Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?  (Luettu 4662 kertaa)

Paalaaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3179
Onko tuki taakka maanviljelijälle? Näin kyselee maatalouspolitiikan professori Jukka Kola yliökirjoituksessaan. Keskustelun avaus on hyvä, varsinkin kun muistaa että tukien ostovoima on pudonnut puoleen EU-aikana. Edes inflaatio korotuksia ei ole tullut, eikä tule nähdäkseni vastakaan. Tukien merkitys viljelyn talouden turvaajana siis hiipuu. Toisaalta markkinoilta saatu hintakaan ei ole muun yhteiskunnan kustannuskehityksen tahdissa pysynyt.

Jos tuet ajettaisin alas, tai yhtenäistettäisiin ainakin EU-15 alueella, seuraisiko tästä kysyntävetoinen tuottajanhintojen korjausliike? Kuten Kola toteaa status quo, tai paremminkin pysähtyneisyys voi olla todella petollista.




MT 20.7.2011 Ote yliökirjoituksesta:

EU:ssa on menossa yhteisen maatalouspolitiikan (cap) ja myös maatalousbudjetin uudistusprosessi, ja Suomeenkin on saatu uusi hallitusohjelma.

Näillä ei kuitenkaan taida olla kovinkaan suurta muutosvaikutusta Suomen maatalouteen ja maatalouspolitiikkaan. Näin voitaneen päätellä muun muassa maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) rauhoittelevista ensikommenteista.

Status quo ehkä tuntuu turvalliselta, niin maataloustuottajille kuin poliitikoille, mutta pitemmän päälle se voi olla petollista. Tarvittavat todelliset uudistukset jäävät tekemättä. Pöytä pitäisi puhdistaa kunnolla, jotta sinne saataisiin uudet eväät, eli tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin sopivat keinot.

Maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystarpeiden ja –suuntien suhteen erot eri mantereiden, kehittyneiden ja kehittyvien maiden, välillä ovat tulleet esiin etenkin maailman kauppajärjestö WTO:ssa, viimeksi Dohan neuvottelukierroksella, jota jo kymmenen vuotta on tahkottu, niukoin tuloksin.

Juhannusviikolla Frankfurtissa IFAMA:n kongressissa tulevaisuuslinjausten erot tulivat räikeästi esiin etenkin Etelä-Amerikan ja EU:n välillä.

Etelä-Amerikan vahvat ja valtavat maatalousvaltiot Brasilia ja Argentiina vannovat liikeyritysmäiseen, suuria skaalaetuja sekä uusinta bio- ja muuta teknologiaa tehokkaasti hyödyntävään maatalouteen.

Liikeyritysmaatilojen (BrasilAgro ja Los Grobos) johtajien arvion mukaan maatilan minimikoko on 10 000 hehtaaria; kummankin tilan peltoala on lähes 300 000 hehtaaria, toisella pelkästään Brasiliassa, toisella Argentiinassa, Brasiliassa ja Uruguayssa. Usein he itse rakentavat myös tilojensa tarvitseman infrastruktuurin teistä kouluihin.


Onko tukipolitiikka

taakka viljelijöille?
Etelä-Amerikan maataloustuottajat eivät politiikkaa kaipaa. Markkinat toimivat ja hinnat määräävät muun muassa sen, meneekö kasvituotanto ruoaksi vai polttoaineeksi.

He ihmettelevät, mikä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja sen uudistuksen tavoite oikeastaan on ja mitä se kenellekin tarjoaa.

Onko cap tuen sijasta taakka EU-viljelijöille itselleenkin?

Olisiko nykyistä capia järkevämpi maatalousyritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ja kilpailukykyyn panostava pienempi ja kohdennetumpi politiikka? Riittäisivätkö yhteismarkkinoiden kauppa- ja kilpailupolitiikka myös maatalouselinkeinolle ilman isoa, erillistä yhteistä maatalouspolitiikkaa ja -budjettia?

Tosin nyky-capissakin budjetti pienenisi kätevästi, kun kunkin jäsenmaan oma maksuosuus maataloustuestaan nostettaisiin vaikkapa 50 prosenttiin. Suomihan on itse maksanut noin 60 prosenttia maataloustuestaan, suurin osa muista jäsenmaista ei paljon mitään.

