Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Sunnuntai-aamun melodraama  (Luettu 1003 kertaa)

Werner

  • Vieras
Sunnuntai-aamun melodraama
Pakkohan se on myöntää, olihan se osittain minunkin syytäni. Harmittaa vaan vieläkin pienen ja viattoman Aallotar-tytön puolesta.
Sunnuntaipäivän melodraama alkoi oikeastaan Wernerin oireyhtymästä. Yhtymä aiheuttaa nimittäin ajoittain voimakkaitakin suolisto-ongelmia. Sen takia minulle on asennettu väliaikainen avannepussi kevättalvella 1996.
Pyhäaamuna kävi näet niin, että irrotellessani yöulosteita täynnä olevan avannepussin vaihtaakseni sen käyttämättömään, havaitsin samalla hetkellä keittiön ikkunasta pihamaalla tepastelevan fasaanikukon ja innostuin. Kiiruhdin viemään pienen ja viattoman Aallotar-tytön katsomaan värikästä kukkoa, ennen kuin se ehtisi häipyä maisemista.
Pahaksi onneksi fasaani ehti lehahtaa perunamaalle, ennen kuin pieni ja viaton Aallotar-tyttö ehti sen nähdä. Pyysin tyttöä odottelemaan pihamaalla ja kiersin itse fasaanin taakse, ajatuksenani oli tietenkin pelästyttää kukko kohti pientä ja viatonta Aallotar-tyttöä ja näin hän näkisi värikylläisen linnun ylilennon aivan lähietäisyydeltä.
Silloin SE tapahtui : Hanis, hanapakkauksien vilpitön ystävä, yhtymämme jäsen, avasi ulko-oven. Haniksen kurkusta kuului kaamea rähähdys, kun oksennus lensi kaaressa suoraan keinuhevosessa ratsastavan pienen ja viattoman Aallotar-tytön päälle !  Tyttö pelästyi valtaisasti ja juoksi itkien minua kohti. ”Weene, Weene-papa, Weene, vasaani ?!?
 Hanis kyökki vielä useammankin suihkauksen ennen kuin sai olonsa vihdoin tasoittumaan.
Onneksi olen katsellut jonkin verran Holby Cityn Sairaala-ohjelmia, niin tiesin, että oksennuksen kohteeksi joutunutta henkilöä on aina rauhoitettava. Etenkin oksennuksen kohteeksi joutunutta pientä ja viatonta lasta on rauhoitteltava erityisen huolellisesti, koska muutenhan hän saattaa traumatisoitua. Holby Cityn jaksossa Donna Jackson ja Lola Griffin rauhoittelivat hienosti erään oksennuksen kohteeksi joutuneen pienen Andy-pojan. Poika selviytyi ja oli jo seuraavassa jaksossa normaalisti päiväkodissa leikkien ja laulellen muiden ikätovereiden seurassa.

Raportti oksennuskohtauksen aiheuttaneesta tekijöistä :

1.   Krapulainen Hanis heräsi yläkerran huoneestaan ja havaitsi keittiöön tullessaan pöydälle unohtuneen käytetyn avannepussin. Hanis luuli, että se oli hanapakkauksen sisäpussi, valkoviinin hedelmämallotkin kuulemma näkyivät selvästi. Kraana vaan oli niin oudon oloinen, että hanis päätti leikata saksilla kulmasta reiluhkon palasen pois, että saa kunnon huikan.
2.   Haniksen kurkkua kuivasi niin vietävästi. Hanis joi avannepussin pulputtamalla puoliväliin, kunnes maistoi erehdyksen.
3.   Hanista alkoi kyökityttämään
4.   Oksennus ei enää ollut vältettävissä

Mutta mitä minä olisin voinut sanoa pienelle ja viattomalle, oksennuksen ja osittain oman ulosteeni peitossa olevalle pienelle ja viattomalle  Aallotar - tytölle ?
Sanokaa minulle, mitä minä olisin voinut hänelle sanoa ?

Werner

  • Vieras
Vs: Sunnuntai-aamun melodraama
Sunnuntai-iltana, kun pieni ja viaton Aallotar-tyttö oli jo rauhoittumaan päin, päätin viedä hänet tutustumaan paikalliseen nutriankasvattajaan, Sepiin. Nutria eli rämemajavahan on tunnetusti oikein veikeän näköinen kaveri. Sellainen "kaislikossa suhisee" - symppis. Aallotarkin odotti malttanattomana, että näkisi elävän "nuuttian"...

Perille päästyämme isäntä vei meidät rämemajavalaan. Rämemajavalassa meitä odotti järkyttävä yllätys, sillä eräs nutriaemo söi pentujansa suu veressä, kiljunta oli korvia huumaava, kun se pisteli niitä poskeensa.
- Tyypillistä nutrian lajikäyttäytymistä, totesi isäntä rauhallisesti ja kohensi samalla kuulosuojaimiaan : radio rock ei kuulu kunnolla täälläpäin, manasi Sepi

"nuuttia syö pikkunuuttia ?? , weene papa, weene-papa", sopersi itkuinen, pieni ja viaton Aallotar.

Mitä minä olisin sanonut pienelle ja viattomalle Aallotar-tytölle ?
Kertokaa, mitä minä olisin voinut sanoa ?