Lainaus käyttäjältä: Repe - 13.10.12 - klo:17:15

Tuollainen jorina jatkuu julkilausumatta: Paitsi juutalaisnationalismi, koska juutalaiset ovat parempia.

Hullut näkee aina kummituksia joka paikassa. Juutalaisiin osuu kaks piikkiä: sekä uskonto että nationalismi. Tulenarka yhdistelmä ihan missä tahansa. Myös kotosuomessa.

Eikös persutkin nähdä joka paikassa kumituksina. Eurostonismi on myös vaarallinen uskonto kun sokeasti luotetaan markkinavoimiin ja niistä saatuihin niskalenkeihin.

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 12.10.12 - klo:21:55

nobel komitea  varoittikin  tuon  palkinnon  antamisen  yhteydessä  kansallismielisyyden  noususta

joten    se    siitä   demokratian  ylistyksestä   

Kansallismielisyyden nousu uhkaa kyllä demokratiaa. Historia on sen todistanut useampaan kertaan. Tietysti nationalistia veetuttaa, kun ei saa määrätä

Nationalismi on yhtä valheellista yhteenkuuluvuudentunnetta kuin uskonnot tai sen arkisempi esiintymismuoto, lätkä/fudisjoukkueiden kannattaminen. Juuret on heikossa itsetunnossa ja vajavaisissa sosiaalisissa kyvyissä

Miten kansallismielisyyden nousu uhkaisi demokratiaa? Ja ainahan joku määrää, joko kotoisat toimijat tai ylikansalliset toimijat. En väitä että kumpikaan em. olisi kaikessa ja pohjalta joko – tai absoluuttisen hyvää tai pahaa/oikeassa tai väärässä, mutta mitä johtopäätöksiä esim. Euroopan unionin esimerkistä voi tehdä, niin ylikansallisesta demokratiasta vakavissaan puhuvat ovat joko täydellisiä hölmöjä tai ns. aatteellisesti motivoituneita propagandisteja. Vai oliko esim. Neuvostoliitossa demokratiaa?

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 13.10.12 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 12.10.12 - klo:21:55

nobel komitea  varoittikin  tuon  palkinnon  antamisen  yhteydessä  kansallismielisyyden  noususta

joten    se    siitä   demokratian  ylistyksestä   

Kansallismielisyyden nousu uhkaa kyllä demokratiaa. Historia on sen todistanut useampaan kertaan. Tietysti nationalistia veetuttaa, kun ei saa määrätä

Nationalismi on yhtä valheellista yhteenkuuluvuudentunnetta kuin uskonnot tai sen arkisempi esiintymismuoto, lätkä/fudisjoukkueiden kannattaminen. Juuret on heikossa itsetunnossa ja vajavaisissa sosiaalisissa kyvyissä

Miten kansallismielisyyden nousu uhkaisi demokratiaa? Ja ainahan joku määrää, joko kotoisat toimijat tai ylikansalliset toimijat. En väitä että kumpikaan em. olisi kaikessa ja pohjalta joko – tai absoluuttisen hyvää tai pahaa/oikeassa tai väärässä, mutta mitä johtopäätöksiä esim. Euroopan unionin esimerkistä voi tehdä, niin ylikansallisesta demokratiasta vakavissaan puhuvat ovat joko täydellisiä hölmöjä tai ns. aatteellisesti motivoituneita propagandisteja. Vai oliko esim. Neuvostoliitossa demokratiaa?

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

Ei kansallismielisyys vielä itsessään ole uhka millekkään, se on normaalia kotiinpäin vetoa maailmassa, se minkä muodon se saa, on sitten ihan toinen juttu.
Sama juttu uskonnoissa ja aatteissa, ei ne itsessään ole mikään uhka tai vaara, vääränlainen toteutus vaan voi olla vaarallinen.

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

No ainakin inhimillisyys, mutta oikeastihan tuo riippuu tilanteesta. Yhteenkuuluvuuden tunne on ihmiselle perustarve, muttei sellainen, joka ankkuroidaan ajasta ja tilanteesta riippumattomaksi agendaksi, kuten sen tekee uskonto ja nationalismi etunenässä. Uskonto on toki rauhalle vieläkin suurempi uhka.

