Rakkine siirtelee jälleen maalia: Hän totesi, että jopa peräkkäisten kuukausien, viimeistään vuoden kuluessa, sademäärät "tasaantuvat" pitkäaikaiseen keskiarvoon, kuin luonnolla olisi muisti, joka tietää sataa vajaat varastot täyteen. Jotta hän tuntee olonsa turvalliseksi ja saa olla oikeassa, voi hän pidentää aikaväliä vaikka kymmeneen vuoteen. Varmasti silloin tasaantuukin. Mutta se, että jos keväällä on kuivaa, on syksyllä märkää ja päin vastoin, siitä ei ole näyttöä pitkän aikavälin tilastoissa. Vuosisademäärä voi hyvinkin jäädä alhaisemmaksi tai olla korkeampi kuin keskimäärin.
MInun ei tarvitse todistaa mitään, mittaustulokset ovat reaaliaikaset, ja esimerkiksi Salossa joudutaan menemään pitkälle ensi vuoteen, ennen kuin edes vuoden keskimääräinen sadesumma saavutetaan, tai että sateet asettuvat johonkin "tasapainoon".

Kuva: 11 vuorokautta marraskuuta jäljellä ja kaksikymmentä milliä mahtuukin vielä.
Rakkine huomannee myös, että alkuvuotena kannattaa ennustaa loppuvuoden olevan sateisempi alkuvuoteen verrattuna, ja loppuvuonna taas, että alkuvuosi on sateettomampi verrattuna loppuvuoteen. Näin onkin ollut, niin pitkään kuin tilastoja on modernina aikana tehty. Jos ajattelemme, että maaliskuusta toukokuuhun sademäärien kuukausikeskiarvot ovat siinä 30-40 mm, niiden kuivahtaminen vaikkapa puoleen tekee kolmen kuukauden ajalta vasta 45 mm:n vajauksen, niiden kompensoituminen syksyllä häviää kohinaan, koska syksypuoliskolla vuotta kuukausisademäärät normaalistikin ovat kaksinkertaiset:

Ilmatieteen laitoksen datassa näkyy, että vuotuisen sademäärän keskihajonta täällä Lounais-Suomessa on noin 15–20 % keskiarvosta. Järvi-Suomessa se voi olla 20-25% ! Tämä tarkoittanee täällä Salossa sitä, että noin kahdella kolmasosalla vuosista vuosisademäärä osuu välille 570–770 mm. Mutta lopulla kolmasosalla vuosista vuosisademäärä joko jää tuon välin alle tai menee yli. Mikään luonnonlaki ei pakota luontoa "satamaan kiinni" vajetta, jos alkuvuosi on ollut kuiva.
-SS-