Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 03.04.13 - klo:19:19

Eli 100 vuodessa  Onko se paljon vai vähän..

Maataloussektoria ajatellen varmaan suht paljon, yritystoimintaa yleisesti ajatellen, ei kauheasti.

Eipä Suomessa tosin paljoa vaikuta minkä verran tekevät Tanskassa konkursseja.  Jos on iso tehokas navetta ja sinne vielä karja, niin siellä tuotetaan maitoa vaikka omistaja vaihtuisi. Uusi omistaja vaan on tavallaan tehokkaampi kun on luultavasti saanut tilan halvemmalla kuin edeltäjä.

Se ehkä on hyvänä puolena että eivät niin hanakasti rakenna uusia navetoita kun eivät välttämättä halua että pankki myy ne halvemmalla seuraavalle.

Maataloudessa on aina se ongelma että ne jotka tekevät sillä bisnestä, pilaavat muitten elämäntavan. Ja ne jotka tekevät sitä elämäntapana, pilaavat muitten bisneksen.

Maataloudessa on sellanen paradoksi, että silloin kun on oikein huono sato eli kunnon katovuosi, niin kerranki hinta on kohallaan 

Maataloudessa on aina se ongelma että ne jotka tekevät sillä bisnestä, pilaavat muitten elämäntavan. Ja ne jotka tekevät sitä elämäntapana, pilaavat muitten bisneksen.

Tuossapa sitä onkin viisautta  Tämä selittää miksi "veli on veljeä vastaan" niin usein maatalousyhteisöissä..

Teollisuudessa vetoketjukauppias on takkikauppiaan ystävä, eikä edes nappikauppiaan vihollinen  Päästäisiinpä mekin joskus vastaavaan tilanteeseen

11 robottia ja hintakin vaan 9 miljoonaa.   
http://www.nyboliglandbrug.dk/sagsvisning/?mglid=N401954&sagsnr=24627821&DID=140#

Karusellillä tuo voisi olla kiinnostava. Olen seurannut jonkin verran Ruotsin tilannetta: Kiinnostavan kokoiset, myynnissä olevat ovat roboteilla. Todennäköisesti siihen on jokin syy.

Lainaus käyttäjältä: konehalli - 02.04.13 - klo:19:57

11 robottia ja hintakin vaan 9 miljoonaa.   
http://www.nyboliglandbrug.dk/sagsvisning/?mglid=N401954&sagsnr=24627821&DID=140#

Karusellillä tuo voisi olla kiinnostava. Olen seurannut jonkin verran Ruotsin tilannetta: Kiinnostavan kokoiset, myynnissä olevat ovat roboteilla. Todennäköisesti siihen on jokin syy.

Miksi ihmeessä tuollainen kiinostaisi lypsytavasta riippumatta kun tuon kokoisen saa suomessakin pystyyn riittävillä pelloilla yms. ja uudella kalustuksella niin että jää vielä milli pari toiminnan käynnistämiseen?

Nopeasti ajatellen robottilypsäjät voisivat helpoiten olla niitä jotka eivät alunperin ajatelleet että olisi noin iso, mutta kun muuten ei kannattanut niin tuplattiin sitten systeemi ajatellen että homma maagisesti muuttuu paremmaksi... Karusellilla on alunperin tarkoitus olla tuon kokoinen, ja ne saattavat joten kuten pyöriä edelleen.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 04.04.13 - klo:18:49

Lainaus käyttäjältä: konehalli - 02.04.13 - klo:19:57

11 robottia ja hintakin vaan 9 miljoonaa.   
http://www.nyboliglandbrug.dk/sagsvisning/?mglid=N401954&sagsnr=24627821&DID=140#

Karusellillä tuo voisi olla kiinnostava. Olen seurannut jonkin verran Ruotsin tilannetta: Kiinnostavan kokoiset, myynnissä olevat ovat roboteilla. Todennäköisesti siihen on jokin syy.

Miksi ihmeessä tuollainen kiinostaisi lypsytavasta riippumatta kun tuon kokoisen saa suomessakin pystyyn riittävillä pelloilla yms. ja uudella kalustuksella niin että jää vielä milli pari toiminnan käynnistämiseen?

Nopeasti ajatellen robottilypsäjät voisivat helpoiten olla niitä jotka eivät alunperin ajatelleet että olisi noin iso, mutta kun muuten ei kannattanut niin tuplattiin sitten systeemi ajatellen että homma maagisesti muuttuu paremmaksi... Karusellilla on alunperin tarkoitus olla tuon kokoinen, ja ne saattavat joten kuten pyöriä edelleen.

Karusellin idea onkin kai tuo pyöriminen 

Hintapyynnössä on toiveen osuus varmaan 1/4 luokkaa.
Arlan politiikka saa tuottajan kassan kuivumaan. Artikkeli Ruotsista: Fuusioiden ja miljardi-investointien jälkeen A on Britannian suurin meijeriyritys ja Saksan kolmanneksi suurin. Arlan tuottaja (omistaja) saa maidosta entistä vähemmän.
http://www.newsmill.se/artikel/2012/08/15/arla-suger-ut-mj-lkb-nderna

Hintapyynnössä on toiveen osuus varmaan 1/4 luokkaa.
Arlan politiikka saa tuottajan kassan kuivumaan. Artikkeli Ruotsista: Fuusioiden ja miljardi-investointien jälkeen A on Britannian suurin meijeriyritys ja Saksan kolmanneksi suurin. Arlan tuottaja (omistaja) saa maidosta entistä vähemmän.
http://www.newsmill.se/artikel/2012/08/15/arla-suger-ut-mj-lkb-nderna

Ei muuta kuin Suomalainen reilun kaupan (tuottajakin tulee toimeen) GMO-vapaa Valiomaito isolla jytinällä Ruotsin kauppoihin.

Ruotsissa on suhteettoman korkea maidon hinta (about sama kuin suomessa tai korkeampi) kaupassa koska Ruotsalaiset haluavat tukea kotimasta tuotantoa (vaikka ei se mitään auta Arla Foodsin kuvioissa) ja toisaalta siksi että kruunu on nyt tosi vahva joten Ruotsiin kannattaa viedä.

Aika tiukkaa tarinaa tuossa artikkelissa. Tanskalaiset ovat sumuttaneet ruotsalaisia. Arlan omaisuuden arvo oli fuusiohetkellä suurempi kuin MDFoodsin, mutta tanskalaiset saivat silti yhteisyrityksestä 60 %. Noloja nuo ruotsalaiset neuvottelijat.

Jossain Tukholman radanvarsilähiössä suomalainen maitokauppa voisi toimia (Sundbyberg). Centralstationin liiketilojen vuokrat ovat varmaan liian kovat. Myyntimäärä päivässä ei voine ylittää edes 1000 litraa per kauppa. Pitäisi olla jotain uutta, mitä tarjota. USAssa myyntipakkaukset ovat muoviset, läpinäkyvät kanisterit gallona, puoli gallonaa sekä litran kartonkitölkki. Puhuin pakkauksista eräälle suomimaito-oppineelle: Jääkaapit on suunniteltu kapealle tölkille, joten EI kiitos. Heikko perustelu.