Niinhän meilläkin syötetään erään organisaation kautta että Arla olisi syyllinen että Valio laski kaupalle maidon hintaa vuodenvaihteessa 7 senttiä alle arlan hyväksytyn hinnan.

Lohdutan sinua, kyllä ne siellä myisivät sile meijerille jos se maksaisi Arlaa enempi. Isoa on helppo syyttää? Eihän täälläkään kukaan narise huonosta sianhinnasta Snelmmanilla, vaan atrialla ja HK:lla on huono hinta.

Arla toimii viisaasti, englannissa on "rajattomat" markkinat, markkinoilla on liikkeellä halpoja juustoeria. Juuri nyt ei ole viisasta tehdä juustoja, on helpompi olla kun varastotilanne on hallinnassa. Kun juustolat täyttyy vielä tällä halvallakin maidolla tehdystä tavarasta siirtyy hintakilpailu nestetuotteisiin, silloin voi jo tehdä juustoa varastoonkin. Kaike kaikkiaan sana ylijäämämaito on ihan Valiolainen termi, Arla ottaa ja tarvii uusia tuottajia jatkuvasti kasvavalle myynnilleen.

Niin se varmaan on, mutta kyllä pojat on vähän sitä mieltä tuolla ruåttin puolella, että tuottajat lähtee Arlasta ja ovat pikemminkin lopettelemassa tuotantoa kokonaan, jos ei ala tuottajahinta nousta ....
Tosin pohjois-ruotsissa ei makseta kuin 4 senttiä litralle, tuota pohjoista "tundra" lisää, mikä Suomessa on ihan toisella tasolla ....

Oli yritys mikä hyvänsä niin sillä perimmäinen tarkoitus pärjätä kilpailijoita paremmin ja tuottaa omistajilleen jonkunlaista tuottoa kiinni olevalle pääomalle. Niin se toimii arla ja niin valiokin. Ihme legendaa saa lukea yhtä mittaa meijereistä. Taitaa joillakin olla "mantraa" hoettuna niin paljon että siitä on tullut totuus jota ei mikään horjuta. Ei sekään että todisteita ei pöytään löydy ikinä vaan pelkkiä selittelyitä...
 No nyt saattaa ehkä meikä kohta saada yksityisviestin.

Niin. Siis yleensä ottaen yritykset kilpailevat keskenään ja kunkin tarkoitus on pärjätä mahdollisimman hyvin ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Ja esimerkiksi meijeri oli se sitten Valio tai mikä muu tahansa ja teurastamo ja muut niin niille merkittävä kustannuserä on raaka-aine. Jos kaupalta ei saada omien kustannusten ja raaka-aineen kustannuksen kattavaa hintaa niin joko raaka-aineen (lihakilon, maitolitran) hintaa on alennettava tai omista kustannuksista kuten palkoista jne on tingittävä. Monesti helpoin tapa korjata yrityksen (meijeri, teurastamo) kannattavuutta on alentaa raaka-aineen hintaa. Mikä on valitettavan tutuksi tullut teurastamopuolella ja lienee saapunut maitopuolellekin. Ihan omistuspohjasta riippuen. Sama se on Valiollakin jos hallintoon tuodaan tieto että joko ei pystytä maksamaan palkkoja tai lainoja tai laitosten kustannuksia tai sitten alennetaan tuottajahintaa niin koska ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa toiminnan loppumista niin sitten alennetaan tuottajahintaa?

Ai niin, olihan tuossa poikkeuskin. Siis kaikki yritykset kilpailevat aina keskenään mutta maatilayritykset eivät koskaan kilpaile keskenään. Niinhän se kai menee? Eikös?             

Eihän yritysten tarkoitus toki ole kilpailla keskenään vaan kasvattaa omaa hilloa.

Eihän yritysten tarkoitus toki ole kilpailla keskenään vaan kasvattaa omaa hilloa.

Rajallisilla markkinoilla joissa myyntimäärät suhteellisen vakiot niin automaattisesti toisen lisäys on toiselta pois. Sitähän Valiokin nyt pelkää kun Arla tuo tuoremaitoa? Eli kun kasvatat omaa hilloa niin toisen hillo vähenee. Onko se sitten kilpailua tai ei?

Yritysten yhteenlaskettu "hillo" jos pienenee niin vasta silloin on kilpailu toteutunut.

Yritysten yhteenlaskettu "hillo" jos pienenee niin vasta silloin on kilpailu toteutunut.

