Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio ponkaisi 4,7 prosenttiin. Inflaatiota kiihdytti ennen muuta syöminen. Viiden prosentin inflaatio meillä nähtiin viimeksi lamavuonna 1991. Kahdeksan vuotta sitten vuosituhannen vaihtuessa inflaatio ylitti neljän prosentin rajan. Syömiseen liittyvät asiat kuten elintarvikkeet, alkoholittomat juomat ja ravintolaruokailu haukkaavat inflaatioprosentista 1,4 prosenttiyksikköä. Tilastokeskuksen mukaan ruoan hinta on noussut kymmenen prosenttia vuodesta 2005. Vuoden aikana eniten ovat kallistuneet maito- ja lihatuotteet sekä vilja.
Palkat ja yleinen hintataso nousseet ruuan hintaa nopeammin
14.9.2008
Vuodesta 1995 palkat ja yleinen hintataso ovat nousseet ruuan hintaa nopeammin, toteaa maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Sen mukaan ruuan reaalinen hinta yltää vuoden 1995 tasolle vasta tänä vuonna. Ruoka on kallistunut vuodesta 1995 vuoteen 2007 nimellisesti 15 prosenttia. Samaan aikaan kuluttajahintaindeksi on noussut 20 prosenttia. Professori Jyrki Niemi muistuttaa, että EU-jäsenyyden myötä ruuan hinta laski Suomessa 11 prosenttia, vaikka ruuan arvonlisäveroa korotettiin viidellä prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Keskimääräiselle palkansaajalle ruoka on nyt jopa halvempaa kuin vuonna 1995. Niemen mukaan ansiot ovat nousseet 50 prosentilla vuodesta 1995 vuoteen 2007. Tänä vuonna ruoka kallistuu yleisiä kuluttajahintoja nopeammin. Aiheesta lisää maanantain lehdessä.
PETRI MANSSILA
Eli voitaisiinko palkkoihin tehdä taloudennimissä 50-70% eu-leikkaus?
Ei tietenkään. Palkat ovat tuloksellisen edunvalvonnan tulosta 
Eli kommunismisen sosialisoinnin. Palkoista sen verran, että työntekiälle maksettava palkka josta tehdään pidätykset on eri asia kuin työnantajan palkka kustannukset. Sillä työntekiän 15€/tuntipalkka on työnantajalle hyvin äkkiä 30€/tunti kaikkineen sivukuluineen. Sivukulut unohdetaan melko useasti kansainvälisissä palkavertailuissa.
Jooo, kansainvälisessä vertailuissa suomalaisten sivukulut on suuret, mutta Eurooppalaisessa vertailuissa ei eroja juurikaan ole ...
Euroopassa on samantapaiset eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät joka maassa, ne myös pääsääntöisesti rahoitetaan samalla tavalla, tarkoitan tietenkin länsieuroopan maita, enkä jotain Bulgaria-Unkari itäpuolen siirtymätalouksia ...
Suomalaiset, kuten muutkin Eurooppalaiset myös seuraavat tiiviisti kaikkia muutoksia, mitä muissa maissa tapahtuu ja niihin reagoidaan varsin nopeasti, jos jäädään huonompaan asemaan kuin muualla, ei se edeunvalvonta yrityksille ihan outo asia ole ...
Pitäisi myös ymmärtää sellainen asia, että Suomi ei pärjää matalien palkkojen maita vastaan kansainvälisessä kilpailussa, ei Suomessa voi töitä teetättää niin matalilla palkoilla kuin esim. Unkarissa on, ei niillä täällä eläisi ja valtaosa maailman maista häviää joka tapauksessa palkoissa, todellisille matalien palkkojen maille kuten Kiinalle ja Intialle.
Kilpailukykymme perustuu ihan muihin tekijöihin, kuin palkkataso ja työpäivän pituus, kute perustuu myös Saksan kilpailukyky.
