25mm tullut vettä muutaman päivän aikana, nurmikko sanoo plits pläts kengän alla eli alkaa olla aika märkää. Tuossa tutun kanssa juttelin ja hän havahtui yht äkkiä, ettei olekaan vielä tehnyt syyskultivointeja...

Itse jättäisin jo ajamatta. Enemmän siitä on nyt jo haittaa. Jos tulee pikku pakkanen eikä lunta mahdottomasti niin sit taas varmaan onnistuu ok. Tuota voi toki joutu odottamaan tammikuulle tai jopa seuraavaan syksyyn 

Pakkasten tultua kultivointi voi sujua hyvinkin. Kyntö onnistuu melkein kelillä kuin kelillä, jos on neliveto hyvillä renkailla, eikä päkistä liian monella vantaalla. Äkeet ja vastaavat eivät oikein taida toimia. pahna on niin märkää ja takertuvaa. Meillä ei ole niin märkää juuri koskaan ollut, ettei pehmeillä takarenkailla ja herkäksi säädetyllä painonsiirrolla pystyisi maata kääntämään. Vähemmän se märkä maa vastustaa. Päisteet menevät melko kuraksi, mutta kuivuvat kevääksi kyllä.

Meillä on Pirisen piikkilevikkeet, joita voisi jossakin vaiheessa testata, jos liukasta on. Ne olivat tuolla sokerijuurikasta viljelleellä naapurilla. Ei koskaan ollut niin vetelää keliä, etteikö piikki olisi ottanut otetta plinisavesta. Kaipa hiukan rytkytti se piikkirivi, joka sinne vaon pohjaan pureutui.

Vakolan koetusselostuksessa 901 kyseisiä piikkilevikkeitä testattiin sokerijuurikasmaalla. Vetovoima kasvoi jopa 100 %. Niitä käytettiin sekä sokerijuurikkaan nostossa että sokerijuurikasmaan kynnössä. Arvostelu oli kiittävä, kestävyyden osalta. Traktoriin kerrottiin kohdistuvan rasituksia kovalla pinnalla, eikä tiellä voi ajaa. Levikkeet pitää viedä pellolle erikseen ja ajaa kumipyörä parrun päälle ja nostaa piikkilevike vaikka suursäkkinostimella hahloihin. 

-SS-

34mm on nyt tullut yhteensä torstaista eteenpäin.

Meillä on Pirisen piikkilevikkeet, joita voisi jossakin vaiheessa testata, jos liukasta on. Ne olivat tuolla sokerijuurikasta viljelleellä naapurilla. Ei koskaan ollut niin vetelää keliä, etteikö piikki olisi ottanut otetta plinisavesta. Kaipa hiukan rytkytti se piikkirivi, joka sinne vaon pohjaan pureutui.

Vakolan koetusselostuksessa 901 kyseisiä piikkilevikkeitä testattiin sokerijuurikasmaalla. Vetovoima kasvoi jopa 100 %. Niitä käytettiin sekä sokerijuurikkaan nostossa että sokerijuurikasmaan kynnössä. Arvostelu oli kiittävä, kestävyyden osalta. Traktoriin kerrottiin kohdistuvan rasituksia kovalla pinnalla, eikä tiellä voi ajaa. Levikkeet pitää viedä pellolle erikseen ja ajaa kumipyörä parrun päälle ja nostaa piikkilevike vaikka suursäkkinostimella hahloihin. 

-SS-

Piikkilevikkeistä on olemassa moderneja versioita missä piikit saa käännetty sisään tieajon ajaksi.

Pakkasten tultua kultivointi voi sujua hyvinkin. Kyntö onnistuu melkein kelillä kuin kelillä, jos on neliveto hyvillä renkailla, eikä päkistä liian monella vantaalla. Äkeet ja vastaavat eivät oikein taida toimia. pahna on niin märkää ja takertuvaa. Meillä ei ole niin märkää juuri koskaan ollut, ettei pehmeillä takarenkailla ja herkäksi säädetyllä painonsiirrolla pystyisi maata kääntämään. Vähemmän se märkä maa vastustaa. Päisteet menevät melko kuraksi, mutta kuivuvat kevääksi kyllä.

