Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 14.06.12 - klo:07:01

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 13.06.12 - klo:21:33

Kysyisin sellaista asiaa, että kuinka nopeasti teidän mielestä rehut pitää saada siiloon ja siilo peitettyä. Tosin varmaan olisi hyvä, että sen saisi mahdollisimman nopeasti.
Tuli asia vaan mieleen, kun kattelin viime kesänä kahden tilan rehun tekoa, molemmat tekivät noukin vaunulla... eli

Toisella tilalla oli hirveä kiire siilomiehellä kun Pöttinger toi sellaisia varmaan 70m3 kuormia hirveellä vauhdilla. Meni kaksi päivää aloituksesta ja viimeinen kuorma tuotiin siilolle, vähän aikaa se sitä tiivisti Valtralla. Sitten muovit päälle ja painotus.

Toinen tila teki hieman pienemmän määrän rehua noin viidessä päivässä. Tilalla noukinvaununa myös Pöttinger, mutta kuormakoko oli varmaan jotain 45 - 55m3. Osa tuon tilan pelloista sijaitsee noin 10 km päässä. Oli siilomiehellä aikaa pyöriä siilossa. Viimeisen kuorman jälkeen se tiivisti vielä siiloa koko illan ja peittivät ja painottivat vasta aamulla

Kyselin sitten ihan uteliaisuudesta, että minkälaista rehua tuli siiloon. Ensimmäisellä tilalla siilo oli lämmennyt jonkin verran ja ei vissiin ollu arvot muutenkaan huippuja. Sanoi, että happoa oli mennyt liian vähän... Toisella tilalla rehu oli erittäin hyvää ja kaikki arvot ihan huippuja, oli säilönyt vielä biologisella. Sanoi vaan että siilolle ei saa tulla ruuhkaa, kuulemma ihan sama vaikka se siilo on muutaman päivän pitempään auki kuin naapurilla. Kertoi vielä, että huonoa tiivistämistä ei voi korvata millään aineella.

Kirjoituksesi osui täysin asian ytimeen 

Tila 1 suojelee korkeaa D-arvoa säilönnällisen laadun kustannuksella ja tila 2 tekee hyvää rehua omaan ammattitaitoonsa luottaen  Säilönnällinen laatu voi olla 9-10 vaikka siilo olisi auki 5-7 päivää, kunhan on happoa ja tarpeeksi tonneja polkemassa.

Talvella tila 1 ajaa 30% rehuistaan tunkioon ja tila 2 syöttää kaiken. Toinen rikastuu, toinen ei.

Samaa mieltä muuten, mutta miten toi rikastuminen liittyy tähän aiheeseen? Vai oliko kyse jostain rikastamosta kuten malmin käsittelyssä puhutaan?

Jos maidontuotannossa VOISI rikastua, niin se alkaisi just tästä säilörehun säilömisestä  Hölmöt rikastavat hometta siiloissaan 

1. tila jättää ilmaa koko rehukerrokseen ja pilaantumiselle on hyvin aikaa.
2. tila säilöö kunnolla pohjalta asti. Vain pintakerros on alttiina ilmalle.

Sopiva silppu ja kosteus niin pintakerros voi olla jo sinällään aika tiivis.

Auttaakohan tässä myös alakerroksista tuleva hiilidioksidi säilönnässä?

1. tila jättää ilmaa koko rehukerrokseen ja pilaantumiselle on hyvin aikaa.
2. tila säilöö kunnolla pohjalta asti. Vain pintakerros on alttiina ilmalle.

Sopiva silppu ja kosteus niin pintakerros voi olla jo sinällään aika tiivis.

Auttaakohan tässä myös alakerroksista tuleva hiilidioksidi säilönnässä?

Työntää se ainakin happea poispäin  Mihin happi muuten karkaa jos rehu tehdään nopeasti, poljetaan hätäisesti ja lyödään kaksinkertainen muovi päälle 

Pitää laittaa venttiili muovin päälle

Pitää laittaa venttiili muovin päälle

Mahtaako liiallinen hiilidioksidi tappaa anaerobisia pieneliöitä  Tietääkö kukaan... Säilyykö säilörehu paremmin jos hiilidioksidia on enemmän 

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 14.06.12 - klo:13:43

Pitää laittaa venttiili muovin päälle

Mahtaako liiallinen hiilidioksidi tappaa anaerobisia pieneliöitä  Tietääkö kukaan... Säilyykö säilörehu paremmin jos hiilidioksidia on enemmän 

Eikös ainakin ilmatiiviisiin viljasiiloihin puhalleta CO2 täytön jälkeen korvaamaan hapekas ilma. Olis se varmaan melkonen pitoisuus mikä anaerobisten tappamiseen vaaditaan, jos ajattelee vaikka biokaasureaktorin käymistilaa. Sielähän taitaa olla melkosen tujut kaasut ja silti prosessi toimii.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 14.06.12 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 14.06.12 - klo:13:43

Pitää laittaa venttiili muovin päälle

Mahtaako liiallinen hiilidioksidi tappaa anaerobisia pieneliöitä  Tietääkö kukaan... Säilyykö säilörehu paremmin jos hiilidioksidia on enemmän 

Eikös ainakin ilmatiiviisiin viljasiiloihin puhalleta CO2 täytön jälkeen korvaamaan hapekas ilma. Olis se varmaan melkonen pitoisuus mikä anaerobisten tappamiseen vaaditaan, jos ajattelee vaikka biokaasureaktorin käymistilaa. Sielähän taitaa olla melkosen tujut kaasut ja silti prosessi toimii.

