Veikkaan, että jos jotain toimenpiteitä tulee, ne ovat luokkaa myyntikasvivelvoite. Eli kuten jo nyt luomussa on, pitää vuosittain vähintään 30 % alalla viljellä myyntikasveja. Korjuuvelvoitetta ei ole, mutta onhan tuossa jonkinlainen vaiva perustaa kasvustoa joka vuosi. Tai vaihtoehtoisesti pitää olla sopimus eläintilan kanssa nurmisadon toimittamisesta. Joku naapuri voi sitten puida ne myyntikasvit, mutta kyllä tuo varmaan useimmat ihan "jokatoinenvuosiniitänpellot"- viljelijät laittavat jonkonlaisen päätöksen eteen.

Tuo "joka toinen vuosi" viitannee luonnonhoitopeltoihin, joissa napsahtaa tilakohtainen kesantorajoite päälle nopeasti, eli 25 %. Viherkesannot ovat mukana kesantorajoitteessa, ja pitää niittää joka vuosi. Myös rehunurmet pitää niittää joka vuosi.

Kesantorajoitteen vaikuttaessa ei tukia mahdollisesti enää neljääsataa kuitata.

-SS-

......
Missä menee rajaa, koska kasvi on korjattu? Pitääkö se viedä kotio? Pitääkö se kuivata? Vai voiko ajaa kaikki seulat auki puimurilla. Entä jos ne unohtuvat vahingossa auki. Tai tarkoituksella. Kuka pystyy todistamaan, että tarkoituksella. Tällaisista velvoitteista saadaan uskomaton määrä lisää byrokratiaa, jota punanaamat eivät osaa ottaa huomioon.

Toinen on myyntivelvoite. Kenelle tuote pitäisi myydä. .......

Myyntivelvoite on luomun keksimä harhautusilmaisu. Luken hehtaarisatotilastot sanovat lahjomattomasti, että esimerkiksi luomuviljalla tarvitaan noin kolme hehtaaria tavanomaisen hehtaarin viljamäärän tuotantoon. Luomuviljan tuotanto on viljan tuotantoa, ideologisella mausteella, samoin kuin hömppäheinän tuotanto on heinän tuotantoa sosiaalisella ja ympäristömausteella, tulokset eivät ole verrattavissa tehonurmiin, mutta onko sitten kolmen tonnin luomuruis verrattavissa tehoviljelijän 10 tonnin hybridiruissatoonkaan ?

Aktiiviviljelijästatuksen asettaminen tilan tuottamien myyntikasvien sadon suhteena kokonaispinta-alaan olisi yhtä lailla perusteltu. Toivotan tällä laskennalla esimerkiksi kasvinviljelijäluomuilijat kuopan reunalle meikäläisen viereen, vielä pitää päättää, katsooko teloitusjoukkiota silmiin vai onko selin vaan. Voi siinä vielä morjenstella vaikka naapureitakin siellä pyssynpiipun takana.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.03.25 - klo:12:20

C alueen eturiviläisiä harmittaa kun naapurin eläkeläinen/sivutoiminen kasvattelee hömppänurmea ja nostaa reilu 400€/ha tukea..
Tavallaan ymmärrän mut tavallaan en. Mut eipä täs tukijärjestelmässä kaikki nallekarkit mene tasan.. mä olen jo toivon menettänyt. Joskus 10v sitten jaksoin marista ongelmasta mut enpä enää..

Mutta siis, mikä muu vahinko koituu eturiviläiselle, kuin kateuden aiheuttama närästys ? Korjuuvelvoitteen poiston ongelmista puhuttiin jo silloin aikanaan. Se ei ollut eläkeläisille ja sivutoimiluusereille silloinkaan ongelma, palautettakoon se sitten. Mutta silti, ettäkö eturivin eläinkasvattaja tuntisi harmitusta ? Itse asiassa kateuskorttia ei pitäisi tässä vetää esiin, koska eihän eturiviläinen voi olla niin ahdistavassa ja nolossa köyhyystilanteessa, peräti nälkäkuolemassa, muutaman hömppäeläkeläisen takia ? Siinähän tulisi esille nolo tilanne, että miksei puolentuhannen hehtaarin ja miljoonan kanan yrittäjä, kuuden robotin navetan omistaja tai 20000 sian automaattiruokkija-hallin pitäjä, vieläkään voisi omillaan tulla toimeen, ilman että vaatii takavarikoimaan puolenkymmenen pienviljelijänaapurin maat/tuet, joltain viideltäkymmeneltä hehtaarilta ehkä, itselleen ?