Meillä on Pirisen piikkilevikkeet, joita voisi jossakin vaiheessa testata, jos liukasta on. Ne olivat tuolla sokerijuurikasta viljelleellä naapurilla. Ei koskaan ollut niin vetelää keliä, etteikö piikki olisi ottanut otetta plinisavesta. Kaipa hiukan rytkytti se piikkirivi, joka sinne vaon pohjaan pureutui.

Vakolan koetusselostuksessa 901 kyseisiä piikkilevikkeitä testattiin sokerijuurikasmaalla. Vetovoima kasvoi jopa 100 %. Niitä käytettiin sekä sokerijuurikkaan nostossa että sokerijuurikasmaan kynnössä. Arvostelu oli kiittävä, kestävyyden osalta. Traktoriin kerrottiin kohdistuvan rasituksia kovalla pinnalla, eikä tiellä voi ajaa. Levikkeet pitää viedä pellolle erikseen ja ajaa kumipyörä parrun päälle ja nostaa piikkilevike vaikka suursäkkinostimella hahloihin. 

-SS-

Kyl meillä on jo aurat laitettu varastoon. Viimeiset kynnöt oli jo sellaista lipsuttelua et olisi pitänyt jättää tekemättä jos ei lohkoja olisi aloitettu...

ei nuo määrät ole olleet kovin ihmeellisä mutta märkää tuntuu olevan.   ei mettäänkän ole oikein kehannu mennä kun jää raiteet jo tyhjänäkii ja kasat painuu sammaleeseen..

Pakkasten tultua kultivointi voi sujua hyvinkin. Kyntö onnistuu melkein kelillä kuin kelillä, jos on neliveto hyvillä renkailla, eikä päkistä liian monella vantaalla. Äkeet ja vastaavat eivät oikein taida toimia. pahna on niin märkää ja takertuvaa. Meillä ei ole niin märkää juuri koskaan ollut, ettei pehmeillä takarenkailla ja herkäksi säädetyllä painonsiirrolla pystyisi maata kääntämään. Vähemmän se märkä maa vastustaa. Päisteet menevät melko kuraksi, mutta kuivuvat kevääksi kyllä.

Meillä on Pirisen piikkilevikkeet, joita voisi jossakin vaiheessa testata, jos liukasta on. Ne olivat tuolla sokerijuurikasta viljelleellä naapurilla. Ei koskaan ollut niin vetelää keliä, etteikö piikki olisi ottanut otetta plinisavesta. Kaipa hiukan rytkytti se piikkirivi, joka sinne vaon pohjaan pureutui.

Vakolan koetusselostuksessa 901 kyseisiä piikkilevikkeitä testattiin sokerijuurikasmaalla. Vetovoima kasvoi jopa 100 %. Niitä käytettiin sekä sokerijuurikkaan nostossa että sokerijuurikasmaan kynnössä. Arvostelu oli kiittävä, kestävyyden osalta. Traktoriin kerrottiin kohdistuvan rasituksia kovalla pinnalla, eikä tiellä voi ajaa. Levikkeet pitää viedä pellolle erikseen ja ajaa kumipyörä parrun päälle ja nostaa piikkilevike vaikka suursäkkinostimella hahloihin. 

-SS-

Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että harkitsee kultivaattorilla tai vastaavalla mennä pellolle. Pinnan liukkaus on varmaan pienin ongelma tällä hetkellä.  Täällä optimoidaan vaikka mitä juttuja, mutta eiköhän maan kasvukunto kärsi aikalailla, kun märkänä mennään väkisin pellolle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.10.25 - klo:00:37

Pakkasten tultua kultivointi voi sujua hyvinkin. Kyntö onnistuu melkein kelillä kuin kelillä, jos on neliveto hyvillä renkailla, eikä päkistä liian monella vantaalla. Äkeet ja vastaavat eivät oikein taida toimia. pahna on niin märkää ja takertuvaa. Meillä ei ole niin märkää juuri koskaan ollut, ettei pehmeillä takarenkailla ja herkäksi säädetyllä painonsiirrolla pystyisi maata kääntämään. Vähemmän se märkä maa vastustaa. Päisteet menevät melko kuraksi, mutta kuivuvat kevääksi kyllä.

