Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Sivuja:[1]
« edellinen seuraava »
  • Tavallinen aihe

Aihe ruokonata  (Luettu 4142 kertaa)

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
ruokonata
31.08.10 - klo:15:47
pH >          4,81         alle 4,64 (ka 381 g/kg)
Ammoniakkityppi >    54    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    23    g/kg ka    yli 35
Haihtuvat rasvahapot >    18    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    373    g/kg N    alle 500
Sokeri >    42    g/kg ka    yli 50
Koostumus   SJ >
D-arvo >    648    g/kg ka    yli 680
Kuiva-aine >    381    g/kg    
Raakavalkuainen >    162    g/kg ka    yli 130
Kuitu (NDF)    541    g/kg ka    yli 500
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo)    10,4    MJ/kg ka    
OIV >    81    g/kg ka    yli 71
PVT >    46    g/kg ka    yli 14
Syönti-indeksi >    102       yli 90
ME-indeksi >    94       yli 85


Toisen sadon ruokonatanurmen analyysi, ja rehu tehty ihan normaaliin aikaan elokuun ensimmäisinä päivinä, ja eka sato juhannusviikolla, ja D arvo tuolla tasolla? Tietenkin kyseessä on seosnurmi, mutta vaikkea tuota D-arvoa on muulla ku ruokonadalla. 3. satovuoden nurmi, joten onko tässä sitten se ruokonadan hyvä puoli mistä niin mainostettiin aikoinaan.. Nyt on sitte apila ainut mitä timotein kaveriksi kylvetään, eli paluu edessä vanhaan taktiikaan..
    Kirjattu
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

kulmavaihde

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: ruokonata
Vastaus #1 31.08.10 - klo:20:34
hei, en muista tiedä mutta meillä ainaskin ruokonata aiheutti alkuun kauhiaa ketutusta kun tuli analyysit mut nyt niihin on jo tottunut, en tiedä mistä johtuu mutta aina tuon ruohon ananlyysit ilmasee et sika vanhaa mutta kun aloitat syötön on maito vaste jotain ihan muuta eli meillä on aina ollut parempaa kuin mitä analyysi antaa odottaa.  Joku oli tietääkseen että artturi ei osaisi kunnolla analysoida ruokonataa mutta mene ja tiedä.
    Kirjattu

Shrek

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1911
  • Quidquid Latine dictum sit, altum videtur
Vs: ruokonata
Vastaus #2 31.08.10 - klo:20:43
Meillä analyyseissä kans D-arvot välillä 64-68 mutta silti maitoa yleensä tulee paremmin kuin mitä tuo antaa odottaa. Mutta kysy JoHaRalta, se osaa selittää...  ::)
    Kirjattu
"Ajatelkaapa niitä kaikkia Fordin omistajia jotka eräänä päivänä haluavat oikean auton..."
 John Dodge, 1914

http://www.youtube.com/watch?v=vVXIK1xCRpY
http://www.youtube.com/watch?v=FMUf2qmSzvE

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: ruokonata
Vastaus #3 31.08.10 - klo:20:59
Lainaus käyttäjältä: kulmavaihde - 31.08.10 - klo:20:34
hei, en muista tiedä mutta meillä ainaskin ruokonata aiheutti alkuun kauhiaa ketutusta kun tuli analyysit mut nyt niihin on jo tottunut, en tiedä mistä johtuu mutta aina tuon ruohon ananlyysit ilmasee et sika vanhaa mutta kun aloitat syötön on maito vaste jotain ihan muuta eli meillä on aina ollut parempaa kuin mitä analyysi antaa odottaa.  Joku oli tietääkseen että artturi ei osaisi kunnolla analysoida ruokonataa mutta mene ja tiedä.

menee usko koko rehuanalyysiin, jos sille pitää kertoa mitä näyte sisältää, koska tehty ja millä säilötty.

en minä niitä tietoja lehmällekään kerro ja silti lypsävät
    Kirjattu

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Vs: ruokonata
Vastaus #4 31.08.10 - klo:21:02
Ahaa..  pitänee seuraavaksi teettää viereisen lohkon 2.sadosta näyte, joka on 1. satovuoden puhdas timotei, ja lohkoja on vuosikymmenet viljelty samalla tavalla, ja nytkin rehut tehtihin samana päivänä. Ihmeen kovat valkuaaset oli tullu kuivan karjanlannan ja pienen salpietarimäärän voimalla. Miksei niissä analyysilapuissa ole vaihtoehtoa että kuivaa lantaa levitetty kasvustoon, on va liete..  