Maatalouden ei ole helppo vastata moniin erilaisiin yhteiskunnan ja kuluttajien asettamiin tavoitteisiin, mutta se pyrkii siihen omalla yrittäjyydellään ja kehittämistyöllään.

Onkin tutkittava ja arvioitava entistä tarkemmin, kuinka paljon ja millaista maatalous- tai muuta politiikkaa tarvitaan tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi: riittävästi laadukasta ja kohtuuhintaista ruokaa meille kaikille, Suomessa ja maailmalla.

Eikä tilanne helpotu, kun ruokakriisit ja ilmastonmuutos tuovat tähän uusia haasteita.
JUKKA KOLA

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston maatalouspolitiikan professori.

Viimeksi muokattu: 29.07.11 - klo:18:23 kirjoittanut Paalaaja

Slippin 'n sliding

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?

jälkihän olisi luultavasti samanlaista kuin neuvosto karjalassa velkavetoinen traktori vaihtuisi belarukseen ja sitä sitten isännät surisisivat vodkan voimalla ;D

ne jatkaisi ketkä pystyy tukiviljelijät poistuisivat sotkemasta oikeiden viljelijöiden tienestejä.

Viimeksi muokattu: 29.07.11 - klo:19:29 kirjoittanut apilas

Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

antti-x

  • Vieras
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Maataloustuotteiden hinta nousisi hiukan, ja ennen kaikkea pellon arvo tippuisi dramaattisesti (nykyäänhän tuetaan kuitenkin ennen kaikkea pellon omistamista eikä mitään tuotantoa). Eli selvästi metsää tuottavampi pelto olisi historiaa, eli peltoja metsitettäisiin tai otettaisiin mihin tahansa tuottavampaan käyttöön, eli kohta oltaisiin tuontiruuan varassa. Lehmät ruokittaisiin ulkomailta ostetulla viljalla ja vähän nurmea arvottomilta pelloita siihen rinnalle.

Ja järjettömän suuret yksiköt tietty yleistyisivät jäljellä olevalla peltoalalla koska pelloalla ei olsi paljoakaan arvoa jäljellä. Nykyään sitä estää se, että kellään ei ole pääomia kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Kun hehtaari maksaa tonnin tai alle, tilanne on eri.

Ja sitten loppuisi harrastus ja leipätyö kymmeniltä tuhansilta ja haja-asutusalueet olisivat suuryritysten kolhoosien täplittämää tuontantoaluetta tai pelkkää metsää.

Nyt tapahtuu hillittyä siirtymää kohti suurempia yksikkökokoja, ja huoltovarmuuden ja yhteiskuntarakenteen ja tasa-arvon kannalta se on käytössä olevista vaihtoehdoista paras.

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?

ruokakriisit ja ilmastonmuutos nää ei vaikuta ruuan hintaan suomessa 8)


kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Kun hehtaari maksaa tonnin tai alle, tilanne on eri. ;D oletko ottanut aamulääkityksesi,kymmenien tuhansien hehtaareiden viljely suomessa  olisi niin kallista ettei siihen kenelläkään ole varaa :D

Viimeksi muokattu: 30.07.11 - klo:08:34 kirjoittanut apilas

Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

Turkka

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 526
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?

ruokakriisit ja ilmastonmuutos nää ei vaikuta ruuan hintaan suomessa 8)


kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Kun hehtaari maksaa tonnin tai alle, tilanne on eri. ;D oletko ottanut aamulääkityksesi,kymmenien tuhansien hehtaareiden viljely suomessa  olisi niin kallista ettei siihen kenelläkään ole varaa :D  onhan siihen tälläki hetkellä varaa ;)

horsetail

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 362
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että yhteiskunnalla on vahva halu heittäytyä tuontiruoan varaan. Kuluttajat vannovat puheissaan kotimaisen ruoan nimeen, mutta ostavat halpaa tuontitavaraa. Politikot lupasivat ennen vaaleja vaikka mitä mutta mikä on tilanne nyt - todetaan vain että emme voi mitään, elämme markkinataloudessa. Kauppa vaan kukoistaa , tekee tulosta ja hehtaarihalleja.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5329
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Maataloustuotteiden hinta nousisi hiukan, ja ennen kaikkea pellon arvo tippuisi dramaattisesti (nykyäänhän tuetaan kuitenkin ennen kaikkea pellon omistamista eikä mitään tuotantoa). Eli selvästi metsää tuottavampi pelto olisi historiaa, eli peltoja metsitettäisiin tai otettaisiin mihin tahansa tuottavampaan käyttöön, eli kohta oltaisiin tuontiruuan varassa. Lehmät ruokittaisiin ulkomailta ostetulla viljalla ja vähän nurmea arvottomilta pelloita siihen rinnalle.

