. Muuallapäin ovat monet asettaneet itselleen tavoitteeksi laskea väkirehuprosenttia alle 30, jotkut alle 20. 

sr:n ja rr:n tehupeeloille ei noi pienet prossat sovis ei oo komiaa

Pesee 10-0 nolla nää Kärkiagrien yms Maataloussmiesten automyymälöiden hilippeet  
200 g päiväs lehmälle appeen seas ja "kyllä lähtee"  

Pesee 10-0 nolla nää Kärkiagrien yms Maataloussmiesten automyymälöiden hilippeet  
200 g päiväs lehmälle appeen seas ja "kyllä lähtee"  

Nykyään tuossa on kuulemma hiivaa joka kestää pelletöinnin  Mitähän hiivaa siinä ennen oli, myytiin kuitenkin kauheasti 

Henkkoht ajattelen, että pitäisi suosia sellaisia ruokintamenetelmiä, jotka nostaa karkearehun määrää lehmän dieetissä. Muuallapäin ovat monet asettaneet itselleen tavoitteeksi laskea väkirehuprosenttia alle 30, jotkut alle 20. Näillä lääkkeillä siihen on mahdollisuus.

Näissä on tuo karkerehu suurelta osin maissisäilörehua. Suomessa vaatisi jotain vehnäsäilörehua tehtynä 50 cm sänkeen. Nurmisäilörehu ja 20 % väkirehuosuus tarkoittaa aika vaatimatonta tuotosta.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 01.04.11 - klo:16:03

Henkkoht ajattelen, että pitäisi suosia sellaisia ruokintamenetelmiä, jotka nostaa karkearehun määrää lehmän dieetissä. Muuallapäin ovat monet asettaneet itselleen tavoitteeksi laskea väkirehuprosenttia alle 30, jotkut alle 20. Näillä lääkkeillä siihen on mahdollisuus.

Näissä on tuo karkerehu suurelta osin maissisäilörehua. Suomessa vaatisi jotain vehnäsäilörehua tehtynä 50 cm sänkeen. Nurmisäilörehu ja 20 % väkirehuosuus tarkoittaa aika vaatimatonta tuotosta.

Ehkä tuo maissisäilörehu on Suomessakin todellisuutta myös isommassa mittakaavassa, jahka kasvinjalostus etenee. En nyt jaksa laskea mutta nuorena korjattu nurmisr sisältää noin 11,5-11,6 MJ ja valkuaista saadaan herne-viljasta sopivasti. Vähän ohraa, rypsiä, optigenia ja karkeampaa säilistä tai olkea niin siinähän se on 

Ei saa heti ampua jos hieman oioin Vaatimaton tuotos on muuten aika suhtellinen käsite...

Näissä on tuo karkerehu suurelta osin maissisäilörehua. Suomessa vaatisi jotain vehnäsäilörehua tehtynä 50 cm sänkeen. Nurmisäilörehu ja 20 % väkirehuosuus tarkoittaa aika vaatimatonta tuotosta.

Totta hitossa on. Vastaan ny, vaikka Sandels tohon jo sen laittoi. Eikä aikaakaan kestäny, kun jo tuotosmiesten tuotoskortti heilahti. Maidontuotannossa ratkaisee se, mikä jää viivan alle, ei keskituotos nautalehdessä. 75% karkearehuruokinnalla pitäis kuitenkin päästä kymppiin/vuosi normilehmillä.

Herne on itse asiassa maissia parempaa noin ruokinnalliselta arvoltaan (vähemmän ligniiniä), mutta satotaso ei pärjää maissille siellä missä kesäöisin on pimeää.

Tuleekohan tästäkin topicista sellanen selitysten kaivo. " Ei se onnistu kun muualla on kaikki paremmin, meillä on niiiiiiin kylymää ja kurijaa, tuskasta. Pitää tehä niinq ennenki...."

Lainaus käyttäjältä: 37peuse - 01.04.11 - klo:15:49

mikähän lie kulu/tuottosuhde? 3€ panostuksella 2€ takaisin? kaikki erikoisherkut maksavat yleensä maltaita.

Kustannusneutraali. Karkearehun syönti kasvaa hiukan, siitä johtuu tuotannon nousu. Laskee väkirehuprosenttia. Lehmä- ja ympäristöystävällisempi tapa typen antamiseen, verrattuna sen timottikasvuston valkuaisen nostaminen salpietarilla.  

Henkkoht ajattelen, että pitäisi suosia sellaisia ruokintamenetelmiä, jotka nostaa karkearehun määrää lehmän dieetissä. Muuallapäin ovat monet asettaneet itselleen tavoitteeksi laskea väkirehuprosenttia alle 30, jotkut alle 20. Näillä lääkkeillä siihen on mahdollisuus.

Voipi olla, että seuraavat ymppi/eläintuet tulevat myös laskemaan väkirehuprosentteja?

Jos Adam tietäisi meidän keskituotoksen, niin ei pitäisi mua tuotosmiehenä.   10-tonnia riittää oikein hyvin ja mitä pienemmällä väkirehu-%:lla se saadaan sitä parempi lehmälle. Ja nykyisellä viljan hinnalla myös kukkarolle. Kun pari vuotta sitten rehuvilja maksoi 60 €/tonni, ei väkirehu-%:n laskusta kauheasti hyötynyt.
  Yritin  vaan sanoa, että karkerehuissa on eroa. Eikä prosenteista puhumisessa ole kauheasti mieltä, jossei samalla kerrota, mistä karkerehu koostuu. Joku Aatamin fun-klubin jäsen ymmärtää sun alkuperäisen viestin niin, että lehmälle voi antaa 80 % energiasta D 680 timoteitä ja silti ne lypsää saman kuin muutkin. Ei lypsä.

