Universumin ominaisuuksiin näemmä kuuluu, että siellä täällä on elämälle suotuisia olosuhteita ja meidän kolkkamme on yksi niistä paikoista. Elämää on jossain päin universumia todennäköisesti syntynyt ns. abiogeneesin kaltaisella tavalla. Yksinkertaisemmat kemikaalit ovat jonkin katalyytin kautta yhdistyneet ensimmäisiksi eliöiden alkutekijöiksi ja niin edelleen. Maa voi olla sellainen paikka tai sitten tänne on tullut esim. asteroidin mukana jossain muualla alkaneita alkueliöitä.
Sen jälkeen elämä on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi kuin on, kuihinkin paikallisiin ainutkertaisiin olosuhteisiin sopivaksi. Sekin on ilmeisesti universumin yleisiä ominaisuuksia, että aluksi yksinkertaiset asiat kehittyvät aina vain monimutkaisemmiksi ja monimuotoisemmiksi. Alkuräjähdyksesta ja pelkästä energiasta lähtien aineeksi, tähdiksi ja tähtijärjestelmiksi, planeetoiksi, elämäksi, älylliseksi elämäksi, ja ken tietää miksi vielä. Se pääsääntö on johtanut meidän kohdallamme siihen, että tämä universumin yksinkertaisista perusosista erilaistunut älyllinen elämä ymmärtää ja tarkastelee sitä alkuperäänsä. Sellainen Saganilainen "full circle".
Silti edelleen aivan liian suuri osa meistä ei viitsi edes yrittää ymmärtää mistä on tultu, ja tarraa vieläkin rättipääaavikkopaviaanien kansantaruihin ja moderneihinkin harhaluuloihin saadakseen selityksiä. Aivan turha selittää ettei muka äly riitä. Nämä asiat ei ole niin monimutkaisia.