Ja järjettömän suuret yksiköt tietty yleistyisivät jäljellä olevalla peltoalalla koska pelloalla ei olsi paljoakaan arvoa jäljellä. Nykyään sitä estää se, että kellään ei ole pääomia kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Kun hehtaari maksaa tonnin tai alle, tilanne on eri.

Ja sitten loppuisi harrastus ja leipätyö kymmeniltä tuhansilta ja haja-asutusalueet olisivat suuryritysten kolhoosien täplittämää tuontantoaluetta tai pelkkää metsää.

Nyt tapahtuu hillittyä siirtymää kohti suurempia yksikkökokoja, ja huoltovarmuuden ja yhteiskuntarakenteen ja tasa-arvon kannalta se on käytössä olevista vaihtoehdoista paras.
"Tuet pois -> pellon hinta alas" -ketju ei välttämättä kovin nopeasti tarjoa peltoa aktiiviviljelijöiden käyttöön. Jos perikunnalla on 20 ha peltoa, niin siitä tulee niin vähän per osakas (tai vaikka olisi vain yhdelläkin), että helposti jää myymättä. Vuokraaminen riippuu täysin näiden maataloudesta mitääntietämättömien mielenlaadusta, vaihtelua reunasta reunaan.

Jos en muuta ole tässä seitsenvuotisen viljelijänurani aikana oppinut, niin sen, että maanomistajan mietteitä ei voi eikä kannata järjellä selittää. Vähiten taloudellisen rationaliteetin argumentein.

Petri

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Jos en muuta ole tässä seitsenvuotisen viljelijänurani aikana oppinut, niin sen, että maanomistajan mietteitä ei voi eikä kannata järjellä selittää. Vähiten taloudellisen rationaliteetin argumentein.

Petri
Pitää täysin paikkansa. Saapi kyllä käyttää mielikuvitustaan päästäkseen samalle aaltopituudelle ja joidenkin kanssa ei vaan onnistu. ;)
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Jos en muuta ole tässä seitsenvuotisen viljelijänurani aikana oppinut, niin sen, että maanomistajan mietteitä ei voi eikä kannata järjellä selittää. Vähiten taloudellisen rationaliteetin argumentein.

Petri
Pitää täysin paikkansa. Saapi kyllä käyttää mielikuvitustaan päästäkseen samalle aaltopituudelle ja joidenkin kanssa ei vaan onnistu. ;)

sellaast se on ylimielisille öykkäri isännille ;D
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Olihan tossa monta pointtia, joita voiis miettiä ...

Mielestäni toi oli tommonen tehomaatalouden ja suuryksikköjen sokea puolustuspuhe, EU:ssa taitaa linja olla enempi perheyritysten ja perheyksiköiden puolella, väittäisin että maataloustuet varmaan lopetetaan kokonaan, jos tulevaisuudessa on vain noita suuryksikköjä etelä-amerikan malliin, en minäkään niiden tukemista kannata ????

Mikäli EU:n maatalouspolitiikkaa verrataan etelä-amerikan vastaavaan, niin silloin verrataan alle 100 hehtaarin ja yhdeen perheen pyörittämää toimintayksikköä etelä-amerikan 10 000 hehtaarin ja ehkä parin sadan pienipalkkaisen apumiesjoukon pyörittämää ns. "tehomaataloutta", se että kuinka tehokasta se sitten oikeasti on, tommosella thaimaalaisen marjanpoimijan palkoilla pyöritettävien tilojen toiminta, mutta ainakin se on helvetin halpaa työtä ????

Mutta suomalaisella palkkatasolla homma ei pelitä ...

antti-x

  • Vieras
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?

Etelä-Amerikan vahvat ja valtavat maatalousvaltiot Brasilia ja Argentiina vannovat liikeyritysmäiseen, suuria skaalaetuja sekä uusinta bio- ja muuta teknologiaa tehokkaasti hyödyntävään maatalouteen.

