Suomalainen mies harvoin puhuu asioistaan kuten jouluna tv:stä tullut Miesten vuorokin todisti. Eivätkä haudotut asiat eivät ketään paremmaksi ihmiseksi tee. Purkki ruostuu ajan myötä, etenkin jos sisältö väkevöityy happamaksi. Siinä tosi ystävä voi auttaa.


- Tulipa mieleen Jorma Eton ehkä kuuluisin runo:


SUOMALAINEN

Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,

kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,

sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla

ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:

metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.

Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy, tuonne menee

ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy kun toinen heittää kiukaalle vettä.

Sellaisella suomalaisella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin

ja se kaveri on suomalainen.

Eikä  suomalaista erota suomalaisesta mikään,

ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.

Jorma Etto, Ajastaikaa, 1964

Nosto   

Aloin tässä vanhoja viestejä kaiveleen ja yhtä levyy soittaan...   

Kyllä se on parempi, että kotiasioista ei liikoja kylillä huudella 
Miettii ite tykönään mettänsiimeksessä asiansa ja tulee sitten esille, kun kuviot on selvillä 
Jos ei muuten selekiä, niin ottaa välilä koskenkorvaa 

Kyllä se on parempi, että kotiasioista ei liikoja kylillä huudella 
Miettii ite tykönään mettänsiimeksessä asiansa ja tulee sitten esille, kun kuviot on selvillä 
Jos ei muuten selekiä, niin ottaa välilä koskenkorvaa 

Njaaaa... ei mikään ole niin suomalasta, ku tuo.     

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 14.02.13 - klo:10:14

Kyllä se on parempi, että kotiasioista ei liikoja kylillä huudella 
Miettii ite tykönään mettänsiimeksessä asiansa ja tulee sitten esille, kun kuviot on selvillä 
Jos ei muuten selekiä, niin ottaa välilä koskenkorvaa 

Njaaaa... ei mikään ole niin suomalasta, ku tuo.