Onhan se komeeta kun on massia 

http://www.maaseutumedia.fi/rabelofin-tilalla-tehdaan-bisnesta/

Onhan se komeeta kun on massia 

http://www.maaseutumedia.fi/rabelofin-tilalla-tehdaan-bisnesta/

No, jos massia tuli yli puolitoista miljoonaa vuonna 2012,
tukia 600000, niin kyllä Suomessakin sen
kokoluokan tiloja on, että ainakin puolet tuosta.

Onko se sitten paljon vai vähän, onkin eri juttu.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 27.10.14 - klo:10:55

Onhan se komeeta kun on massia 

http://www.maaseutumedia.fi/rabelofin-tilalla-tehdaan-bisnesta/

No, jos massia tuli yli puolitoista miljoonaa vuonna 2012,
tukia 600000, niin kyllä Suomessakin sen
kokoluokan tiloja on, että ainakin puolet tuosta.

Onko se sitten paljon vai vähän, onkin eri juttu.

-SS-

On on. Eikä tarvi olla peltoakaan kuin harrasteeksi niin tuollaiset tukiroposet ropsahtaa tilille.
Sopivasti kun onnistuu sosialisoimaan ihmisten omaisuutta omiin hyötymistarkoituksiin niin se on siinä.
Tai no, voihan sitä vitosen maksaa vuokraakin nimellisesti siitä 400 euron ha tukipotista.
Biotooppibisnes rules. Tulevalla sopimuskaudella entistä paremmin.

John Murray ja Caroline Murray Karlsson (sisaruksia) ovatkin perin tavallisia ruotsalaisia nimiä. Samoin edeltäjä Claudius Hofer puhumattakaan Bo Kennedystä.
http://www.rabelof.se/Ledning

Oli tuossa jutussa yksi lause joka kannattaisi suomijuicenkin sisäistää;

"Jörgensenin koko filosofia perustuu siihen, että vain tuottavaa toimintaa kannattaa harjoittaa. – Muussa ei ole mitään järkeä."

Olisiko tuottavan toiminnan tunnusmerkki se, että tukien osuus puhtaista tuotoista oli alle puolet. ( 37.5% kyseisellä tilalla)

Ilman tukia max 500 €/ha tuotot. Mutta kymppitonnareita ei ole koskaan saanut. 7 - tonnareilla toimivat. Eli Agronetin satokerhon tulevaisuus näyttää todella hyvältä, liiankin hyvältä, koska Ruotsissa ovat tuet hieman pienemmät kuin Suomessa.

-SS-

Pellon arvo ollut reilu kymmenen vuotta sitten 1000 €/ha ja nyt 2000 €/ha

"Investoinnit rahoitetaan pelkillä koroilla

Tilalle ostettiin 11 vuotta sitten 600 hehtaaria lisämaata. 600 000 euron lainoituksen järjestely oli hyvin erikoinen.

Lainasta maksetaan vain korot, pääomaa ei lyhennetä ollenkaan. -Peltojen arvo on kymmenessä vuodessa tuplaantunut, sanoo pehtoori."

Onko tuo koko juttu täyttä tsaissia?

Tai sitten tarvinnut vain pienen vivutuksen ostoonsa?

Pellon arvo ollut reilu kymmenen vuotta sitten 1000 €/ha ja nyt 2000 €/ha

"Investoinnit rahoitetaan pelkillä koroilla

Tilalle ostettiin 11 vuotta sitten 600 hehtaaria lisämaata. 600 000 euron lainoituksen järjestely oli hyvin erikoinen.

Lainasta maksetaan vain korot, pääomaa ei lyhennetä ollenkaan. -Peltojen arvo on kymmenessä vuodessa tuplaantunut, sanoo pehtoori."

Onko tuo koko juttu täyttä tsaissia?

Tai sitten tarvinnut vain pienen vivutuksen ostoonsa?

Nykykoroilla velka ei ole ongelma, mutta jos korot nousee 

Käytännössähän tuo on vuokraviljelyyn verrattavaa touhua,vuokrana on pankille maksettava korko.

Olisikohan euromuunnin ottanut vahingossa yhden nollan pois uutisesta .
Tuntuu aika edulliselta; kuitenkin 7 tonnin keskisadot. 6 miljoonaa olisi jo
uskottava hinta 600 ha kappaleesta.

-SS-

Olisikohan euromuunnin ottanut vahingossa yhden nollan pois uutisesta .
Tuntuu aika edulliselta; kuitenkin 7 tonnin keskisadot. 6 miljoonaa olisi jo
uskottava hinta 600 ha kappaleesta.

-SS-

Databaseen ei saa yhteyttä nyt iltapäivällä http://www.jordbruksverket.se/etjanster/etjanster/landsbygdsutveckling/statistikdatabas.4.6a459c18120617aa58a80001011.html kokeillaan myöhemmin

Käytännössähän tuo on vuokraviljelyyn verrattavaa touhua,vuokrana on pankille maksettava korko.

Tuota samaa harrastetaan myös täällä kotoSuomessa, toki maksettava hiukan lyhennyksiäkin mutta peltoyhtiön omistaessa pellot... Korot ja hieman lyhennyksiä maksellaan pelto oy:n nimiin, ja "vuokraaja" ts. viljelijä saa vähentää vuokran verotuksessaan kun vuokraa pellon omalta firmaltaan.. Käytännössä omistaakin pellon.

Sama kuvio itselle ostaen, lyhennykset maksettava verotetulla rahalla. Tekee 10 000 hehtaarihinnallakin, 30 vuoden huippupitkällä maksuajalla 333€/vuodessa, lyhennyksiin. Tuohon vielä korot päälle, ei ihme että vuokraviljely kannattaa joidenkin mielestä kovallakin hinnalla

Tuo em. nostaa tuloveron progressiota, että saa hoidettua lainat pois -> vielä vähemmän rahaa käytössä yksityistalouteen.

JOS peltoa saisi vuokrattua inhimilliseen hintaan, tottakai se kannattaa. Yli 500€/ha ei ole inhimillinen hinta hyvästäkään viljapellosta.
Erikoiskasveilla tuttua huttua, pisara meressä, mutta vijalla lähes puolet kaikista"tuloista"

Pellon keskihinta Etelä-Ruotsissa oli v. 2003 46600 kr.
http://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Priser%20och%20prisindex__Priser__Mark-%20och%20arrendepriser/JO1002L1.px/table/tableViewLayout1/?rxid=5adf4929-f548-4f27-9bc9-78e127837625
ja viime vuonna peräti 117400 kr.