Hetki, hetki? Jos "hilloa" on nyt 100 yksikköä ja yritys A on siitä 50 yksikköä ja yritys H on siitä 50 yksikköä tällä hetkellä. Viiden vuoden päästä on edelleen yhteensä 100 yksikköä mutta yritys A on 70 ja H 30 yksikköä. Kilpailua ei ole tapahtunut. Sitten taas viden vuoden päästä kokonais on 80 yksikköä ja yritys A on 60 ja H 20 yksikköä. Mielestäni tässä on ihan kilpailua tapahtunut kummassakin tapauksessa ja yritysten markkinaosuudet ovat kilpailun seurauksena muuttuneet. Vai olenko nyt ymmärtänyt talouden perusteet jotenkin väärin?

Lainaus käyttäjältä: rene - 05.04.09 - klo:11:29

Yritysten yhteenlaskettu "hillo" jos pienenee niin vasta silloin on kilpailu toteutunut.

Hetki, hetki? Jos "hilloa" on nyt 100 yksikköä ja yritys A on siitä 50 yksikköä ja yritys H on siitä 50 yksikköä tällä hetkellä. Viiden vuoden päästä on edelleen yhteensä 100 yksikköä mutta yritys A on 70 ja H 30 yksikköä. Kilpailua ei ole tapahtunut. Sitten taas viden vuoden päästä kokonais on 80 yksikköä ja yritys A on 60 ja H 20 yksikköä. Mielestäni tässä on ihan kilpailua tapahtunut kummassakin tapauksessa ja yritysten markkinaosuudet ovat kilpailun seurauksena muuttuneet. Vai olenko nyt ymmärtänyt talouden perusteet jotenkin väärin?

Talous ei ole nollasumma peliä, eli siinä mielessä olet ymmärtänyt väärin, mikäli näin oletat.
Kilpailu taas tapahtuu brändien välillä, tuottajat ei hallitse brändiä, joten ne ei kilpaile, kyse on pikemminkin kartellista niiden välillä.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 04.04.09 - klo:23:28

mitä johna het menee hermos valio sentäs maksa parempi ku arla ruottalase tuottajal

Arla maksaa paremmin kuin Ruottalaiset kilpailijat, sama koskee tanskaa. Mutta Apilaa ottaa kuppii kun Arla maksaa suomessakin VALIOTA enempi.

Kaiken kaikkiaan sun voivottelut on niin pikkumaisissa asioissa ja et näe valoa muussa kuin omassa pers****ä. On aika turhauttavaa kokeillakaan asiakeskustelua kanssasi kun kaksi kolmesta vastauksestasi on jonkun arvostelua.

Olet katkera ja kade vähän kaikille näemmä

ei ota yhtään kupoliin hämyn hinnoittelu ei vois ***** enempää kiinnostaa

kyllä alkaa immon selittelyt olla todella säälittävällä tasolla

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 05.04.09 - klo:11:33

Lainaus käyttäjältä: rene - 05.04.09 - klo:11:29

Yritysten yhteenlaskettu "hillo" jos pienenee niin vasta silloin on kilpailu toteutunut.

Hetki, hetki? Jos "hilloa" on nyt 100 yksikköä ja yritys A on siitä 50 yksikköä ja yritys H on siitä 50 yksikköä tällä hetkellä. Viiden vuoden päästä on edelleen yhteensä 100 yksikköä mutta yritys A on 70 ja H 30 yksikköä. Kilpailua ei ole tapahtunut. Sitten taas viden vuoden päästä kokonais on 80 yksikköä ja yritys A on 60 ja H 20 yksikköä. Mielestäni tässä on ihan kilpailua tapahtunut kummassakin tapauksessa ja yritysten markkinaosuudet ovat kilpailun seurauksena muuttuneet. Vai olenko nyt ymmärtänyt talouden perusteet jotenkin väärin?

Talous ei ole nollasumma peliä, eli siinä mielessä olet ymmärtänyt väärin, mikäli näin oletat.
Kilpailu taas tapahtuu brändien välillä, tuottajat ei hallitse brändiä, joten ne ei kilpaile, kyse on pikemminkin kartellista niiden välillä.

En oleta mitään nollasummapeliä, päinvastoin. Mutta eikö markkinaosuus muka kerro mitään yritysten välisestä kilpailusta??? Eikö tosiaan??? Jos näin on että sillä markkinaosuudella ei ole mitään merkitystä hilloon tai yrityksen pärjäämiseen niin minkä ihmeen takia tästä Arlan tuonnista nyt sitten niin kauhea kohu on tullut???