Tavallinen empatiakykyinen, sosiaalinen ihminen tuntee hetkellistä yhteenkuuluvuutta usein jokapäiväisessä elämässä. Se on aitoa ja rehellistä. Isomman yhteenkuuluvuuden tarve on merkki huterasta itsetunnosta ja sen ongelman ratkaisunvälttelystä. Tällä pohjalla lähdetään sitten rakentamaan "kansalais"yhteiskuntaa 

Ylikansallista demokratiaa ei koskaan tule nykymenolla. Ptiämällä hyvinvointia ja vaihdantavälinettä valtaa suuremmassa arvossa ihmiset ovat jo luovuttaneet suurimman osan päätösvallasta demokratisen toiminnan ulkopuolelle ja tehneet sen ihan omasta tahdostaan. Ymmärtämättömyys ei ole mikään hyvä syy, koska vallassaolevan pitää aina ymmärtää mikä on vastuu vallasta. Menetystä on lähes mahdoton palauttaa edes väkivalloin, koska osapuolet ovat niin eriseuraisia, ettei edes toimivaa taistelukenttää löydy. Occupy tms liikkeet ovat säälittävä ja sätkivä esimerkki tästä. Vastarinnassa ei ole edes hitusta munaa, koska suurin osa ihmisistä kulkee edelleen rahan ja "hyvinvoinnin" perässä. Mitään muutosta ei ole edes näkyvissä.

Tähän juttuun nationalismi ei ole yhtään mikään vastaus, pelkästään lisää ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 13.10.12 - klo:19:38

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

No ainakin inhimillisyys, mutta oikeastihan tuo riippuu tilanteesta. Yhteenkuuluvuuden tunne on ihmiselle perustarve, muttei sellainen, joka ankkuroidaan ajasta ja tilanteesta riippumattomaksi agendaksi, kuten sen tekee uskonto ja nationalismi etunenässä. Uskonto on toki rauhalle vieläkin suurempi uhka.

Tavallinen empatiakykyinen, sosiaalinen ihminen tuntee hetkellistä yhteenkuuluvuutta usein jokapäiväisessä elämässä. Se on aitoa ja rehellistä. Isomman yhteenkuuluvuuden tarve on merkki huterasta itsetunnosta ja sen ongelman ratkaisunvälttelystä. Tällä pohjalla lähdetään sitten rakentamaan "kansalais"yhteiskuntaa 

Ylikansallista demokratiaa ei koskaan tule nykymenolla. Ptiämällä hyvinvointia ja vaihdantavälinettä valtaa suuremmassa arvossa ihmiset ovat jo luovuttaneet suurimman osan päätösvallasta demokratisen toiminnan ulkopuolelle ja tehneet sen ihan omasta tahdostaan. Ymmärtämättömyys ei ole mikään hyvä syy, koska vallassaolevan pitää aina ymmärtää mikä on vastuu vallasta. Menetystä on lähes mahdoton palauttaa edes väkivalloin, koska osapuolet ovat niin eriseuraisia, ettei edes toimivaa taistelukenttää löydy. Occupy tms liikkeet ovat säälittävä ja sätkivä esimerkki tästä. Vastarinnassa ei ole edes hitusta munaa, koska suurin osa ihmisistä kulkee edelleen rahan ja "hyvinvoinnin" perässä. Mitään muutosta ei ole edes näkyvissä.

Tähän juttuun nationalismi ei ole yhtään mikään vastaus, pelkästään lisää ongelmia.