-SS-

En mä tiedä.
Silloin aikoinaan kun itse pidin elukoita intensiivisemmin niin olihan se perseestä kun lannalle piti anella sijoituspaikka jostain. Samalla tavalla piti rehun kanssa toimia, toki ohraa löytyi silloin helpommin ostettavaksi. Josko se sit johtuisi tuosta.

Tai sit ainakin tällä seudulla yleistynyt tapa jossa sivutoimijussi ostaa lisää peltoa onko se sit sijoitusmielessä tai halusta päästä päätoimiseksi. Hinnat nousevat oman maksukyvyn ulottumattomiin. Jos se on tissinkoittajallakin rahat tiukassa.

Tai sit laskenut tukitaso on närästyksen aihe. Tukieurot kun ovat siirtyneet pois ruuan tuotannosta kaikkeen muuhun..

Et onhan noita syitä.

En minäkään tiedä. Ihan hyvin voisin tuottaa broileritiloille syys- ja kevätvehnää, jos saisin vastineeksi sitä lantaa. Mutta ei, viljahan täytyisi saada ilmaiseksi ja lanta toimitetaan ennemmin kukkamultaan sekoitettavaksi. Mieluusti tuottaisin myös säilörehua nautatiloille, jos vastineeksi saisi taas sitä lantaa. Mutta ei taida sopivia yksiköitä olla sopivalla etäisyydellä.

Sitä en ihan usko, että sivutoimijussit mitään pellon hintoja nostavat muuten kuin pakosta. Väkisinhän se nousee jos rajapellosta haluaa vähänkin taistella 300 ey:n tilaa vastaan. Jos pelkät pienviljelijät taistelisivat keskenään, ei täälläkään pellon hehtaarihinnat mitään viisinumeroisia olisi.

En minäkään tiedä. Ihan hyvin voisin tuottaa broileritiloille syys- ja kevätvehnää, jos saisin vastineeksi sitä lantaa. Mutta ei, viljahan täytyisi saada ilmaiseksi ja lanta toimitetaan ennemmin kukkamultaan sekoitettavaksi. Mieluusti tuottaisin myös säilörehua nautatiloille, jos vastineeksi saisi taas sitä lantaa. Mutta ei taida sopivia yksiköitä olla sopivalla etäisyydellä.

Sitä en ihan usko, että sivutoimijussit mitään pellon hintoja nostavat muuten kuin pakosta. Väkisinhän se nousee jos rajapellosta haluaa vähänkin taistella 300 ey:n tilaa vastaan. Jos pelkät pienviljelijät taistelisivat keskenään, ei täälläkään pellon hehtaarihinnat mitään viisinumeroisia olisi.

Mää en oikeen allekirjoita tuota että viljat pitäs antaa ilmaseks. Viime vuosina myyny pystykauppana, tuoreena itse puiden ja kuivattuna noille sun mainitsemille tuotannoille. Kyl hinta on ollu ison montun kanssa samassa. Helpoin on pystykauppa. Ja on sitä nurtsiakin ollu mikä on sitte korjattu.

Voihan siinä olla isojakin alueellisia eroja, mut täällä hommat toimii.

Tuossa suoramyynnissä tilojen välillä korostuu ihmisen luonne. Osa haluaa aina halvinta tai kovinta hintaa joka kaupasta. Ne asiakassuhteet ei välttämättä ole kaikkein pitkäikäisempiä. Toiset arvostavat pitkään jatkuvaa yhteistyötä jossa kummatkin ovat tyytyväisiä…

Tuossa suoramyynnissä tilojen välillä korostuu ihmisen luonne. Osa haluaa aina halvinta tai kovinta hintaa joka kaupasta. Ne asiakassuhteet ei välttämättä ole kaikkein pitkäikäisempiä. Toiset arvostavat pitkään jatkuvaa yhteistyötä jossa kummatkin ovat tyytyväisiä…

