Lainaus käyttäjältä: Veeti - 17.12.09 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.12.09 - klo:08:51

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.12.09 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.09 - klo:22:51

Mattilakin olis kuivilla, jos sekin sais pohjoista tukea..

.

Miksei tehnyt navettaa sinne ?

Tuossa kysymyksessä kulminoituu koko kepulaisen maatalouspo0litiikan järjettömyys

Miten niin ? 23ha peltoa myyntiin = 230.000€ . Jyväskylän ja Kuopion välillä pellonhinta noin 2000€/ha ~ 100 ha peltoa olis saanut pellon myyntituloilla , vuokrattua lisää noin 100ha *150€/ha eli peltoa olisi ollut noin 200 ha ja rehuomavaraisuus olisi taattu .

Aivan, aivan... Hyvä ohjeistus... Ja kun kaikki tekevät juuri näin niin kotieläintalous onkin sitten siirretty c-alueelle... Ja juuri niin on tapahtumassa...

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.12.09 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.09 - klo:22:51

Mattilakin olis kuivilla, jos sekin sais pohjoista tukea..

Tuskin olisi ?
Laskennallisesti sen olisi pitänyt olla kannattava yksikkö, mutta mies itse ei saanut hommaa toimimaan, eikä pysynyt laskelmissa, ei siinä tuet enää mitään pelasta.

Laskes huvikseen paljonko vaikkapa c1 tuet olisivat tehneet lisää liikevaihtoon? Vuositasolla 300 lehmän tuet olisivat olleet 135.000 euroa korkeammat. Tuo summa olisi riittänyt 1,3 miljoonan lainan korkoihin 10% korolla. Siinä olisi rahoittajalla saattanut riittää merkittävästi enemmän kärsivällisyyttä? Tämä on juuri se tekijä minkä takia ab-tuotanto pienenee ja c-tuotanto lisääntyy. Kun plus-puolelle tulee merkittävästi isompi summa niin riski ensinnäkin pienenee merkittävästi, laskelmissa saa jo paljon enemmän mennä pieleenkin. On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi.

Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

No verottaja olisi sitten saatanut kiinostua enemmän.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

... On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi.

Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

No verottaja olisi sitten saatanut kiinnostua enemmän.

Verottajasta ei ole harmia. Se vie vain osansa voitosta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 17.12.09 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

... On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi. Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

No verottaja olisi sitten saatanut kiinnostua enemmän.

Verottajasta ei ole harmia. Se vie vain osansa voitosta.

Nopä ei vie, vie osansa "näytetystä" voitosta.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.12.09 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 17.12.09 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.12.09 - klo:08:51

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.12.09 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.09 - klo:22:51

Mattilakin olis kuivilla, jos sekin sais pohjoista tukea..

.

Miksei tehnyt navettaa sinne ?

Tuossa kysymyksessä kulminoituu koko kepulaisen maatalouspo0litiikan järjettömyys

Miten niin ? 23ha peltoa myyntiin = 230.000€ . Jyväskylän ja Kuopion välillä pellonhinta noin 2000€/ha ~ 100 ha peltoa olis saanut pellon myyntituloilla , vuokrattua lisää noin 100ha *150€/ha eli peltoa olisi ollut noin 200 ha ja rehuomavaraisuus olisi taattu .

Aivan, aivan... Hyvä ohjeistus... Ja kun kaikki tekevät juuri näin niin kotieläintalous onkin sitten siirretty c-alueelle... Ja juuri niin on tapahtumassa...

C-alueella tulee kiintiö vastaan rajoittavana tekijänä . Suurin harmi Etelässä on maan hinta , aivan liian korkealla , toinen seikka on sivuansio mahdollisuudet mitkä näin laman aikana ovat pienentyneet . 2-3 senttiä maitolitraan lisää tukea A-B alueelle tekisi eetvarttia , mutta saaminen näyttää mahdottomolta koska muut tuotantosuunnat sitä varmasti vastustavat . Pikkusen kyllä ihmettelen sika ja protko tuottajia koska antoivat liian helpolla periksi . Teurastamot eivät juurikaan hellästi heitä koettele , viljanhinnan alennuksesta ei ollutkaan apua .

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 17.12.09 - klo:09:30

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 17.12.09 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

... On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi. Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

No verottaja olisi sitten saatanut kiinnostua enemmän.