Nationalismi on suomennettuna kansallismielisyyttä, mikä itsessään on ihan tervettä toimintaa lähtökohdiltaan.
Mehän valitsemme edustajia ajamaan omia asioitamme, kun suomalaiset valitsevat edustajia niin lähtöolettama on se, että ne ajavat suomalaisten asioita.
Siinä vaiheessa kun toiminta saa luonteen, että toimitaan jotain toista ryhmää vastaan, ihan vaan etnisin perustein, niin silloin homma menee yli, ei ennen sitä.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 13.10.12 - klo:19:38

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 13.10.12 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 12.10.12 - klo:21:55

nobel komitea  varoittikin  tuon  palkinnon  antamisen  yhteydessä  kansallismielisyyden  noususta

joten    se    siitä   demokratian  ylistyksestä   

Kansallismielisyyden nousu uhkaa kyllä demokratiaa. Historia on sen todistanut useampaan kertaan. Tietysti nationalistia veetuttaa, kun ei saa määrätä

Nationalismi on yhtä valheellista yhteenkuuluvuudentunnetta kuin uskonnot tai sen arkisempi esiintymismuoto, lätkä/fudisjoukkueiden kannattaminen. Juuret on heikossa itsetunnossa ja vajavaisissa sosiaalisissa kyvyissä

Miten kansallismielisyyden nousu uhkaisi demokratiaa? Ja ainahan joku määrää, joko kotoisat toimijat tai ylikansalliset toimijat. En väitä että kumpikaan em. olisi kaikessa ja pohjalta joko – tai absoluuttisen hyvää tai pahaa/oikeassa tai väärässä, mutta mitä johtopäätöksiä esim. Euroopan unionin esimerkistä voi tehdä, niin ylikansallisesta demokratiasta vakavissaan puhuvat ovat joko täydellisiä hölmöjä tai ns. aatteellisesti motivoituneita propagandisteja. Vai oliko esim. Neuvostoliitossa demokratiaa?

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

Ei kansallismielisyys vielä itsessään ole uhka millekkään, se on normaalia kotiinpäin vetoa maailmassa, se minkä muodon se saa, on sitten ihan toinen juttu.
Sama juttu uskonnoissa ja aatteissa, ei ne itsessään ole mikään uhka tai vaara, vääränlainen toteutus vaan voi olla vaarallinen.

Näin.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 13.10.12 - klo:19:38

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

No ainakin inhimillisyys, mutta oikeastihan tuo riippuu tilanteesta. Yhteenkuuluvuuden tunne on ihmiselle perustarve, muttei sellainen, joka ankkuroidaan ajasta ja tilanteesta riippumattomaksi agendaksi, kuten sen tekee uskonto ja nationalismi etunenässä. Uskonto on toki rauhalle vieläkin suurempi uhka.

Tavallinen empatiakykyinen, sosiaalinen ihminen tuntee hetkellistä yhteenkuuluvuutta usein jokapäiväisessä elämässä. Se on aitoa ja rehellistä. Isomman yhteenkuuluvuuden tarve on merkki huterasta itsetunnosta ja sen ongelman ratkaisunvälttelystä. Tällä pohjalla lähdetään sitten rakentamaan "kansalais"yhteiskuntaa 

Ylikansallista demokratiaa ei koskaan tule nykymenolla. Ptiämällä hyvinvointia ja vaihdantavälinettä valtaa suuremmassa arvossa ihmiset ovat jo luovuttaneet suurimman osan päätösvallasta demokratisen toiminnan ulkopuolelle ja tehneet sen ihan omasta tahdostaan. Ymmärtämättömyys ei ole mikään hyvä syy, koska vallassaolevan pitää aina ymmärtää mikä on vastuu vallasta. Menetystä on lähes mahdoton palauttaa edes väkivalloin, koska osapuolet ovat niin eriseuraisia, ettei edes toimivaa taistelukenttää löydy. Occupy tms liikkeet ovat säälittävä ja sätkivä esimerkki tästä. Vastarinnassa ei ole edes hitusta munaa, koska suurin osa ihmisistä kulkee edelleen rahan ja "hyvinvoinnin" perässä. Mitään muutosta ei ole edes näkyvissä.

Tähän juttuun nationalismi ei ole yhtään mikään vastaus, pelkästään lisää ongelmia.

Demokratiassakin yksittäinen  tai muutamat henkilöt (voi) päättää politiikan päälinjat  ja muu laumasieluinen yhtäläinen porukka (joka on  kylläkin demokraattisesti valittu)  seuraa perässä. Muodostuneen enemmistön valta tulee demokratiasta mutta se ei kuitenkaan välttämättä ole todellista demokratiaa. Ilmaisit asian juuri noin tuossa rahan ja hyvinvoinnin mittarissa ,mutta onko muuta mittaria olemassa jolla määritellään hyvinvointia jota kuitenkin odotetaan demokraattiselta järjestelmältä.

