Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Hesarin juttu  (Luettu 581 kertaa)

Suuri Ajattelija

  • Vieras
Hesarin juttu
Pitääpä sanoa, että päivän Hesarin pääkirjoitus oli viisas juttu ja siitä löytyy varmasti yhtäläisyyksiä myös maatalouden vaikeaan tilanteeseen. Hiukan soveltaen myös korjausliike saattaisi löytyä, mutta siihen ei Kepu, eikä varsinkaan persut pysty. Toisaalta juttua ei pitäisi politisoida, kuten Hesarin juttu teki. Pikemminkin pitäisi toimia ilman etsimättä syyllisiä. Jatkuvien kriisitukien, jotka valuvat vääriin taskuihin, sijasta etsitään varsinainen ongelma ja poistetaan se. Malli saattaisi toimia jopa luomuun, mutta hömppä(luomu)tuottajat jäisivät nuolemaan näppejään. Kun luomuun työnnettiin miljoonia, oli eräs visio siitä, että luomulle olisi rajattomat markkinat ulkomailla. Nyt se vain toimii väärinpäin.

Tässäpä juttu:

Voitolla on monta isää, mutta tappio on aina orpo. Vanha sanonta pätee muun muassa telakkateollisuuteen.

Telakkayhtiö Meyerin saavutukset Turun telakan uudessa nousussa ovat huikeat. Samaan aikaan kun teollisuuden tilaukset vähenevät, Meyer kiskoo Turkuun satojen miljoonien eurojen arvoisia uusia laivatilauksia.

Viime viikolla Meyer kertoi saaneensa tilauksen kahdesta uudesta risteilijästä amerikkalaiselta Carnival-varustamolta. Telakan tilauskanta on kasvanut puolessatoista vuodessa miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon. Tilaukset säteilevät Lounais-Suomeen ja luovat uusia työpaikkoja. Ja kun Suomessa kaivataan enemmän korkean teknologian tuotantoa, Meyer vastaa – risteilyalukset eivät ole rautaa ja niittejä vaan ohjelmistoja, tietotekniikkaa ja käsityötä.

Ei siis ihme, että poliittiset päättäjät riemuitsevat ja kehuvat estoitta omaa osuuttaan telakkateollisuuden pelastamisessa. Todellisuudessa Turun telakan pelasti se, että työ- ja elinkeinoministeriö kovetti korvansa poliitikoilta tulleilta vaatimuksilta, kun virkamiehet pelastivat telakkaa muutama vuosi sitten.

Laivatilaukset ovat miljardibisnestä. Risteilijöiden rakentaminen kestää kauan ja myöhästely on kallista. Laivan rahoitukseenkin olisi jotenkin osallistuttava – tai ainakin takaukset olisi osattava houkutella. Tilaajan olisi uskottava, että telakka tai sen alihankintaketju eivät petä missään kohdassa.

Turun telakka kuului korealaisen STX-konserniin. Telakan kehittämistä oli lyöty laimin vuosien ajan, ja STX:n laivanrakennustoiminnot olivat suurissa talousvaikeuksissa. Luottamus telakan omistajin puuttui sekä tilaajilta että takaajilta.

Kun STX näytti lopullisesti uppoavan, silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) keräsi virkamiesryhmän, jonka tehtävä oli etsiä STX:n telakalle uusi ostaja STX:n tietämättä.

Samaan aikaan politiikka kuohui. Telakat ovat suuria työllistäjiä, eli niiden kohtalo kiinnostaa aina monia äänestäjiä. Poliittisilla päättäjillä oli kova tarve profiloitua.

Kun Meyer sai tuoreimmat tilauksensa, nykyinen työministeri Jari Lindström (ps) iloitsi jättipotista. Oppositioaikana kellossa oli ihan toinen ääni.

Lindström oli ensimmäinen allekirjoittaja helmikuussa 2013 tehdyssä välikysymyksessä, jossa hallitusta patistettiin pitämään kiinni STX:stä. STX väänsi poliitikkojen avulla uutta tukea laivatilauksiinsa – se vaati 50 miljoonaa euroa lisää. ”Hallitukselle ei tule koskaan vastaavaa tilaisuutta uudestaan, jossa 50 miljoonan euron lisäpanostuksella olisi voinut varmistaa suoraan noin 12 000 miestyövuoden säilymisen”, Lindströmin tekstissä luki.

Hallituksessa arvioitiin, että 50 miljoonan jälkeen tulisi aina vain uusia rahatoiveita. Pelättiin myös, että raha lipsahtaa Koreaan emoyhtiölle. Virkamiehet, asiantuntijat ja hallitukset etsivät Saksasta Meyerin, joka kiinnostui telakan ostamisesta.

Jälkikäteisviisaudella voi sanoa, että onneksi hallitus ja virkamiehet olivat niin kovapäisiä, etteivät he tarttuneet tähän Lindströmin ”tilaisuuteen”.

Vaikka jälkiviisastelu onkin turhaa, opiksi kannattaa ottaa. Elinkeinopolitiikkaan osallistuessaan poliittiset päättäjät pyrkivät usein säilyttämään vanhaa. Jos tuottavuutta halutaan kasvattaa, politiikassa pitäisi kuitenkin pyrkiä ratkaisuihin, jotka luovat uutta, ajavat muutosta ja syrjäyttävät vanhaa. Siinä saattaa mennä muutama ääni nyt, mutta tilalle voi tulla enemmän myöhemmin. Eikä tarvitse omia muiden voittoja.

http://www.hs.fi/paivanlehti/13092016/a1473652540810




Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: Hesarin juttu
Juuri näin. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Täysin mieletöntä yrittää tuilla pysäyttää muuttoliiketta tai tukea maataloutta jossakin hevon jeerassa. Vertailu Ruotsiin on mielenkiintoinen. Ruotsissa mennään pitkälti EU-tuilla, kansallisia tukia on noin 15% tukipotista. Meillä taas kansallisia tukia on 60% tukipotista ja toista miljardia euroa vuodessa laitetaan kankkulan kaivoon maatalouden pitämiseksi hengissä pohjoisessa. Ei yhtään mitään ja vielä vähemmän järkeä. Näkeehän sen siitäkin kun Ruotsi on käyttänyt vastaavan rahan järkevämpään niin miten paljon paremmissa kantimissa siellä maan talous on.

Ei mitään kriisitukia ja nykyisistäkn kansallisista tuista suurin osa pois niin pitkällä aikavälillä ollaan oikealla tiellä.

Viimeksi muokattu: 13.09.16 - klo:21:03 kirjoittanut Muujussi

Sepeteus

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 37228
Vs: Hesarin juttu
Edellisessä hallituksessa yksi hyvä ministeri, Vapaavuori. Nykyisessä hallituksessa ei yhtään.