Verottajasta ei ole harmia. Se vie vain osansa voitosta.

Nopä ei vie, vie osansa "näytetystä" voitosta.

Se vie sen mitä saa , jos tappiota tulee ei saa verottajakaan mitään .

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 17.12.09 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

... On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi.

Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

No verottaja olisi sitten saatanut kiinnostua enemmän.

Verottajasta ei ole harmia. Se vie vain osansa voitosta.

Sillä loppuosalla kun pitäisi maksaa niitä lainoja nopeammin mitä poistot juoksee.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.12.09 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.09 - klo:22:51

Mattilakin olis kuivilla, jos sekin sais pohjoista tukea..

Tuskin olisi ?
Laskennallisesti sen olisi pitänyt olla kannattava yksikkö, mutta mies itse ei saanut hommaa toimimaan, eikä pysynyt laskelmissa, ei siinä tuet enää mitään pelasta.

Laskes huvikseen paljonko vaikkapa c1 tuet olisivat tehneet lisää liikevaihtoon? Vuositasolla 300 lehmän tuet olisivat olleet 135.000 euroa korkeammat. Tuo summa olisi riittänyt 1,3 miljoonan lainan korkoihin 10% korolla. Siinä olisi rahoittajalla saattanut riittää merkittävästi enemmän kärsivällisyyttä? Tämä on juuri se tekijä minkä takia ab-tuotanto pienenee ja c-tuotanto lisääntyy. Kun plus-puolelle tulee merkittävästi isompi summa niin riski ensinnäkin pienenee merkittävästi, laskelmissa saa jo paljon enemmän mennä pieleenkin. On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi.

Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

Niin, varmaan tulot olisi olleet kovemmat, mutta tämän tyyppinen konkurssi syntyy yrittäjän oman osaamattomuuden takia ja siihen ei tuet vaikuta mitään, jos ei osaa niin ei osaa vaikka kuinka tuettaisiin ....
Konkurssihan tuli koska toimintaa ei saatu siihen laajuuteen mihin se oli laskennallisesti asetettu ja rakennuskustannukset ei pysyneet budjetissa, kaksi sellaista mokaa joita on vaikea myöhemmin paikata.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 17.12.09 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.12.09 - klo:08:51

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.12.09 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.09 - klo:22:51

Mattilakin olis kuivilla, jos sekin sais pohjoista tukea..

.

Miksei tehnyt navettaa sinne ?

Tuossa kysymyksessä kulminoituu koko kepulaisen maatalouspo0litiikan järjettömyys

Miten niin ? 23ha peltoa myyntiin = 230.000€ . Jyväskylän ja Kuopion välillä pellonhinta noin 2000€/ha ~ 100 ha peltoa olis saanut pellon myyntituloilla , vuokrattua lisää noin 100ha *150€/ha eli peltoa olisi ollut noin 200 ha ja rehuomavaraisuus olisi taattu .

http://www.maanmittauslaitos.fi/Julkaisut_ja_asiakirjat/Tilastot/Kauppahintatilastot/

Katsokaapa Kauppahintatilastot alkuvuosi 2009
sivu 41/60 Yksinomaa vilj.maata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan.
5-10 ha Vars. Suomi kesk.arvo 10.467€/ha kannassa etelä-pohjanmaa pohjanmaa keskipohjanmaa Satakunta

Yli 10 ha kaupat keskiarvo Vars- Suomessa 10696€/ha
Satakunta keski-arvo 10380€/ha
pohjanmaa 10899€/ha

Tosin pääkaupunkiseutu puuttuu, mutta siellä onkin muut arvot enemmän kohottavana tekijänä.

Joten noitakin lukuja tutkiessa voi unohtaa puheet, jotta vain a-b alueella pelto maksaa ja ovat hulluja.

Listan toinen ääripää, niitä alueita missä maatalous puoluetukea, ei maataloutta.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.12.09 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.09 - klo:22:51

Mattilakin olis kuivilla, jos sekin sais pohjoista tukea..

Tuskin olisi ?
Laskennallisesti sen olisi pitänyt olla kannattava yksikkö, mutta mies itse ei saanut hommaa toimimaan, eikä pysynyt laskelmissa, ei siinä tuet enää mitään pelasta.