 Monikaan ei halua antaa valtaa rahan vallalle mutta käytänössähän näin on ollut jo vuosikymmeniä länsimaiden historiassa. Ja ne ääriliikkeet kuitenkin syntyvät juuri tuosta  vallan keskittymisestä ja hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumista. Demokratian toteutuminen nykymuodossaan  ei vain kykene  ratkaisemaan niitä  ongelmia joita sen odotetaan ratkaisevan . Sama ongelma koskee sosialismia kuin länsimaista demokratiaakin .
Ihmisen kourat kun kääntyvät aina kauhojaan päin.

[Nationalismi on suomennettuna kansallismielisyyttä, mikä itsessään on ihan tervettä toimintaa lähtökohdiltaan.
Mehän valitsemme edustajia ajamaan omia asioitamme, kun suomalaiset valitsevat edustajia niin lähtöolettama on se, että ne ajavat suomalaisten asioita.
Siinä vaiheessa kun toiminta saa luonteen, että toimitaan jotain toista ryhmää vastaan, ihan vaan etnisin perustein, niin silloin homma menee yli, ei ennen sitä.

Väärin. Kansallismielisyys antaa illuusion kotiinpäinvetämisestä ja yhtenäisyydestä, todellisen vallan käyttäjíen eli meidän jokaisen tehdessä päätöksensä itsenäisesti ja yhteisestä asiasta piittaamatta. Jengiläisyyden huonot puolet ilman hyviä, lisää ongelmia.

Toki komeita juhlapuheita saadaan asian tiimoilta pidettyä ja ehkäpä taitavat puhujat, kuten Soini, osaavat vierittää syyn joidenkin muiden niskaan vielä vuosikymmeniä. Itse ongelma ratkeaa kuitenkin vasta arvojen muuttumisen myötä....

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 13.10.12 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 13.10.12 - klo:19:38

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

No ainakin inhimillisyys, mutta oikeastihan tuo riippuu tilanteesta. Yhteenkuuluvuuden tunne on ihmiselle perustarve, muttei sellainen, joka ankkuroidaan ajasta ja tilanteesta riippumattomaksi agendaksi, kuten sen tekee uskonto ja nationalismi etunenässä. Uskonto on toki rauhalle vieläkin suurempi uhka.

Tavallinen empatiakykyinen, sosiaalinen ihminen tuntee hetkellistä yhteenkuuluvuutta usein jokapäiväisessä elämässä. Se on aitoa ja rehellistä. Isomman yhteenkuuluvuuden tarve on merkki huterasta itsetunnosta ja sen ongelman ratkaisunvälttelystä. Tällä pohjalla lähdetään sitten rakentamaan "kansalais"yhteiskuntaa 

Ylikansallista demokratiaa ei koskaan tule nykymenolla. Ptiämällä hyvinvointia ja vaihdantavälinettä valtaa suuremmassa arvossa ihmiset ovat jo luovuttaneet suurimman osan päätösvallasta demokratisen toiminnan ulkopuolelle ja tehneet sen ihan omasta tahdostaan. Ymmärtämättömyys ei ole mikään hyvä syy, koska vallassaolevan pitää aina ymmärtää mikä on vastuu vallasta. Menetystä on lähes mahdoton palauttaa edes väkivalloin, koska osapuolet ovat niin eriseuraisia, ettei edes toimivaa taistelukenttää löydy. Occupy tms liikkeet ovat säälittävä ja sätkivä esimerkki tästä. Vastarinnassa ei ole edes hitusta munaa, koska suurin osa ihmisistä kulkee edelleen rahan ja "hyvinvoinnin" perässä. Mitään muutosta ei ole edes näkyvissä.

Tähän juttuun nationalismi ei ole yhtään mikään vastaus, pelkästään lisää ongelmia.

