Kiinan keinoista päästä tavoitteisiinsa ( mitä ne sitten ovatkin ) on vaikea saada selkoa, länsi maalaiselle se ei välttämättä avaudu.
" Ei sillä ole väliä onko kissa musta vai valkoinen, kunhan se vaan pyydystää hiiriä. "
Poliittinen ja taloudellinen suurvalta se jo on asevomia kasvatetaan koko ajan, mutta mihin niitä asevoimia voisi oikeasti käyttää ?
"Erinomaisinta ei siis ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta"
Esim Japanin hyökkäys Pearl Harboriin johtui siitä kun Yhdysvallat julisti Japanille kauppasaarron. Kysymys on miten usa yrittää kampittaa kiinaa ettei se pääse liian ylivoimaiseen asemaan, jotain tarttis tehdä. Miten kiina vastaa näihin kampituksiin.
Imisoikeuksilla *****ilu ei tehoa kiinalaisiin, ovat päättäväistä väkeä.
http://www.youtube.com/watch?v=9-nXT8lSnPQ
Niiin, monesti vaan jää huomaamatta, että Kiina on asevoimin laajentanut tasaisin väliajoin ja Kiinan sotilaskorkeakoulussa käsitellään noin 4400 sotaa, joita Kiina on käynyt 4600 vuotta vanhan historiansa aikana yhtenä valtakuntana.
Niillä on vähän pitempi perspektiivi, kuin länsimailla historiaan ....
Esim. Kiinassa sisällisosta päättyi 1949, 1950 luvulla Kiina kävi kolmivuotisen Korean sodan, 1960 luvulla Kiina miehitti Tiibetin ja kävi rajasodan Intiaa vastaan, jossa se myös miehitti kolmanneksen Kashmirin alueesta, 1970 luvulla se kävi kaksi rajasotaa N-liittoa vastaan ja menetti mm. Ussurin alueen, Putin palautti kiistellyn alueen kokonaisuudessaan 2007, 1980 luvulla Kiina kävi sodan Vietnamia vastaan ja 1990 luvulla Kiina miehitti saaria Indonesian, Malesian ja Filippiinien välillä ja päätti liittää ne itseensä, alueella ilmeisesti on öljyä ....
2000 luvun kynnyksellä Kiina sai sotimatta vanhat alueensa takaisin Britannialta ja Portugalilta, Hong-Kong ja Macao.
Kiina kasvattaa armeijaansa ja lisää sen teknistä tasoa, samanaikaisesti se käy tasaisin väliajoin sotia ja testaa asevoimiensa kykyä vastata niihin haasteisiin mitä länsivallat sille ehkä asettaa, ei pidä aliarvioida Kiinan kykyä puolustaa etujaan.