Aulis oli Portviinin suuri ystävä, kerran puistonpenkillä hän taas joi portviiniä kunnes viinin ja lämpimän iltapäiväauringon vaikutuksesta nukahti puistonpenkille. Hänen hyvä kaverinsa, minä-itte nimeltään, sattui kulkemaan ohi, Aulikselta oli housut siinä puistonpenkillä nukkuessa valuneet sen verran alas, että paljas pylly pilkotti minä-itten silmiin houkuttelevasti, ja niinpä minä-itte käytti tilaisuuden hyväkseen ja porasi Aulista pyllyyn. Aulis sitten myöhemmin heräili ja ihmetteli kun niin perseeseen sattuu, että mistäköhön mahtaa johtua, ihmetteli Aulis, tietämättä mitään tapahtumista hänen nukkuessaan.
Seuraavana päivänä sama homma toistui, Aulis nautti portviiniä puistossa, sammui, housut valui alas, pylly pilkkotti ja minä-itte taas porasi Aulista persiiseen, meni sitten menojaan ja Aulis myöhemmin heräili ja ihmetteli mistä johtuu kun taas niin perseesen sattui.
Seuraavana päivänä Aulis marssi taas Alkoon ja myyjän kysyessä että mitä otat, niin Aulis vastasi että en ainakaan sitä portviiniä, sillä se on kummaa juomaa, aina kun hän juo sitä, siitä tulee perse niin kovin kipeäksi, ettei ainakaan sitä enää hänelle.