Demokratiassakin yksittäinen  tai muutamat henkilöt (voi) päättää politiikan päälinjat  ja muu laumasieluinen yhtäläinen porukka (joka on  kylläkin demokraattisesti valittu)  seuraa perässä. Muodostuneen enemmistön valta tulee demokratiasta mutta se ei kuitenkaan välttämättä ole todellista demokratiaa. Ilmaisit asian juuri noin tuossa rahan ja hyvinvoinnin mittarissa ,mutta onko muuta mittaria olemassa jolla määritellään hyvinvointia jota kuitenkin odotetaan demokraattiselta järjestelmältä.

 Monikaan ei halua antaa valtaa rahan vallalle mutta käytänössähän näin on ollut jo vuosikymmeniä länsimaiden historiassa. Ja ne ääriliikkeet kuitenkin syntyvät juuri tuosta  vallan keskittymisestä ja hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumista. Demokratian toteutuminen nykymuodossaan  ei vain kykene  ratkaisemaan niitä  ongelmia joita sen odotetaan ratkaisevan . Sama ongelma koskee sosialismia kuin länsimaista demokratiaakin .
Ihmisen kourat kun kääntyvät aina kauhojaan päin.

Tässä on vaan semmonen paradoksi, että syntyy ajautus virhe, että ennenvahnaan ei raha olisi ratkaissut asioita ja nykyään tavallaan kuljetaan väärän suuntaan.
Kyllä se vaan niin on, että aina on raha vaikuttanut asioihin ja paljon, ei se ole mikään nykyajan keksintö.

Demokratia on huijaus. Plutokratian valtaa. Eliiti vetelee naruista. Näin se on nykyajan demokratiassa ollut aina.

Koska internationalistinen eliitti on kaikkien aatteiden takana, onnauretavaa puhua niistä ja syytellä aatteita. Tietysti eliitin vastainen nationalismi on eliitille peikko. Voihan se soluttaa senkin, kuten ennen vanhaan. Mutta eliitti tulee sen tuhoamaan lopullisesti, ettei sieltä koskaan nousisi uhkaa.

Jos nationalismi onsyynä johonkin, niin korkeintaan se on kapinaa, jonka eliitti pyrkii kukistamaan tavalla tai toisella. En silti syyttäisi sitä, vaan eliittiä tuosta taistelusta.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 13.10.12 - klo:19:38

Valheellista yhteenkuuluvuutta? Mikä sitten on todellista, aitoa ja rehellistä yhteenkuuluvuutta?

No ainakin inhimillisyys, mutta oikeastihan tuo riippuu tilanteesta. Yhteenkuuluvuuden tunne on ihmiselle perustarve, muttei sellainen, joka ankkuroidaan ajasta ja tilanteesta riippumattomaksi agendaksi, kuten sen tekee uskonto ja nationalismi etunenässä. Uskonto on toki rauhalle vieläkin suurempi uhka.

Tavallinen empatiakykyinen, sosiaalinen ihminen tuntee hetkellistä yhteenkuuluvuutta usein jokapäiväisessä elämässä. Se on aitoa ja rehellistä. Isomman yhteenkuuluvuuden tarve on merkki huterasta itsetunnosta ja sen ongelman ratkaisunvälttelystä. Tällä pohjalla lähdetään sitten rakentamaan "kansalais"yhteiskuntaa 

Ylikansallista demokratiaa ei koskaan tule nykymenolla. Ptiämällä hyvinvointia ja vaihdantavälinettä valtaa suuremmassa arvossa ihmiset ovat jo luovuttaneet suurimman osan päätösvallasta demokratisen toiminnan ulkopuolelle ja tehneet sen ihan omasta tahdostaan. Ymmärtämättömyys ei ole mikään hyvä syy, koska vallassaolevan pitää aina ymmärtää mikä on vastuu vallasta. Menetystä on lähes mahdoton palauttaa edes väkivalloin, koska osapuolet ovat niin eriseuraisia, ettei edes toimivaa taistelukenttää löydy. Occupy tms liikkeet ovat säälittävä ja sätkivä esimerkki tästä. Vastarinnassa ei ole edes hitusta munaa, koska suurin osa ihmisistä kulkee edelleen rahan ja "hyvinvoinnin" perässä. Mitään muutosta ei ole edes näkyvissä.