Liikeyritysmaatilojen (BrasilAgro ja Los Grobos) johtajien arvion mukaan maatilan minimikoko on 10 000 hehtaaria; kummankin tilan peltoala on lähes 300 000 hehtaaria, toisella pelkästään Brasiliassa, toisella Argentiinassa, Brasiliassa ja Uruguayssa. Usein he itse rakentavat myös tilojensa tarvitseman infrastruktuurin teistä kouluihin.

Eikös nämä kuvat joissa on about tuhat miestä viidakkoveitsen kanssa sokeriruo-on kimpussa ole juuri brasiliasta? Ei vaikuta kovin vahvasti uusimman teknologian hyödyntämiseltä kun miehiä kuljettavat rekatkin on 60-luvulta. Ja tuskin kulkevat etanolilla...

Ja kuka täällä haluaisi olla suurtilalla töissä ja pistää lapsensa suurtilan pyörittämään kouluun?  ::)

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Mun mielestäni paras tapa varmistaa perheviljelmien jatko on pitää ne perheviljelmät kilpailukykyisinä. Kasvaa ne joutuu, jotta se toteutuu. Tukipolitiikka ei sitä turvaa.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

gutiguti

  • Vieras
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?

Etelä-Amerikan vahvat ja valtavat maatalousvaltiot Brasilia ja Argentiina vannovat liikeyritysmäiseen, suuria skaalaetuja sekä uusinta bio- ja muuta teknologiaa tehokkaasti hyödyntävään maatalouteen.

Liikeyritysmaatilojen (BrasilAgro ja Los Grobos) johtajien arvion mukaan maatilan minimikoko on 10 000 hehtaaria; kummankin tilan peltoala on lähes 300 000 hehtaaria, toisella pelkästään Brasiliassa, toisella Argentiinassa, Brasiliassa ja Uruguayssa. Usein he itse rakentavat myös tilojensa tarvitseman infrastruktuurin teistä kouluihin.

Eikös nämä kuvat joissa on about tuhat miestä viidakkoveitsen kanssa sokeriruo-on kimpussa ole juuri brasiliasta?
Brasilialaisen työkalu näkyi olevan valtra

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5329
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Jos en muuta ole tässä seitsenvuotisen viljelijänurani aikana oppinut, niin sen, että maanomistajan mietteitä ei voi eikä kannata järjellä selittää. Vähiten taloudellisen rationaliteetin argumentein.

Petri
Pitää täysin paikkansa. Saapi kyllä käyttää mielikuvitustaan päästäkseen samalle aaltopituudelle ja joidenkin kanssa ei vaan onnistu. ;)

sellaast se on ylimielisille öykkäri isännille ;D
Itselläni ei ole ongelmia, noin neljänkymmenen maan/pellonvuokrasopimuksen kokemuksella. Enkä sano, että nuo ei-taloudellisen-rationaliteetin -syyt olisivat yhtään heikompia kuin tuoton maksimointiin tähtäävä ajattelu. Pikemminkin päinvastoin, on hienoa, että ihmisillä on muitakin tärkeitä ja päätöksentekoon vaikuttavia arvoja kuin taloudellisia. Se vain täytyy ottaa huomioon.

Myös näissä makrotalouden pohdinnoissa: suurin osa maata vuokraavista tai myyvistä toimii enemmän kuluttaja- kuin pörssiyhtiölogiikalla, mikä pitäisi ottaa huomioon myös mallinnettaessa maatalouspolitiikan muutosten vaikutuksia tähän pellon kysyntään ja tarjontaan.

Petri

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Ovatko tuet taakka EU-viljelijöille?
Petrillä on taas 100% asiaa. Mullakaan ei ole ongelmia, vaikka asiakaspuolella on saman verran kuin Petrillä. Se ainoa, jonka kanssa en päässyt samalle aaltopituudelle, tahtoi minun kulkevan pellolleen naapurin peltoa pitkin, koska se oli sille kuulemma ihan oikein ja tierasite oli olemassa. Toki oli uusi tilustie, jolta lohkolle pääsi suoraan, mutta..... Isillä oli ollut keskenään jotain kärhämää ja sitä olis pitäny vuokramiehenkin jatkaa..... ::) Maahenkiä ;D ;D

Pelto on meillä silti vuokralla.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.