Jaksaa vaan edelleen ihmetyttää kiinnostus kerääjäkasveja kohtaan. Ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki vaan kulukorvaus, ei kerääjäkasveista jää 100 € nettoa käteen, vaan kulut voi olla hyvinkin suuret. Hallinto on varmasti laskenut että ne kulut on kaikkinensa keskimäärin sen 100 euroa/ha.
Kai sitä kokeilemattakin huomataan yhdellä silmäyksellä, mikä korvaus on ns. kustannustehokas, ja mikä ei. Jos jotakin erityistä onnistumisen mittaria ei julkisteta ennen kerääjäkasvikylvöjen lähtölaukausta, riittää, että se on kylvetty määräpäivään mennessä. Ja 1.10 on sitten taas valvonnat myöhässä, kun kultivaattori repii todisteet maahan.
Luohon saastuttamilla alueilla on hieno juuriheinä sängissä valmiiksi, sehän vasta rahakasvi näkyy olevan.
-SS-
On olemassa sanonta: Paholainen asuu yksityiskohdissa, ja epäilen että näissä ympäristökorvausten vielä julkaisemattomissa yksityiskohtaisissa ehdoissa se piru asuu, niissä tulee varmasti olemaan kaikenlaisia *****maisuuksia.
Niin minulle se 54 euroa on jo niin täynnä ikävyyksiä, mukana valvontariski, että itseä ei kyllä millään tavalla hetkauta mahdolliset ehtojen kiristykset. Se kyllä valmistelu- ja eurodokumenteista näkyy, että kunkin toimenpiteen korvaus, jos valitun toimen laajuus nousee merkittävästi suunnitellusta, laskee korvaustaso samassa suhteessa. Eli siinä on se olennainen nollasummapeli.
Siinä, missä raha liikkuu valmiiksi, suosion kasvua kompensoimaan, on luomutukijärjestelmä, joka siis on saanut jo budjetoitunakin lisäpanostusta, tavanomaisen viljelyn ympäristötukipotin kustannuksella. Tämä on hyvinkin ymmärrettävää, jos siis tavanomaisen viljelyn ympäristötukikaudet eivät ole tuoneet vesien tilaan mitään parannusta, niin luomu on se seuraava naru sitten vedettäväksi.
-SS-