Silloin muinoin kun vielä salpietarin kanssa puuhasin, levitys osui monena vuotena jääkiekon MM loppuottelupäivälle. Löytyyköhän niistä joku korrelaatio? Ehkä se, että aiemmin ei päässyt pellolle kun SUomi oli vielä mukana geimeissä ja piti vahdata televisiooo?

Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen tapa, että apupaska laitetaan nurmille 15-22.toukokuuta. Nurmet kyllä lähtee kasvamaan maassa olevalla voimalla ja kun pääsevät kunnon kasvuvauhtiin, niin apupaska tulee tarkemmin hyödynnettyä.

Tuosta on kahta teoriaa...  Toisen mukaan apupaska pitää ajaa niin aikaisin kuin mahdollista.

Hallan viotus riski pienenee jos malttaa odottaa, mutta tällä seudulla toukokuun sateet on ollu enämpi ihme, joten mieluummin ajais apulannan sillon kun maassa on vielä kosteutta.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.03.10 - klo:14:35

Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen tapa, että apupaska laitetaan nurmille 15-22.toukokuuta. Nurmet kyllä lähtee kasvamaan maassa olevalla voimalla ja kun pääsevät kunnon kasvuvauhtiin, niin apupaska tulee tarkemmin hyödynnettyä.

Tuosta on kahta teoriaa...  Toisen mukaan apupaska pitää ajaa niin aikaisin kuin mahdollista.

Hallan viotus riski pienenee jos malttaa odottaa, mutta tällä seudulla toukokuun sateet on ollu enämpi ihme, joten mieluummin ajais apulannan sillon kun maassa on vielä kosteutta.

Minä en tiedä kumpaa teoriaa uskois, siispä täytyy jakaa

Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?

Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?

Ei täällä Suomessa mitään hyödyllistä tutkita.  Danskipoikien farmtest-systeemi olis semmonen asia mikä pitäisi tuoda Suomeenkin. Kokeilijoita on aina kuitenkin. Pitäis vaan olla organisaatio, joka tekis siitä varsinaisen tutkimuksen ja toisi tulokset julki. Samalla voisivat vieläpä laskea toiminnan kannattavuuden.

Hyvänä esimerkkinä on maissi. Muutama tila Suomessa tuottaa maissilla 30-50% karkearehuistaan. MTT:n proffan mielestä maissi ei sovellu Suomeen -piste-, eikä sen takia sitä kannata tutkia eikä jalostaa pitemmän päivän lajikkeeksi.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 26.03.10 - klo:18:57

Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?

Ei täällä Suomessa mitään hyödyllistä tutkita.  Danskipoikien farmtest-systeemi olis semmonen asia mikä pitäisi tuoda Suomeenkin. Kokeilijoita on aina kuitenkin. Pitäis vaan olla organisaatio, joka tekis siitä varsinaisen tutkimuksen ja toisi tulokset julki. Samalla voisivat vieläpä laskea toiminnan kannattavuuden.

Hyvänä esimerkkinä on maissi. Muutama tila Suomessa tuottaa maissilla 30-50% karkearehuistaan. MTT:n proffan mielestä maissi ei sovellu Suomeen -piste-, eikä sen takia sitä kannata tutkia eikä jalostaa pitemmän päivän lajikkeeksi.

Listaa voi jatkaa. Kokoviljasäilörehu, nurmen aikaisemmat korjuut vs. vaikutus seosrehuruokinnassa, rehuraaka-aineen tuottaminen seosrehuruokintaan eli onko järkevää/taloudellista viljellä kuten ennenkin yms......

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 26.03.10 - klo:19:36

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 26.03.10 - klo:18:57

Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?

Ei täällä Suomessa mitään hyödyllistä tutkita.  Danskipoikien farmtest-systeemi olis semmonen asia mikä pitäisi tuoda Suomeenkin. Kokeilijoita on aina kuitenkin. Pitäis vaan olla organisaatio, joka tekis siitä varsinaisen tutkimuksen ja toisi tulokset julki. Samalla voisivat vieläpä laskea toiminnan kannattavuuden.

Hyvänä esimerkkinä on maissi. Muutama tila Suomessa tuottaa maissilla 30-50% karkearehuistaan. MTT:n proffan mielestä maissi ei sovellu Suomeen -piste-, eikä sen takia sitä kannata tutkia eikä jalostaa pitemmän päivän lajikkeeksi.

Listaa voi jatkaa. Kokoviljasäilörehu, nurmen aikaisemmat korjuut vs. vaikutus seosrehuruokinnassa, rehuraaka-aineen tuottaminen seosrehuruokintaan eli onko järkevää/taloudellista viljellä kuten ennenkin yms......

Nii-i. Mut mitäs pienistä. Tutkitaan omalla ajalla ja omalla lompakolla. 

Muutamana vuonna tullut lannoitettua heti toukokuun alussa, ja tulokset olleet hyviä, kun on sattunut olemaan kelit niin, että toukokuun alkupuoliskolla on tullut kevään ainoat sateet, ja sitten seuraavat tulivat rehuntekoaikaan..

Toinen asia: Meillä on liete laitettu perinteisesti ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, mutta nyt tarkoitus kokeilla osalle lohkoja kevät levitystä. Mitenhän lietelannan typpi ehtii lannoittaa ensimmäistä satoa eli paljonko laitetaan pussista typpeä lisäksi?

Kymmenkunta vuotta on liete levitetty nurmille keväällä ja kesällä. Viimeiset viisi vuotta on mennyt nurmet kokonaan ilman pussilantaa. Satotaso ei vanhaan systeemiin ole ainakaan laskenut. Liete levitetään silloin kun nurmi alkaa vihertää ja on lähtenyt kasvuun. Maan kosteus on tuossa vaiheessa vielä aika korkea ja uria tulee joskus jonkun verran, ei kuitenkaan ongelmaksi asti.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 24.03.10 - klo:11:41

Toinen asia: Meillä on liete laitettu perinteisesti ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, mutta nyt tarkoitus kokeilla osalle lohkoja kevät levitystä. Mitenhän lietelannan typpi ehtii lannoittaa ensimmäistä satoa eli paljonko laitetaan pussista typpeä lisäksi?

Kymmenkunta vuotta on liete levitetty nurmille keväällä ja kesällä. Viimeiset viisi vuotta on mennyt nurmet kokonaan ilman pussilantaa. Satotaso ei vanhaan systeemiin ole ainakaan laskenut. Liete levitetään silloin kun nurmi alkaa vihertää ja on lähtenyt kasvuun. Maan kosteus on tuossa vaiheessa vielä aika korkea ja uria tulee joskus jonkun verran, ei kuitenkaan ongelmaksi asti.

Vähän samaa henkeä ollut. Fosforikaton mukaan lantamäärä? Liukoinen typpi jää kovin vajaaksi, mutta tuntuu se orgaaninen osuuskin ruohoa kovin hyödyttävän kun maassa on kaikki kunnossa.