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.04.09 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 05.04.09 - klo:11:33

Lainaus käyttäjältä: rene - 05.04.09 - klo:11:29

Yritysten yhteenlaskettu "hillo" jos pienenee niin vasta silloin on kilpailu toteutunut.

Hetki, hetki? Jos "hilloa" on nyt 100 yksikköä ja yritys A on siitä 50 yksikköä ja yritys H on siitä 50 yksikköä tällä hetkellä. Viiden vuoden päästä on edelleen yhteensä 100 yksikköä mutta yritys A on 70 ja H 30 yksikköä. Kilpailua ei ole tapahtunut. Sitten taas viden vuoden päästä kokonais on 80 yksikköä ja yritys A on 60 ja H 20 yksikköä. Mielestäni tässä on ihan kilpailua tapahtunut kummassakin tapauksessa ja yritysten markkinaosuudet ovat kilpailun seurauksena muuttuneet. Vai olenko nyt ymmärtänyt talouden perusteet jotenkin väärin?

Talous ei ole nollasumma peliä, eli siinä mielessä olet ymmärtänyt väärin, mikäli näin oletat.
Kilpailu taas tapahtuu brändien välillä, tuottajat ei hallitse brändiä, joten ne ei kilpaile, kyse on pikemminkin kartellista niiden välillä.

En oleta mitään nollasummapeliä, päinvastoin. Mutta eikö markkinaosuus muka kerro mitään yritysten välisestä kilpailusta??? Eikö tosiaan??? Jos näin on että sillä markkinaosuudella ei ole mitään merkitystä hilloon tai yrityksen pärjäämiseen niin minkä ihmeen takia tästä Arlan tuonnista nyt sitten niin kauhea kohu on tullut???

Kohu on tullut siksi että hillo on pois suomalaiselta tuottajalta. Sinänsä ihan oikein. Arlalla on katsottu että nykytilanteessa saadaan enempi katetta kun tuodaan halvempaa maitoa ruotsista.

Arla maksaa paremmin kuin Ruottalaiset kilpailijat, sama koskee tanskaa. Mutta Apilaa ottaa kuppii kun Arla maksaa suomessakin VALIOTA enempi.

Kaiken kaikkiaan sun voivottelut on niin pikkumaisissa asioissa ja et näe valoa muussa kuin omassa pers****ä. On aika turhauttavaa kokeillakaan asiakeskustelua kanssasi kun kaksi kolmesta vastauksestasi on jonkun arvostelua.

Olet katkera ja kade vähän kaikille näemmä

Säähän olet jo ojalaaki vankempi uskossa Kannattais kaivella vähän faktojakin tueksi noille väitteille. Eikä nyt puhuta suomesta, vaan ruotsista. Esimerkiks. Minkälainen oli markkinointimanööveri tuolla länsiruotsin suunnalla, kun Skånemejerier menetti ison palan? Eihän vain ollut dumppaushinnalla kaupalle-meinkinki? Sehän on hyihyi, kun valio teki saman aitomaidolle, mutta muuttuu Jalomieliseksi Tuottajahinnan puolustamiseksi, kun sen tekee all-shiny Arla. Vai mitä Imme?

Vaikuttimet selväksi, ennenkuin jatkat epistolaas Fiksuus karisee...

Oli yritys mikä hyvänsä niin sillä perimmäinen tarkoitus pärjätä kilpailijoita paremmin ja tuottaa omistajilleen jonkunlaista tuottoa kiinni olevalle pääomalle. Niin se toimii arla ja niin valiokin. Ihme legendaa saa lukea yhtä mittaa meijereistä. Taitaa joillakin olla "mantraa" hoettuna niin paljon että siitä on tullut totuus jota ei mikään horjuta. Ei sekään että todisteita ei pöytään löydy ikinä vaan pelkkiä selittelyitä...
 No nyt saattaa ehkä meikä kohta saada yksityisviestin.

Ei kai tässä ole mitään epäselvää. Monelta tosin unohtuu arlasta puhuttaessa, että tuottajat eivät sitä omista siinä mielessä kuin täällä valiota. Osuusmaksu on nimellinen, eikä jalostuksen kate tule suoraan tuottajille. LDM:n väkeä on käynyt Hämeenlinnassa ottamassa mallia siitä, miten jalostuksen kate saadaan myös jäämään tuottajille. Toivottavasti osaavat ottaa mallia niin, että nämä suomalaisen osuustoiminnan bresneviläisimmät sudenkuopat jätetään pois....