Se alkoi pisaroista, aivan mitättömiltä tuntuvista pisaroista. Ensialkuun pärjäsin hemputtamalla siitintä virtsaamisen jälkeen voimakkaasti. Mutta sitten, vain parin kuukauden kuluttua, piti virtsaamisen jälkeen siittimen kärkeä kuivatella ensin normaaliin WC-paperiin, kunnes jouduin siirtymään kaikkein imukykyisimpiin kolmikerroksisiin Soft Emboihin, jotka mainoksessa kuivattivat vaikka pienen lammen.
Nyt ollaan tilanteessa, että keskusteltuani tänään virtsankarkailuerikoislääkärini kanssa, tehtiin päätös katetriin ja näin muodoin virtsa-avannepussiin siirtymiseen. Tenavaipat olivat näköjään vain väliaikainen, heikohko ratkaisu, totesi lääkärikin puristeltuaan litimärkää vaippaani kuivaksi.
- "Enpä ole ennen moista kusiviskuria nähnyt"....
Mahdollisuuksia on kaksi :
1 : Virtsalle oma pussi, vanhan pussin välittömään läheisyyteen
2 : Virtsalle ja ulosteelle ns. "Two in one" - pussi
Vaihtoehdossa 1 olisin siis tuplapussimies. Hyvänä puolena mainittakoon pääsy "Tupliskerhoon", jolloin olisin oikeutettu salaisiin Pattaya-reissuihin : sielläpäin tytöt ei intiimialueiden kammotuksia paljon kainostele.
Vaihtoehdossa 2 hyvänä puolena mainittakoon mahdollisuus nopeaan kraanatyhjennykseen, koska pussin sisältö on suht`koht vetistä.
Vaikea tilanne. Kumman valitsisin.
Viimeksi muokattu: 11.09.13 - klo:15:56 kirjoittanut Werner