Milläs seoksella tommonen viherkesanto kuuluu perustaa? Tai mitä siinä saa olla ja mitä ei? Noinniiku lyhyesti ja ytimekkäästi.
Siitä ei ole selvää sanaa. Vuonna 2000 voimassa olleiden ns. horisontaalipäätösten mukaan
viherkesantokasvit olivat viljellyt nurmikasvit , kuitenkin niin, ettei yksilajisen kasvuston siemensatoa saanut korjata. Lisäksi oli määräys, että typensitojakasvien osuus sai olla maksimissaan 40% , eli apiloita, virnoja, sinimailasta ja vuohenhernettä, mesikkää tai vastaavaa. Erikseen säädetään uusissa nähtävästi jo voimassa olevissa yleisissä ehdoissa, että pohjavesialueella saa olla enintään 20% tätä kyseistä typensitojakasvia. Eli ainoa asia, joka tiedetään, että
normi nurmikasvit, ja seassa saa olla ainakin vähän - tai vain vähän, katsantokannasta riippuen - typensitojaa. Nyt tämä
ekologinen ala sinällään voi olla siis jotakin muutakin kuin (viher)kesantoa, joka oli
vaihtoehto 1. Eli näkisin, että jos hallinto käyttää vanhoja prujuja perusteena, niin viherkesanto kasvilajina tuodaan vanhoista säännöksistä, sitten on se ekologisen alan erikseen mainittu kasvikokoelma eli
vaihtoehto 2 oli "typensitojakasvit", . Näen tämän joko 100% typensitojakasvin alana, tai sitten yli 40% osuutena, jolloin kerroin on 0.7, eli pitää olla isompi ala. Kuitenkin, ihmetyttää, miksi ekologinen ala voisi olla pohjavesialueella 100% typensitojaa vaikka viherkesanto saisi olla vain 20% typensitojaa . Huomaatteko ristiridan, mutta tämä siis vain pohjavesialueella.
Vaihtoehto 3 olisi haapa ja paju, nopeakiertoisena, mutta kerroin oli jotain 0.3. Sitten
vaihtoehtona 4 oli jotain maisemapiirteitä. Varmaan jotain taideteoksia tai hevosharavia tai pyramideja, temppeleitä.
En siis osaa sanoa pitävää sääntöä, itse ajattelin yksivuotista ruisvirnan ja italian raiheinän ja jonkin kolmannen lajin muodostamaa seosta, niin että virnaa 40% muita 60%, sitten perustaisi tänä vuonna oikeaan suojaviljaan tavanomaisen timottinurmen tai jotain. Mutta sen nyt näkee sitten. Ainakin sen ainoan jääneen pikkuflisun sänkikesantoa ajattelin jättää, koska se on nyt melko puhdas rikkaruohoista. Eli sänkikesanto ja avokesanto oli vaihtoehdossa 1 mukana, tietyin rajoittein, muistattehan.
Erikseen 1990-luvulla, velvoite- tai sopimuskesannolla sai olla
puna-apila
koiranheinä
nurminata
englannin raiheinä
italian raiheinä
westerwoldin raiheinä
timotei
niittynurmikka
nurmirölli
punanata
Muut sallitut, rajoitetuin sadonkorjuuoikeuksin
valkoapila
koiranheinä
hunajakukka
mehiläiskasvit
pellava
auringonkukka
viljatattari
maustekasvit
yrtit
Erityisesti kiellettyjä, mutta riistapeltona rajoitetusti sallittuja:
kevätviljat
syysviljat
kevätrypsi
kevätrapsi
palkoviljat
juurikasvit
juurikasvit
peruna
vihannekset
Mutta siis nämä 1990 - luvun kesannot olivat vähän eri juttu mutta nuo ehdot
ovat itselle tutummat. Tässä on siis muistettava hallinnon laiskuus kehittää
oikeasti mitään uutta, vaan parsitaan vanhaa. Siksi vanhatkin säännökset
antavat jotakin osviittaa, missä ollaan menossa.
Pyydän anteeksi, jos näyttää sekavalta, juurikin kun itse käsittelen asiaa vain
sen ekologisen alan kannalta, jonka muotona viherkesanto oli vain yksi
monista vaihtoehdoista.
-SS-