Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Sivuja:[1]
« edellinen seuraava »
  • Tavallinen aihe

Aihe Salainen kielistrategia; kielikylpyjä päiväkoteihin  (Luettu 1196 kertaa)

Zetor

  • Vieras
Salainen kielistrategia; kielikylpyjä päiväkoteihin
16.07.13 - klo:10:12
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11093329
    Kirjattu

Zetor

  • Vieras
Vs: Salainen kielistrategia; kielikylpyjä päiväkoteihin
Vastaus #1 16.07.13 - klo:10:14
Suomalaisuuden liiton sivuilta:


30.11.2012
Liiton lausunto kahden kansalliskielen strategiselle työryhmälle:

Valtioneuvoston kanslian kielistrategiatyöryhmän kansalliskielistrategia

Suomalaisuuden Liitto jätti toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalon ja Liiton kieliasiamiehen Erkki Pihkalan toimesta lausuntonsa valtioneuvoston kanslian kielistrategiatyöryhmän (http://www.sampoterho.net/?p=1768#comments) luonnoksesta kansalliskielistrategiaksi keskiviikkona 7.11.2012. Kielistrategiatyöryhmän pääsihteeri Paulina Tallroth ilmoitti Liiton toimistonhoitajan Saila Savisen tiedustellessa asiaa 14.11.2012, että itse toimenpideohjelma ja visio ovat luottamuksellista tietoa. Näin ollen Liitto ei voi niitä julkaista, eikä aloittaa julkista ja avointa kansalaiskeskustelua asiasta. Suomalaisuuden Liitto ry totesi lausunnossaan kunnioittaen seuraavan:

1. Lausunnon lähtökohta

Kielistrategialuonnos on syntynyt yksipuolisesti, koska se seuraa Svenska Finlands Folktingin asettaman Ahtisaaren työryhmän esityksiä Suomen kansalliskielten, tässä tapauksessa tilaajan ja eturyhmän intressissä olevan ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa. Kyseessä on hätävarjelun liioittelu, sillä ruotsin kieli voi Suomessa hyvin, jos tilannetta verrataan vastaavien kokoisten kielivähemmistöjen asemaan Pohjoismaissa tai EU-maissa. Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei voi verrata aikaan, jolloin se maan ainoana virallisena ja koulutuskielenä oli ylivoimainen suomen kieleen nähden, kuten de facto vähemmistökielen (noin 5 %) ruotsin edustajat asiantilan usein näkevät. Tämän historiallisen perspektiivin ei siis tule vaikuttaa tilanteen arviointiin. Suomen ei tule rakentaa kansallista ja kansainvälistä tulevaisuuttaan vain osana pohjoiseurooppalaista yhteisöä, kuten luonnos edellyttää, vaan tämän rinnalla tulee ottaa huomioon etenkin EU-jäsenyyden ja globalisaation vaatimukset 2000-luvun kansalliskielistrategialle. Tässä mielessä nykytilanne ei ole tyydyttävä.

Kansalliskielistrategiassaon unohdettu täysin se vaara, jonka globalisaation ja verkottumisen kautta tapahtuva integroituminen aiheuttaa suomen kielen tulevaisuudelle pienenä kielenä. Englanti on jo nyt syrjäyttänyt suomen kielen internetin käytössä etenkin pelimaailmassa. Osin siitä on jopa tullut maan ”toinen” kieli.

2. Pohjoismainen integraatio ja suomen kieli

Suomen kielen asemaa on myös vahvistettava etenkin Ruotsissa valtioiden välisen kielellisen tasa-arvon ja vastavuoroisuuden pohjalta sekä saatava myös suomi viralliseksi kieleksi pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä hyväksyttävä myös englannin kielen käyttö.

EU-integraatio on luonut Suomen ja Ruotsin välille tiiviit yhteismarkkinat. Suomen virallinen kaksikielisyys hyödyttää täten liikaa ruotsalaisia yrityksiä ja henkilöitä verrattuna siihen, mitä Ruotsi vastaavasti tarjoaa suomenkielisille. EU:n markkinaintegraatioon kuuluva lakien yhtenäistäminen edellyttää myös kielilakien harmonisointia. Suomen ja Ruotsin tulee sopia tästä kahdenvälisesti (vrt. Euroopan Neuvoston vähemmistösopimuksen 18 artikla) ja kielistrategiassa tulee tätä suositella yksistään historiallisista syistä.