Laskes huvikseen paljonko vaikkapa c1 tuet olisivat tehneet lisää liikevaihtoon? Vuositasolla 300 lehmän tuet olisivat olleet 135.000 euroa korkeammat. Tuo summa olisi riittänyt 1,3 miljoonan lainan korkoihin 10% korolla. Siinä olisi rahoittajalla saattanut riittää merkittävästi enemmän kärsivällisyyttä? Tämä on juuri se tekijä minkä takia ab-tuotanto pienenee ja c-tuotanto lisääntyy. Kun plus-puolelle tulee merkittävästi isompi summa niin riski ensinnäkin pienenee merkittävästi, laskelmissa saa jo paljon enemmän mennä pieleenkin. On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi.

Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

Niin, varmaan tulot olisi olleet kovemmat, mutta tämän tyyppinen konkurssi syntyy yrittäjän oman osaamattomuuden takia ja siihen ei tuet vaikuta mitään, jos ei osaa niin ei osaa vaikka kuinka tuettaisiin ....
Konkurssihan tuli koska toimintaa ei saatu siihen laajuuteen mihin se oli laskennallisesti asetettu ja rakennuskustannukset ei pysyneet budjetissa, kaksi sellaista mokaa joita on vaikea myöhemmin paikata.

Kolmantena muistaakseni sorkanvälitulehdus jonka seurauksena osa karjasta koko ajan antibiottikuurilla ja loppujenkin maitotuotos ei yltänyt laskelmiin.

Pohjammaalla pelto onkin hinnassaan mutta itäänpäin mentäessä pelto halpenee , omituisinta on viljanviljeliöitten maksmat järjettömät hinnat niin täällä kuin Pohjammaallakin .

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 17.12.09 - klo:09:44

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:08:40

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.12.09 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.09 - klo:22:51

Mattilakin olis kuivilla, jos sekin sais pohjoista tukea..

Tuskin olisi ?
Laskennallisesti sen olisi pitänyt olla kannattava yksikkö, mutta mies itse ei saanut hommaa toimimaan, eikä pysynyt laskelmissa, ei siinä tuet enää mitään pelasta.

Laskes huvikseen paljonko vaikkapa c1 tuet olisivat tehneet lisää liikevaihtoon? Vuositasolla 300 lehmän tuet olisivat olleet 135.000 euroa korkeammat. Tuo summa olisi riittänyt 1,3 miljoonan lainan korkoihin 10% korolla. Siinä olisi rahoittajalla saattanut riittää merkittävästi enemmän kärsivällisyyttä? Tämä on juuri se tekijä minkä takia ab-tuotanto pienenee ja c-tuotanto lisääntyy. Kun plus-puolelle tulee merkittävästi isompi summa niin riski ensinnäkin pienenee merkittävästi, laskelmissa saa jo paljon enemmän mennä pieleenkin. On varmemmalla pohjalla. Ja jos onnistuu niin tulo on aika kiva ja vaikka epäonnistuukin niin ei kovin helposti mene nurin. Lisää tuota riskinottohalukkuutta merkittävästi.

Mutta että? Kyllä olisivat c-tuet tainneet pelastaa?

Niin, varmaan tulot olisi olleet kovemmat, mutta tämän tyyppinen konkurssi syntyy yrittäjän oman osaamattomuuden takia ja siihen ei tuet vaikuta mitään, jos ei osaa niin ei osaa vaikka kuinka tuettaisiin ....
Konkurssihan tuli koska toimintaa ei saatu siihen laajuuteen mihin se oli laskennallisesti asetettu ja rakennuskustannukset ei pysyneet budjetissa, kaksi sellaista mokaa joita on vaikea myöhemmin paikata.

Kolmantena muistaakseni sorkanvälitulehdus jonka seurauksena osa karjasta koko ajan antibiottikuurilla ja loppujenkin maitotuotos ei yltänyt laskelmiin.

Sorkkavälin ajotulehdus jos tarkkoja ollaan , kenkän laitto ei auta kipuun joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää antibiootti ja kipulääkitys . Muutaman olen saanut menenmään laittamalla haavsrpaytä tai tervaan ja tiukkaside ympärille , sidettä ei kauaa voi pitää koska se hautoo mutta auttaa hetkellisesti .