Eroa taitaa tulla ”vanhan” ja ”uuden” sukupolven välillä,  ajatusmaailma on fiksumpi sillä uudella nuorella. Euron säästö voi pitkässä juoksussa koitua satasen tappioks, kas periaatteista ei luovuta…

C alueen eturiviläisiä harmittaa kun naapurin eläkeläinen/sivutoiminen kasvatteler hömppänurmea ja nostaa reilu 400€/ha tukea..
Tavallaan ymmärrän mut tavallaan en. Mut eipä täs tukijärjestelmässä kaikki nallekarkit mene tasan.. mä olen jo toivon menettänyt. Joskus 10v sitten jaksoin marista ongelmasta mut enpä enää..

Tuossa sen ongelma taitaa olla tuolla, missä maksetaan vuokraa alle tukien. Kyllä sielläkin varmaan saisi pellot vuokralle kun vaan maksaa vuokraa niinku etelässä 500-600€ ha.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 29.03.25 - klo:10:18

Tuossa suoramyynnissä tilojen välillä korostuu ihmisen luonne. Osa haluaa aina halvinta tai kovinta hintaa joka kaupasta. Ne asiakassuhteet ei välttämättä ole kaikkein pitkäikäisempiä. Toiset arvostavat pitkään jatkuvaa yhteistyötä jossa kummatkin ovat tyytyväisiä…

Eroa taitaa tulla ”vanhan” ja ”uuden” sukupolven välillä,  ajatusmaailma on fiksumpi sillä uudella nuorella. Euron säästö voi pitkässä juoksussa koitua satasen tappioks, kas periaatteista ei luovuta…

Omien kokemusten mukaan ei ole sukupolvi kysymys. Voi olla nuori tai vanha, sivu tai päätoiminen, tai ihan miten vaan. Korvien välissä se ero on.

Monesti jutellut et itse tullut tehtyä viljakauppaa niin et myyjä saanut sanoa hinnan. Mielestäni olen aina maksanut enemmän kuin mitä muualta olisi saanut. Ei se tietysti tonnihinnassa monia kymppejä ole. Mut kyl siinä aina myyjä on sen hetkisen parhaan hinnan saanut. Jos hinta on tuntunut itselle kovalta niin olen sanonut ja antanut myyjälle mahdollisuuden myydä muualle. Näin yleensä on tapahtunitkin silloin.

Aina on soviteltu joustavasti kippausajat, on lapiotu siiloja tyhjäksi jne. eikä niitä ole tullut mitenkään huomioitua hinnassa.  Ja ennenkaikkea rahat on saanut vaikka heti ja tutuille maksettu ennakkoonkin..

Silti kaikkien kanssa ei kauppoihin ole päästy. Osa haluaa myydä jyvänsä kauppaliikkeille. Osa kokee et pitäisi pystyä ostamaan monen kympin hintaerolla. Joustavuutta, maksuvalmiutta yms. Ei tunnu kaikki arvostavan.. 

Rehuohran viljelyn huonoon kannattavuuteen en pysty yksin vaikuttamaan ja tämän kanssa on nyt elettävä. Olen vakavissani harkinnut et ostan puuttuvat ohrat jatkossa suoraan kauppaliikkeen kautta, kun ei muuden kauppoja tunnu syntyvän riittävästi.

Lantaa olen joskus takavuosina tarjoillut mut eipä sitä kukaan halua. Yara on halpaa, hyvää ja helppoa. Onhan se totta. Sianliete ei ole kaikkein parasta maanparannusainetta.. 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.03.25 - klo:12:20

C alueen eturiviläisiä harmittaa kun naapurin eläkeläinen/sivutoiminen kasvatteler hömppänurmea ja nostaa reilu 400€/ha tukea..
Tavallaan ymmärrän mut tavallaan en. Mut eipä täs tukijärjestelmässä kaikki nallekarkit mene tasan.. mä olen jo toivon menettänyt. Joskus 10v sitten jaksoin marista ongelmasta mut enpä enää..

Tuossa sen ongelma taitaa olla tuolla, missä maksetaan vuokraa alle tukien. Kyllä sielläkin varmaan saisi pellot vuokralle kun vaan maksaa vuokraa niinku etelässä 500-600€ ha.

Varmaan näin. Toki onko järkeä maksaa tuollaisia vuokria..