Itsellä ei nuo ruokonatakokeilut oikein ole innostaneet jatkaa viljelyä. Maittavuus ei ole samaa tasoa ku timoteillä, ja nyt tarkoitus olisi säästää nuota timotei rehuja siihe ku elukat on paremmas maidossa. Paalitaktiikan "hyvä" puoli, saa säästää rehuja joita pitää parempana siihen että elukat on paremmassa maidossa. Ja käy sitte niinku viimevuonnakin että syönti huononi kun tuli rikkaruohovapaat ruokonataseos paalit syöttöön, juolaheinä-voikukka seos paalit kelepas paremmin..
    Kirjattu
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Vs: ruokonata
Vastaus #5 31.08.10 - klo:21:05
Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 31.08.10 - klo:20:59
Lainaus käyttäjältä: kulmavaihde - 31.08.10 - klo:20:34
hei, en muista tiedä mutta meillä ainaskin ruokonata aiheutti alkuun kauhiaa ketutusta kun tuli analyysit mut nyt niihin on jo tottunut, en tiedä mistä johtuu mutta aina tuon ruohon ananlyysit ilmasee et sika vanhaa mutta kun aloitat syötön on maito vaste jotain ihan muuta eli meillä on aina ollut parempaa kuin mitä analyysi antaa odottaa.  Joku oli tietääkseen että artturi ei osaisi kunnolla analysoida ruokonataa mutta mene ja tiedä.

menee usko koko rehuanalyysiin, jos sille pitää kertoa mitä näyte sisältää, koska tehty ja millä säilötty.

en minä niitä tietoja lehmällekään kerro ja silti lypsävät

Ja syöttää ne rehut jokatapuksessa tarttee..  Ja kokomaitonäytteen ureat ja valkuaaset sitä ruokinnan onnistumista kuvaa. Aika monta lisänäytettä teettää vuotuisten rehuanalyysien hinnalla..  Ja samalla pysyy parahite solutilanteesta selvillä.  Ja jokatapauksessa ruokinnan muutosten vaikutuksien selvitämisen takia niitä lisänäytteitä tulee tilattuakin..
    Kirjattu
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: ruokonata
Vastaus #6 31.08.10 - klo:21:40
Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 31.08.10 - klo:21:05
Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 31.08.10 - klo:20:59
Lainaus käyttäjältä: kulmavaihde - 31.08.10 - klo:20:34
hei, en muista tiedä mutta meillä ainaskin ruokonata aiheutti alkuun kauhiaa ketutusta kun tuli analyysit mut nyt niihin on jo tottunut, en tiedä mistä johtuu mutta aina tuon ruohon ananlyysit ilmasee et sika vanhaa mutta kun aloitat syötön on maito vaste jotain ihan muuta eli meillä on aina ollut parempaa kuin mitä analyysi antaa odottaa.  Joku oli tietääkseen että artturi ei osaisi kunnolla analysoida ruokonataa mutta mene ja tiedä.

ookko säilöntäainetta tavannu laittaa?

menee usko koko rehuanalyysiin, jos sille pitää kertoa mitä näyte sisältää, koska tehty ja millä säilötty.

en minä niitä tietoja lehmällekään kerro ja silti lypsävät

Ja syöttää ne rehut jokatapuksessa tarttee..  Ja kokomaitonäytteen ureat ja valkuaaset sitä ruokinnan onnistumista kuvaa. Aika monta lisänäytettä teettää vuotuisten rehuanalyysien hinnalla..  Ja samalla pysyy parahite solutilanteesta selvillä.  Ja jokatapauksessa ruokinnan muutosten vaikutuksien selvitämisen takia niitä lisänäytteitä tulee tilattuakin..
    Kirjattu

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: ruokonata
Vastaus #7 01.09.10 - klo:07:37
ittellä vielä piirunverran huonompi d-arvo ja parempi valkuainen. ei karjanlantaa ainakaan 5 vuoteen nuille etäsopimus lohkoille. kyllähän nuo poikien nahkat näyttäisivät venyneen vaikka d-69 ruoksulla väkirehut annettu... 70 % ka paalin 20 sonnia vetelee vuorokaudessa :-\

mites tämmöinen kuiva kesä vaikuttaa nuihin analyyseihin? varren ja lehden suhde ainakin luulis muuttuvan ???
    Kirjattu
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

JoHaRa

  • Vieras
Vs: ruokonata
Vastaus #8 01.09.10 - klo:08:09
Lainaus käyttäjältä: Shrek - 31.08.10 - klo:20:43
Meillä analyyseissä kans D-arvot välillä 64-68 mutta silti maitoa yleensä tulee paremmin kuin mitä tuo antaa odottaa. Mutta kysy JoHaRalta, se osaa selittää...  ::)

Sul` on niin hyvä suunnitelma  ::) Kerroit jossain ketjussa että rasvat ovat alhaalla... Eli tuo RUOKKOnadan vaikutus on minimoitu väkirehun isommalla määrällä.

Totuushan kaikesta ruokintatieteestä on se että hyvä lehmä lypsää paljon ja huono vähän. Jos ruokinta toteuttaa normit 90% tarkkuudella niin lehmä hoitaa loput... Hyviä lehmiä saa jalostamalla, hyvällä lapsuudella ja hyvällä umpiajan hoidolla. Olosuhdetekijät vaikuttavat 20% maitomäärästä.
    Kirjattu
Sivuja:[1]
« edellinen seuraava »