Se on sillä lailla että siinä vaiheessa kun lain ja/tai sen valvonnan seuraukset ja vaikutukset ei perustele sen aiottua tarkotusta, on kaikki moraalinen auktoriteetti mennyt, eikä sen jälkeen ole kyse enää mistään muusta kuin mielivaltaisesta, psykopaattisesta terrorismista.
Käytännössä tämä tarkoittaa esim. tilannetta, jossa firmassa X on saavutettu hyvät työolot ja mukava työympäristö muilla keinoin tai vastoin kuin mitä laki sanoo. Toinen esimerkki on maitotila, joka on kyennyt tuottamaan virheetöntä maitoa, täysin noudattamatta maitohygieniasäännöksiä tankkihuoneen järjestyksen suhteen. Kolmas on pakko asentaa kiinteistöönsä jätevedenpuhdistusjärjestelmä, joka ei edes täytä samaisen lain vaatimaa puhdistustehon tasoa.

Jos maailmassa vallitsisi oikeus ja moraali, lakien yhteyteen olisi aina kirjattu perustelut ja aiotut seuraukset. Olisi mahdotonta laatia lakeja näin tekemättä. Jos ne eivät täsmää, nollautuu laki automaattisesti, ja kaikki sen perusteella siihen mennessä langetetut rangaistukset korvataan koron kanssa.
Työsuhteisiin puuttuvalla lainsäädännöllä voi olla joku kuviteltu positiivinen tavoite. Eri asia on se, kuinka hyvin se nimenomaan tasan tarkkaan sitä saa aikaan. Vaihtoehdot on että laki:
- saa aikaan aiottua tarkoitusta vailla haittavaikutuksia
- saa aikaan aiottua tarkoitusta aiheuttaen ohella siedettäviä tai sietämättömiä haittavaikutuksia
- ei saa aikaan aiottua tarkoitusta ja aiheuttaa (siten aina sietämättömiä) haittavaikutuksia
- on petos ja saa aikaan pääasiassa jotain aivan muuta
Laki joka on kuviteltu tai väitetty laaditun työntekijän oikeuksien suojaamiseksi ei mitenkään automaattisesti tee sitä vain siksi että niin oletetaan/väitetään. Sillä voi olla täysin puolustelemattomia haittavaikutuksia, kuten tässä tapauksessa täysin turhien ja stressaavien toimien käyttöönotto. Puhumattakaan siitä mitä edellä ollut Mopomiehen esimerkkistoori kuvaa.
Kuuliaisuus, suorastaan uskovaisuus lakiin ja valtioon on suomalainen perisynti. Niin kauan kuin se vallitsee, ei mitään aitoa edistystä tule tapahtumaan kansakuntana koskaan minkään tylsän keskiverron yli, mutta vastaavasti meidät voidaan raahata kurjuuteen todella helposti. Tämä aiheen tapaus oli esimerkkinä juuri tästä vain viimeisin.