Uusin uhka Suomen karjataloudelle on Ruotsista mahdollisesti
raakamaidon mukana leviävä sinikielitauti.
------------------------------------------------------------------
http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk/7008788.stmSinikielitauti
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinikielitauti on orbiviruksiin kuuluvan BTV:n (Blue tongue Virus) aiheuttama märehtijöiden sairaus. Sitä levittää Culicoides imicola -polttianen. Tauti on yleismaailmallinen. Välimeren maissa sitä esiintyy säännöllisesti syksyisin. Ilmaston lämpenemisen katsotaan olevan yhtenä syynä siihen, miksi tautia on tavattu jo Keski-Euroopasta kuten vuonna 2007 Englannin Suffolkista sekä Hollannin Limburgista. Syksyllä 2008 myös Ruotsista on tavattu kaksi tautitapausta[1].
Taudin oireet ovat lämmönnousu, lisääntynyt syljeneritys sekä naaman ja kielen turvotus sekä kieleen ilmaantuva syanoosi. Sairaus ei ole yhtä tappava kuin esimerkiksi suu- ja sorkkatauti.
Spesifistä hoitoa ei sinikielitautiin tunneta, mutta sen leviämisen estämisessä tärkeänä pidetään karanteenia. Tautiin on kehitetty rokote[1]. Ihmiseen sairaus ei tartu.
blogit.yle.fi
Sinikielitauti
Kyse ei ole mustikkapiirakan jälkeisestä peiliin katsomisesta, vaan todennäköisesti (jälleen) eräästä pienestä, mutta konkreettisesta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta pikkuvaivasta. Limburgista, Hollannin eteläosasta on löytynyt sinikielitautiin sairastunut lammas.
Ei, ei mitään paniikkia. Kyseessä on Culicoides imicola -hyttyslajin levittämä virustauti, joka on erittäin vaarallinen vain lampaille, vuorille, naudoille ja hirvieläimille - ei ihmisille. Taudin ei pitäisi tarttua maidon tai lihatuotteiden kautta. Tauti tappaa jopa 70% tartunnan saaneista lampaista ja vuohista, kun taas nautaeläimille se ei ole erityisen vaarallinen. Sen sijaan lehmät levittävät tehokkaasti tautia eteenpäin.
Tautia on esiintynyt perinteisesti maissa, joissa sitä levittävät hyttyset elävät mukavasti läpi vuoden, eli lämpimissä maissa mm. Afrikassa, Intiassa, Kiinassa, Meksikossa ja Yhdysvaltain eteläosissa. Sen nimi tulee siitä, että kuumeen ja limakalvotulehduksen jälkeen näkyvimmät merkit sairastumisesta ovat eläinten suualueella, ja usein nimen omaan kieli alkaa sinertää.
Erilaisia eläintauteja on maailmassa kuin ihmistautejakin, paljon ja erilaisia. Osa sairauksista ilmenee täysin ennalta arvaamatta jossain, mutta toisinaan taudit lähtevät leviämään ja saavat aikaan suurtakin harmia, ja jopa tuhoa. Sinikielitauti saattaa olla tällainen, ja jos se rantautuisi Suomeen, olisi maamme hirvi- ja lammaskarjat vaarassa. Suuressa. Brittein saarilla siihen suhtaudutaan jo yhtä vakavasti kuin suu- ja sorkkatautiin.
Hollannista viime viikon lopussa löytynyt tapaus saattaa olla satunnaisen lentokoneen mukana tuleen hyttysen tartuttama, ja myös esimerkiksi eläinten sperman mukana kulkeutuminen on teoriassa mahdollista. Todennäköisempää on se, että tautia levittävät hyttyset ovat edenneet jo keskisen Euroopan korkeudelle. Viime vuosien aikana sinikielitauti on rantautunut jo Etelä-Eurooppaan, minne se näyttää jo rantautuneen pysyvästi. Esimerkiksi Sardiniassa, Korsikassa ja Baleaareilla on jouduttu lopettamaan suuria määriä eläimiä (siis kaikki ne, jotka eivät ole kuolleet tautiin).
Eteläisten eläinten ja kasvien siirtyminen kohti pohjoista ei suinkaan ole mitään uutta. Puulajien rajat ovat siirtyneet ylöspäin ja kasvukausi on pidentynyt myös Suomessa. Vaikka ilmaston muuttuminen tuokin periaatteessa Suomeen lämpimämmät kelit ja tekee vähitellen maatalouden pohjoisten alueiden erikoiskorvaukset aiheettomiksi, tulee kaiken ohella yhä enemmän sinikielitaudin kaltaisia haittoja.
