Äeti
tuo lapsijaan palavova
vielä taevaassaki
yösä on valavova
sieltä se pilivijen
lomasta kahtoo
kun ne lapsesa, armaat
ihtesä loukata tahtoo

Äeti
siellä taevaassa kuule
ei se lapsesi opi
jos joskus vastaan ei tuule
että, otaha polsteri peäs alle
vejä pilivistä täkkie
kohta me tavataan
ja luulen, että liijjannii äkkie...

Ajatuksia sinne pilvenreunalle..

sitä ei aena tehessä tiijjä, että millon se koetuu... ensiesitys kuulemma tännään