3. Kansalliskielten osaaminen

Liitto yhtyy toimikunnan näkemykseen siitä, että molempien kansalliskielten osaamisen – varsinkin kirjallinen osaaminen – on heikentynyt. Liitto katsoo, että poistamalla toisen kotimaisen kielen pakollisuus koulutuksen kaikilla tasoilla sekä käyttämällä näin vapautuvat tunnit äidinkielen, suomen tai ruotsin, vahvistettuun opiskeluun on omiaan ehkäisemään nuorten, etenkin poikien syrjäytymistä. On nurinkurista, että noin 10-15 % peruskoulun oppilaista osaa hädin tuskin muutaman sanan toista kansalliskieltä, useimmiten ruotsia. Puutteellinen äidinkielen osaaminen johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Kokonaisuudessaan kansalliskielistrategiaan sisältyvät ruotsin asemaan paneutuvat ehdotukset vaikuttavat ”veden kantamiselta kaivoon”. Ottaen huomioon sen, miten vähän ruotsia on opittu kouluissa peruskoulusta korkeakouluihin viime vuosikymmeninä vaikuttaa siltä, että ruotsin kielen opetuksen epäonnistuttua hallintoa yritetään palauttaa kaksikieliseksi. Vai, onko tarkoitus varata korkeimmat hallintovirat ns. kaksikielisille samaan tapaan kuin ne olivat ruotsinkielisten hallussa sata vuotta sitten?

Suomenkielisillä on huonoja historiallisia kokemuksia ruotsinkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten maahanmuuttajien kielellisestä erityisasemasta.

Toimenpidesuositusten osalta Liitto toteaa erikseen:

4. Mitä on kaksikielisyys?

Käsitteet ”kaksikielisyys ja kaksikielinen henkilö” tulisi määritellä ennen kuin perustetaan kaksikielisiä kouluja. 2000-luvun alun kielilakikomitea nimenomaan hylkäsi ”kaksikielisyyden”, koska se Suomen kielilain itseidentifikaation periaatteeseen nojautuvana johtaa helposti keinotteluun ja oikutteluun kielivaatimusten suhteen. Käytännössä ns.”kaksikieliset” ovat valitettavan usein puolikielisiä molemmilla kielillä. Olisiko syytä huomioida myös maahanmuuttajien kaksikielisyys?

Kansallisen termipankin luomien voi olla yleishankkeena liian vaikea johtuen eri ammattikielten runsaudesta. Sen sijaan tulisi edistää alakohtaisten termipankkien muodostamista samaan tapaan kuin tehdään esimerkiksi lääketieteessä ja joillakin teknisillä aloilla. Lisäksi tulee voimakkaasti

tukea eri alojen suomenkielisten perusoppikirjojen kustantamista, koska ruotsinkielisillä on tukemaan skandinaaviset oppikirjat entiseen tapaan.

Vaikka ruotsin kirjoittaminen on ylioppilaskirjoituksissa vähentynyt, niin sen kirjoittaneiden osaamistaso on tuntuvasti noussut lisäten näin ruotsinkielen todellista osaamista. Kielellisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla ruotsin osaamisvelvollisuuden poistaminen lisäisi mahdollisuuksia kartuttaa Suomen kielivarantoa.

5. Kielikylvyt

Globalisaatiosta, etenkin kaupallisista, aiheutuvien tarpeiden tyydyttämiseksi tulee panostaa kielikylpy- ja kielisuihkumahdollisuuksiin muidenkin kuin de facto ruotsin kielen suhteen.

Maahanmuuttajien maan pääkielen suomen saati sitten ruotsin kielen osaaminen on tunnetusti heikkoa verrattuna kantaväestöön. Tämä on asiantila, jolta toimikunta on sulkenut silmänsä keskittyessään vain ruotsin kielen aseman parantamiseen yksinomaan suomenkielisten keskuudessa.

