Y1,Y2,Y3 on yleisimmät. Hiukan inspiraatiosta kiinni, että otetaanko välillä hiven painotteisia lannoitteita. Syysvilja tuo mukaan Y6 ja Salpietari. Yleensä koitan ajaa typpi ja fosforiarvot maksimiin. Monesti ei onnistu. Tarkistuslaskentaa joillakin lohkoilla hankintavaiheessa, että jos fosforia tiputtaa pari kiloa, niin säästääkö lannoitemäärässä kuinka paljon. Joskus tulee tällainenkin tilanne, että lannoitelajin vaihdolla tulisi selkeää säästöä. Erilaiset lajikkeet tuovat vaihtelua lannoitelajeihin. Mm. kaura hyvillä mailla ei salli ymppiehdoissa juurikaan fosforia ja se tietää ongelmia laskentoihin. On joskus vedetty pelkällä typelläkin.
Lannoitteiden juoksevuuksissa on isoja eroja ja kiertokokeita joutuu tekemään sangen runsaasti. Suurin ongelma on tietenkin isäntä itse, joka on perfektionisti kilojen suhteen. Eli jos lohkolle menee 440kg, niin se sinne sitten myös laitetaan, eikä tehdä sovellutuksia. Tämä tietää runsasta kammenvääntöä.
Suomessa kun toi maatalouskoneteknologia on koko lailla lapsenkengissä, niin kylvinkonevalmistajat eivät viitsi kehittää vaakaa kylvinkoneen apulantapuolelle. Ilmeisesti yksi syy on siirrettävä väliseinä säiliössä. Omalla kohdalla säätömahdollisuus täysin turha. Voisi olla kiinteät säiliöt, jolloin päästäisiin siihen, että apulantapuoli voisi kellua vaaka-anturien päällä. Tällä tekniikalla pääsisi eroon syötön vaihteluista ja annostelu olisi helppoa jne.
