Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 27.11.12 - klo:15:15

Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.

Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...

Kalkin myyjä sanoi, ettei yli 6,5 kannata mennä näillä main ja toinen agrologi ilmoitti nuo kalkitustarvemäärät. 

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 27.11.12 - klo:15:15

Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.

Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...

Millä sää sait sekasin ton 20tonnia hehtaarille? Vai oliko se kokonaismäärä isolle alalle??

Kerran erehtyny kasvukiimassa laitatuttamaan kuivaa kalsiittia 10tonnia/ha ja siitä on nyt 4 vuotta, ja edelleen kalkki on jaottunu pinnasta 20cm alaspäin. Ja on hämmennety ja vatkattu.

Jännä. Musta tuntuu että yks kymppitonni kalkkia hehtaarille häviää kuin pieru saharaan kun vähän raapii.. 

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 27.11.12 - klo:21:04

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 27.11.12 - klo:15:15

Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.

Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...

Millä sää sait sekasin ton 20tonnia hehtaarille? Vai oliko se kokonaismäärä isolle alalle??

Kerran erehtyny kasvukiimassa laitatuttamaan kuivaa kalsiittia 10tonnia/ha ja siitä on nyt 4 vuotta, ja edelleen kalkki on jaottunu pinnasta 20cm alaspäin. Ja on hämmennety ja vatkattu.

Sängelle levitys-> kultivaattori->kyntö ilman kuorimia...

Kait se eriasia on karkeat kivennäismaat kuin suo/kukkamulta?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.11.12 - klo:21:56

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 27.11.12 - klo:21:04

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 27.11.12 - klo:15:15

Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.

Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...

Millä sää sait sekasin ton 20tonnia hehtaarille? Vai oliko se kokonaismäärä isolle alalle??

Kerran erehtyny kasvukiimassa laitatuttamaan kuivaa kalsiittia 10tonnia/ha ja siitä on nyt 4 vuotta, ja edelleen kalkki on jaottunu pinnasta 20cm alaspäin. Ja on hämmennety ja vatkattu.

Sängelle levitys-> kultivaattori->kyntö ilman kuorimia...

Hangelle, tasaus, äestys, kultivointi, tasaus, äestys, kyntö, tasaus, äestys, kultivointi...... Ja vieläkin erottaa letkulevittimen urat osittain lohkareissa kun kuivana kyntää.

Taitaa kalkkitujaus olla pienin paha jos juomavesi tulee peltokaivosta. Jos siis käyttää myrkkyjä, kröhöm... siis kasvinsuojeluaineita.

Taitaa kalkkitujaus olla pienin paha jos juomavesi tulee peltokaivosta. Jos siis käyttää myrkkyjä, kröhöm... siis kasvinsuojeluaineita.

Kyllähän se näin menee. Kalkin jälkeen siitä tulee korkeintaan kivennäisvettä. Jonkun muun jälkeen voi olla jälkeläisissä pikku valuvikoja.

Taitaa kalkkitujaus olla pienin paha jos juomavesi tulee peltokaivosta. Jos siis käyttää myrkkyjä, kröhöm... siis kasvinsuojeluaineita.

Ei ole tuolla pellolla käytetty kasvinsuojeluaineita kaivojen takia, ja lannoitteidenkin kanssa vedetään aika iso suojavyöhyke.

Periaatteessa samanlaista kalkkiaha sinne kaivoon kaadetaan, tosin rouheena ja huuhdottuna, et voi siitä makua tulla, jos ja vain jos sitä kalkkia livahtaa suoraan kaivoveteen. Kaivonrenkaan ulkopuolelle roiskahtaneet eväät eivät melko varmasti aiheuta liuettuaankaan maun muuttumista. Ehkäiseepähän siten putkistojen hapertumista. Kolmisen tonnia tais levittäjä sanoo joskus sitä alarajaa tentatessani mitä hehtaarille saa järkevästi ajettua, siinäkin joutuu jo kaasua painamaan melko huolella.

Moreenimailla 5 t. on maksimi.

Juuri tuon kaivojen pilaantumisvaaran takia täällä Hämeen tiuhaan asutuilla alueilla on perinteisesti kalkittu pellot elintarvikelaatuisella kalkilla. Sitä sai aiemmin syksyisin edullisesti sokeritehtaiden ylijäämävarastosta.
Kuljetus sujui kätevästi paluukuormina juurikkaanajon yhteydessä, minkä takia myös levitysmäärä oli helppo täsmätä kuormien mukaan. Jos esim. jurttia tuli hehtaarilta 40 tonnia, myös kalkkia levitettiin lohkolle sama 40 tn/ha.
Toinen yleinen levitysohje varsinkin peruskalkituksessa oli 'kuorma paikkaansa'.
Erikoistapauksissa saatettiin käyttää niukempaakin kalkitusta, näitä tapauksia olivat vaikkapa että pelto oli liian pehmeää ajaa kymppipyöräsisulla tai sitten joku mulkero oli iltatuurin aikana ajanut kalkkilaanin tyhjäksi ohi tilauksen.

5 tonnia on aika raja talvilevityksessä kalsiittia per ha. 

Sen verran meni, ja kaksi suunniteltua lohkoa jäi ilman, mutta otetaan ensivuonna niille ja lopuille kalkittaville. Tulipahan yli suositusten nyt noille muutamille, mutta eipä se haittaa.