Niinpä sekä suomen että ruotsin opettamista maahanmuuttajille yleensä ja etenkin suomen opettamista riikinruotsalaisille tulee huomattavasti tehostaa jopa velvoituksena oppia molempia kieliä niin kauan kuin suomalaisilla velvollisuus oppia ruotsia. Näin, jotta toisen kotimaisen oppiminen ei olisi suomalaisten erityisrasite maahanmuuttajiin ja näiden työllistymiseen nähden. Suomenkielinen lapsihan ei saa minkäänlaista todistusta valmistumisestaan oppilaitoksesta ilman suoritettua ruotsin kurssia syrjäytyen näin työmarkkinoilta toisin kuin maahanmuuttajat. Suomeen on näin ollen kertynyt opiskelijajoukko, jotka ovat pakkoruotsia vailla valmiita ja siten epäpäteviä julkisiin virkoihin, joihin maahanmuuttajat pääsevät toista kotimaista osaamatta.

On siis pidettävä huoli, että kielilain vaatimusten mukaisesti julkisiin virkoihin valittavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, etenkin riikinruotsalaiset henkilöt osaavat suomea ja ruotsia samantasoisesti kuin vaaditaan suomen- ja ruotsinkielisiltä virallisesti kaksikielisten elinten tehtävissä, joita koskevat kielilain määräykset.

6. Uusia toimenpidesuosituksia   

Itsehallinnollinen Ahvenanmaa on saanut Euroopan Neuvostolta huomautuksen vähemmistönsä eli suomenkielisten huonosta kohtelusta. Tämä tulisi ottaa kielistrategiassa. Ruotsin vallan ajan historian opetusta voidaan lisätä opetukseen, jos samalla kerrotaan, miten ankeaa se oli suomenkielisille kielellisesti, kulttuurillisesti ja sotilaallisesti.

Kansalliskielten osaamistason seuranta on nykyisin vähintäänkin riittävä. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii pikemminkin virkamieskunnan vähentämistä.

Luonnoksessa ei ole minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista.

7. Kielilain tarkistaminen

Suunnitteilla olevat kuntaliitokset aiheuttavat sen, että kielilain 5 § kielellisestä jaotuksesta on uusittava. Parhaiten se tapahtuu palaamalla 1950-luvulla voimassa olleisiin määräyksiin. Jo nyt kaksikielisissä kunnissa (esimerkiksi Kokkola ja Lohja) tai hallintoalueilla, joissa yksikin kunta on kaksikielinen ( esim. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Myrskylän takia) ei ole noudatettu kielilain opasteita (mm. teiden nimet tai ovikyltit) koskevia määräyksiä. Kielilain henki myös on, kuten eduskunnan oikeusasiamies on äskettäin todennut, että liitokset yli kielellisten hallintorajojen eivät ole suotavia. Suomenkielisiä kuntia ei siis tulisi liittää kaksikielisiin kuntiin, kuten on jo käynyt Turun, Lohjan ja Kokkolan kohdalla, mutta Keski-Pohjanmaata ei voitu liittää Pohjois-Pohjanmaan kanssa ja siten erottaa kaksikielisestä Pohjanmaasta.

Toimenpiteiden toteutusaikataulu, vuoden 2013 alusta lähtien, on epärealistinen. Näin, koska kansalliskielistrategia, toimenpideluonnos ja todelliset kieliolosuhteet eroavat liikaa toisistaan.

Helsingissä 2. marraskuuta 2012

Suomalaisuuden Liitto ry

Sampo  Terho
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
Euroopan Parlamentin jäsen

Pekka M. Sinisalo
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
erityisavustaja

Jussi Niinistö
Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen
kansanedustaja, puolustusvaliokunnan

Erkki Pihkala
Suomalaisuuden Liiton kieliasiamies
professori emeritus
    Kirjattu

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Salainen kielistrategia; kielikylpyjä päiväkoteihin
Vastaus #2 16.07.13 - klo:11:37
Onko kielikylpy sitä mitä kissa tekee itselleen  ???
    Kirjattu
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Antidesantti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19299
  • Tämän foorumin lukeminen ei tee hyvää älykkyydelle
Vs: Salainen kielistrategia; kielikylpyjä päiväkoteihin
Vastaus #3 16.07.13 - klo:15:20
Mitähän net naiset tykkää kakskielisistä miehistä? Göyrtneyllä kokemuksia...?        ::)
    Kirjattu
"Lähes kaikki Kuntaliiton vuonna 2007 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistuvat kunnat olivat tukeneet jollain tavalla vesiosuuskuntien toimintaa."
Sivuja:[1]
« edellinen seuraava »