Tähän juttuun nationalismi ei ole yhtään mikään vastaus, pelkästään lisää ongelmia.

Mitenkäs perhe, ystävät ja sukulaiset ym.?

Kritisoit nationalismia ja uskontoa, mutta entäpä aate joka muuttuu uskonnoksi/pakotettiin uskonnoksi? Kyllä, puhun kommunismista. Nationalismi perustuu ja pohjautuu johonkin, uskonto perustuu ja pohjautuu johonkin, mutta entä viime vuosisadan suuraate (joka vastusti kahta em. asiaa)? Nyt korvaajaksi on saatu globaali kapitalismi (Konsumerismi), joka perustuu yhtä vähän yhtään mihinkään.

Hauskaa että sanot ettei nationalismista olisi mihinkään, kun jopa jotkut vanhat (ääri)vasemmistolaiset ovat heränneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisestä pahasta krapulasta reaalitodellisuuteen ja sanoneet että em. rajattomalle kapitalismille pitää löytyä riittävän vahva vastavoima ja ainoa uskottava sellainen on vahva itsenäinen kansallisvaltio.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.10.12 - klo:21:57

[Nationalismi on suomennettuna kansallismielisyyttä, mikä itsessään on ihan tervettä toimintaa lähtökohdiltaan.
Mehän valitsemme edustajia ajamaan omia asioitamme, kun suomalaiset valitsevat edustajia niin lähtöolettama on se, että ne ajavat suomalaisten asioita.
Siinä vaiheessa kun toiminta saa luonteen, että toimitaan jotain toista ryhmää vastaan, ihan vaan etnisin perustein, niin silloin homma menee yli, ei ennen sitä.

Väärin. Kansallismielisyys antaa illuusion kotiinpäinvetämisestä ja yhtenäisyydestä, todellisen vallan käyttäjíen eli meidän jokaisen tehdessä päätöksensä itsenäisesti ja yhteisestä asiasta piittaamatta. Jengiläisyyden huonot puolet ilman hyviä, lisää ongelmia.

Toki komeita juhlapuheita saadaan asian tiimoilta pidettyä ja ehkäpä taitavat puhujat, kuten Soini, osaavat vierittää syyn joidenkin muiden niskaan vielä vuosikymmeniä. Itse ongelma ratkeaa kuitenkin vasta arvojen muuttumisen myötä....

Pakollinen joka alueelle ujutettu kilpailu jyrää terveen kotiinpäinvetämisen ja yhtenäisyyden yli.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 13.10.12 - klo:22:29

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.10.12 - klo:21:57

[Nationalismi on suomennettuna kansallismielisyyttä, mikä itsessään on ihan tervettä toimintaa lähtökohdiltaan.
Mehän valitsemme edustajia ajamaan omia asioitamme, kun suomalaiset valitsevat edustajia niin lähtöolettama on se, että ne ajavat suomalaisten asioita.
Siinä vaiheessa kun toiminta saa luonteen, että toimitaan jotain toista ryhmää vastaan, ihan vaan etnisin perustein, niin silloin homma menee yli, ei ennen sitä.

Väärin. Kansallismielisyys antaa illuusion kotiinpäinvetämisestä ja yhtenäisyydestä, todellisen vallan käyttäjíen eli meidän jokaisen tehdessä päätöksensä itsenäisesti ja yhteisestä asiasta piittaamatta. Jengiläisyyden huonot puolet ilman hyviä, lisää ongelmia.

Toki komeita juhlapuheita saadaan asian tiimoilta pidettyä ja ehkäpä taitavat puhujat, kuten Soini, osaavat vierittää syyn joidenkin muiden niskaan vielä vuosikymmeniä. Itse ongelma ratkeaa kuitenkin vasta arvojen muuttumisen myötä....

Pakollinen joka alueelle ujutettu kilpailu jyrää terveen kotiinpäinvetämisen ja yhtenäisyyden yli.

Joo, kilpailuyhteiskunta unohtaa semmosen asian, että ihan kaikkee ei voi ratkaista kilpailupohjalta ?