Jos Adam tietäisi meidän keskituotoksen, niin ei pitäisi mua tuotosmiehenä.   10-tonnia riittää oikein hyvin ja mitä pienemmällä väkirehu-%:lla se saadaan sitä parempi lehmälle. Ja nykyisellä viljan hinnalla myös kukkarolle. Kun pari vuotta sitten rehuvilja maksoi 60 €/tonni, ei väkirehu-%:n laskusta kauheasti hyötynyt.
  Yritin  vaan sanoa, että karkerehuissa on eroa. Eikä prosenteista puhumisessa ole kauheasti mieltä, jossei samalla kerrota, mistä karkerehu koostuu. Joku Aatamin fun-klubin jäsen ymmärtää sun alkuperäisen viestin niin, että lehmälle voi antaa 80 % energiasta D 680 timoteitä ja silti ne lypsää saman kuin muutkin. Ei lypsä.

Ei varmasti lypsä.. Tai voishan se lypsääkin, jos saa sen syömään sellaisen määrän

Tuo vr% laskeminen tuo lisähaasteita korjuuseen, vaikka toisaalta kolme korjuuta jakaakin sääriskiä.

Tuo vr% laskeminen tuo lisähaasteita korjuuseen, vaikka toisaalta kolme korjuuta jakaakin sääriskiä.

Miten Kolmas on varmasti märkää  Tai jos on poikeus olosuhteet voi saada vähän kuivamaan.

Kun pari vuotta sitten rehuvilja maksoi 60 €/tonni, ei väkirehu-%:n laskusta kauheasti hyötynyt.

Eihän rehuviljan hinta ole se ongelma. Valkuaisen hinta ratkaisee paljon enemmän.

Tärkkelys on halpaa energiaa joka tapauksessa. Harvoin s-rehu tulee todellisuudessa halvemmaksi.

Tuotoksen pudottaminen on yleensä se kallein vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: Sandels - 03.04.11 - klo:08:14

Tuo vr% laskeminen tuo lisähaasteita korjuuseen, vaikka toisaalta kolme korjuuta jakaakin sääriskiä.

Miten Kolmas on varmasti märkää  Tai jos on poikeus olosuhteet voi saada vähän kuivamaan.

Muutama vuonna on nyt tehty kolmas sato ja hyvin on onnistunut joka kerta. Ei se vielä syyskuun alussa joka päivä sada... Nurmi ei vanhene niin nopeasti, joten muutama päivä on vara odottaa poutaakin.

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 03.04.11 - klo:10:06

Lainaus käyttäjältä: Sandels - 03.04.11 - klo:08:14

Tuo vr% laskeminen tuo lisähaasteita korjuuseen, vaikka toisaalta kolme korjuuta jakaakin sääriskiä.

Miten Kolmas on varmasti märkää  Tai jos on poikeus olosuhteet voi saada vähän kuivamaan.

Muutama vuonna on nyt tehty kolmas sato ja hyvin on onnistunut joka kerta. Ei se vielä syyskuun alussa joka päivä sada... Nurmi ei vanhene niin nopeasti, joten muutama päivä on vara odottaa poutaakin.

Meillä on 10 vuotta tehty 3 satoa ja aina sen korjuu on ajoittunut syyskuun puolenvälin jälkeen. Yleensä se kuivaakin aika hyvin, kun karhot eivät ole mitään valtavia.

Muutama vuonna on nyt tehty kolmas sato ja hyvin on onnistunut joka kerta. Ei se vielä syyskuun alussa joka päivä sada... Nurmi ei vanhene niin nopeasti, joten muutama päivä on vara odottaa poutaakin.

Yökaste on ongelma. Ehkä ei vielä syyskuun alussa mutta onko kerättävää.

Joo, olin taas epäselvä ja asenteellinen. Sori...

Karkearehusta on tärkkelystä saatava, jotta vr% tippuu. Määrää tärkeämpää on tärkin laatu tai ainakin sulamisnopeus. Herne on aika lupaava, kunhan analysoinnista saataisiin vähän luotettavampaa.
-
Olen myös eri mieltä kustannuksesta. Herne-vehnän siemenkustannus on noin 80-90 euroa, lannoituksesta vastaa sonta. Tietysti pitää muokata, mutta kertakorjuu suoraa pystystä kompensoi paljon. Viime kesän kokemuksilla poutiville i kannata laittaa, kosteammilta irtoaa yli 10 tonnia kuiva-ainetta. Keskisadoksi sain noin 8 katonnia, ihan mukavasti ekalle harjoittelukesälle. Pinta-alaa oli karvan alle 80 ha.

Nurmi on niitettävä vähintään kolmesti, jos karkearehun syöntimääriä aikoo nostaa. Ndf ei sais olla yli 50, mielummin siellä 40 pinnassa, jotta rehusta saisi mahdollisimman suuren hyödyn. Kakg/maitokg hyötysuhde heikkenee=maitotuotos alenee syönnin pysyessä ennallaan silloin kun kuitua on enemmän kuin lehmä tarvii. Apilaa/mailasta on myös oltava nurmessa.