Minkälaista käytäntöä muuallapäin Suomessa on määräyksissä lannan levityksestä pohjavesialueille (I ja II-luokan alueet)?
Täällä Hämeessä on tullut ympäristölupaehdoissa ehdoton kielto levitykselle, ja nyt monessa kunnassa värkätään kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, joissa tulisi myös ehdoton kielto levitykselle. On vaan kuolinisku monelle tilalle, kun suurin osa pelloista sijaitsee pohjavesialueella.

No jopas on perseestä sitten uudet ymp.luvat.  Onko sulla lupa ympäristökeskuksesta vai kunnasta? Nää voi olla tiukkoja lupia mitä SUUR HÄMEENLINNA tulee aikanaan myöntään

Minkälaista käytäntöä muuallapäin Suomessa on määräyksissä lannan levityksestä pohjavesialueille (I ja II-luokan alueet)?
Täällä Hämeessä on tullut ympäristölupaehdoissa ehdoton kielto levitykselle, ja nyt monessa kunnassa värkätään kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, joissa tulisi myös ehdoton kielto levitykselle. On vaan kuolinisku monelle tilalle, kun suurin osa pelloista sijaitsee pohjavesialueella.

Yleensä kasvien ravinnetarvetta vastaava lannoitus kuivalannalla sallittu pohjavesialueella.
Jos tulee täyskielto paskalle onko kemiralaasen käyttö sitte sen kummempaa?

Lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys pohjavesialueella kielletty. Pohjaveden muodostumisalueella kaiken lannan levitys kielletty.

Siis tämmösiä juttuja tääpäin on suunnitteilla kunnallisesti... Ei tietääkseni viä oo hyväksytty.

joo liete ja muut nestemäiset täälläki pohjavesialueilla kielletty kuivasonnassa ei rajotteita

täältä löytyy tietoa asiasta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000931

tuolla ei ainakaan puhuta nuusta kuin että lannoitusta pitäisi välttää pohjavesialueilla.
jonkun pitäisi käydä käräjöimässä nurin tuollaiset kuntien ja kaupunkien omat rajoitukset..

joo liete ja muut nestemäiset täälläki pohjavesialueilla kielletty kuivasonnassa ei rajotteita

Edellisessä vesiensuojeluilmoituksessa oli tarkasti, että lietelannan ja virtsan levitys on kielletty pohjavesialueella. Oli pari hehtaaria ko. alueella. Nyt ilmeisesti oli pohjavesialueita päivitetty, kun ei peruslohkoluettelossa eikä uudessa ympäristöluvassa enää puhuta mitään pohjavesialueesta.

Sinällään kummallista jakaa lantalajeja. Avolantalasta, josta ei keväällä enää pääse nesteet muuta kuin luiskasta ulos, tulee osin melko lietemäistä tavaraa. Lietelantaa, jonka seassa olkikökköjä. Sen levittäminen tasaisesti on mahdotonta ellei lantalaa ensin sekoita kaivinkoneella. Kyllä lietelannan levityksessä ravinteet saadaan tasaisemmin levitettyä, kun tavara on tasalaatuista eikä jokainen kuorma ole erilainen.

Sinällään kummallista jakaa lantalajeja.

Samaa ihmettelen minäkin, aikanaan lannanlevitystä tutkineena. Ei saisi tietysti epäillä säädöstenkirjoittajien ammattitaitoa, mutta jotenkin kiinteän lannan ominaisuudet ovat mukavampia (vähemmän hajua, jotkut jopa kompostoivat), mutta lietelanta haisee aina ja tulee isosta navetasta...

Jos nyt jotain logiikkaa haluaisi hakea, niin nämä nestemäiset lannathan muistuttavat enemmän noita "puhtaita" väkilannoitteita ravinteiden vapautumisdynamiikan kannalta.

Mutta onhan noita muitakin kummallisuuksia, joita mm. tuttavat luomuvihannestuottajat ihmettelevät; karjanlannan 170 kg/ha nitraattidirektiivin ylärajaa saa väkilannoittella venyttää vielä 80 kg/ha ylöspäin, mutta lantakomposteilla on pitäydyttävä tiukasti tuossa 170 kg/ha levitysmäärässä. Tässäkään en keksi mitään logiikkaa takana.

Petri

ja eihän toi normi lietemäärä 20-30 tn/ha merkkaa kuin 2-3 mm sadetta määrältään.