Luulen ma, että pankilla on jonkinlaista näkemystä asiasta. Tuskin annetaan omaisuutta asevelihinnalla veljelle ja itse jäädään karhuamaan velkoja persaukiselta äijältä.
Ei se mene niin, luoton vakuutena oleva omaisuus myydään, sillä hintaa mikä siitä saadaan ja tästä on omat säännöt olemassa miten homma käytännössä hoidetaan, ei sitä anneta asevelihintaan.
Loput jää velkaiselle veljelle maksettavaksi, se että ostaja on velipoika ei paina pankin papereissa mitään.
Eli jos laina jää hoitamatta, lainan vakuus reaalisoidaan.
Eli kallis kierros velipojalle tulossa, että saadaan sukutila pelastettua.
Nojaa, pakkomyynnissä olevalla maatilalle ei ehkä löydy niinvain ottajia, ostajia jos löytyy niin se löytyy pelloille, metsille, kesämökkitonteille jne ....
Mutta sellaisia on vähän, jotka koko paskan ostaa täydellä hintaa.
Kyllä tämmöisessä tapauksessa tahtoo käydä niin, että pankki kynsille ottaa.
Velipojan kannattaisi yrittää velkasaneerausta, siinähän velat leikataan maksukyvyn mukaisiksi, siitä ei kyllä pankki tykkäisi ....