Meillä on Pirisen piikkilevikkeet, joita voisi jossakin vaiheessa testata, jos liukasta on. Ne olivat tuolla sokerijuurikasta viljelleellä naapurilla. Ei koskaan ollut niin vetelää keliä, etteikö piikki olisi ottanut otetta plinisavesta. Kaipa hiukan rytkytti se piikkirivi, joka sinne vaon pohjaan pureutui.

Vakolan koetusselostuksessa 901 kyseisiä piikkilevikkeitä testattiin sokerijuurikasmaalla. Vetovoima kasvoi jopa 100 %. Niitä käytettiin sekä sokerijuurikkaan nostossa että sokerijuurikasmaan kynnössä. Arvostelu oli kiittävä, kestävyyden osalta. Traktoriin kerrottiin kohdistuvan rasituksia kovalla pinnalla, eikä tiellä voi ajaa. Levikkeet pitää viedä pellolle erikseen ja ajaa kumipyörä parrun päälle ja nostaa piikkilevike vaikka suursäkkinostimella hahloihin. 

-SS-

Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että harkitsee kultivaattorilla tai vastaavalla mennä pellolle. Pinnan liukkaus on varmaan pienin ongelma tällä hetkellä.  Täällä optimoidaan vaikka mitä juttuja, mutta eiköhän maan kasvukunto kärsi aikalailla, kun märkänä mennään väkisin pellolle.

Vähän tuuliviirimäistä  tuntuu monen syystouhut olevan, välillä kyntö on ihan vanhanaikaista, nyt se taas on suosittua, koska viime kesä.....kun kuitenkin kynnöstä karkaa hiiltä ja kun talvet on sateisia ja routa ja lumi alkaa etelässä olemaan harvinaisia, niin  kiintoaines- ja ravinnevalumia tulee kyntöpelloilta, juuri siksihän rahalla kannustetaan kasvipeitteisyyteen.   Ja nyt jo kaipaillaan taas piikkipyöriä, 80-luvun tapaan, kun pitää väkisin saada kynnetyksi, vaikka olis kuinka märkää tahansa.  1980-luvulla meilläkin oli takavetoisissa (kun nelikoita ei talossa  vielä ollut)  apuna takapyörien päälle laitettavat profiiliketjut, että saatiin väkisin märkinä syksyinä kaikki kynnetyiksi. Oli se hullua touhua näin jälkeen päin ajateltuna.  Jotkut täälläpäin alkoivat sitten harrastamaan keväistä sänkien  polttoa, kun eivät tuohon väkisin kyntämisen hulluuteen lähteneet mukaan, mikä olikin ihan järkevää.

Ihmisen muisti on lyhyt ja viljelijän vielä lyhyempi. Kuten jo kirjoitin niin ens kesänä luetaan todennäköisesti valituksia kun kuivuus tappaa oraat siinä kynnetyssä pellossa. 

Muokkausten lisääntyminen johtuu todennäköisesti ihan siitä et se kasvipeitteisyydestä saatava raha ei siihen enää kannusta. Jos et omaa suorakylvökonetta tai sänkiäestä niin 40€ menetys per hehtaari ei ole paljoa poistamaan keväinen v1tutus.

60 mm viikkoon. Vielä olisi kovasti kynnettävää, mutta vaatii jonkun päivän  optimiolosuhteita, jotta voisi edes harkita. Maalajit on kyllä Ok myös kevätkynnölle, mutta tahtoo keväällä olla ajasta vielä enemmän pulaa...