Mut onko tuolla viljasiilossa jotain bakteeritoimintaa? Eikö siinä ole ideana, että vilja ei lähde käymään vaan "muumioituu". Biokaasureaktoreista en tiedä tämänkään vertaa, kai siellä on metaania ja rikkivetyä 

Pitäisi ihan mielenkiinnosta selvittää tämä asia, jos tässä nyt mitään selvitettävää on 

Kyllä voi jo sanoa, että heikko on ensimmäinen sato lähes poikkeuksetta. Heinikot vaaleita, lyhyitä ja osa harvojakin. Kaukana normaalista ja syynä ainoastaan koleat säät. Lämpösummaa kun on kertynyt tänään 15.6 yhteensä 115 astetta, 10 km mereltä olevaan "sisämaan" mittauspisteeseen 131 astetta. Tää alue on lämpösumman kertymältä ollut tänä vuonna vielä normaaliakin hintsumpaa, alue näkyy "mustana" pisteenä lämpösummakartoissa

Vilu viljan kasvattaa

Kyllä voi jo sanoa, että heikko on ensimmäinen sato lähes poikkeuksetta. Heinikot vaaleita, lyhyitä ja osa harvojakin. Kaukana normaalista ja syynä ainoastaan koleat säät. Lämpösummaa kun on kertynyt tänään 15.6 yhteensä 115 astetta, 10 km mereltä olevaan "sisämaan" mittauspisteeseen 131 astetta. Tää alue on lämpösumman kertymältä ollut tänä vuonna vielä normaaliakin hintsumpaa, alue näkyy "mustana" pisteenä lämpösummakartoissa

Vilu viljan kasvattaa

Tuossa on tilakohtaisia eroja täälläkin.Omissa ei näy enään kuin viime syksyn rasitus.Viime päivät on ollut hyviä kasvattamaan,noille tuppuheinälohkoille ei enään tule apu kuin niittokoneella.

Niin ja jäi mainitsematta,on kokeilussa Nuutti-heinää,on kahden lohkon välissä.Laitalohkot hyvät,Nuutti keskellä keltaisena.

Eilen siiloon poljettiin 7ha ja tänään jatkuu, sama määrä päivän tavoitteena. Sunnuntai-iltana pitäis olla yli puolet paketissa, jos mikään ei hajoa eikä vesisade keskeytä.

Rehu on uskoakseni laadullisesti hyvää (kasvustoanalyysit otettiin 7.6, jolloin d-arvo 75-77 ja valkuaista silloin 18,5-25.), kasvusto on määrältäänkin hyvä. Huippusatoa ei tule, mutta ei missään nimessä huonostikkaan. Lämpö alkoi nopeasti kasvattaa kortta, joten yhtään myöhempään ei kyllä olis kannattanut lykätä + nyt on hyvä keli ajaa.

 Eilen pari ha paaliin. Tänään vähän enemmä. Aika heikosti tuli ja tämän päivän paalit kosteitakin ... Mutta rehu ei mielestäni kiiruhda (ruikku lentää kun niittorehuna ajanut). Nyt odotellaan tulevat sateet , vaikka niitä ei kyllä kaipais .

Eilen pari ha paaliin. Tänään vähän enemmä. Aika heikosti tuli ja tämän päivän paalit kosteitakin ... Mutta rehu ei mielestäni kiiruhda (ruikku lentää kun niittorehuna ajanut). Nyt odotellaan tulevat sateet , vaikka niitä ei kyllä kaipais .

Sokeri 250-300...

Ei ole liian aikaista aloittaa... asiasta jauhamista...

*Vuonna 2011 sadot olivat usein huonosti säilyneitä ja tuostakin syystä analyyseillä D-arvot olivat surkeita. Maitotiloilla tuotokset laskivat usein 32 kilosta 26 kiloon 

+

*Viljan hintaa ei ehkä kannata ennustaa. Jos pitäisi ennustaa niin laskua ei ole näkyvissä.

+

*Rypsirouheen hinta on oletettavasti paljon korkeampi kuin keväällä  En ihmettelisi jos alviton tonnihinta alkaisi kolmosella 

= Huomioikaa nämä asiat tämän vuoden sadonkorjuussa. Maitotilan tulos päätetään seuraavien 3 viikon aikana.

Veemäistä olla oikeassa asiassa jossa olisi ollut parempi olla väärässä 

Kyllä nyt vanhaksi pääsi suuri osa sadosta. Sateet tulivat juuri kun nurmet oli tulossa tähkälle ja sateiden loputtua korsi oli jo kerennyt vahvistua.

Onneksi oli aika paljon apilanurmea jotka pysyivät hyvänä.

Tänään viimeiset nurin ja huomisen aikana paaliin viimeiset.