Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 28.12.13 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: mah - 28.12.13 - klo:21:03

Viime talvi hävitti nurmista timottia melko ankaralla kädellä. Muut nurmikasvit säilyivät hyvin. Oliko muilla vastaavaa ilmiötä?

Niin teki. Ja ainahan ei apilat ja raiheinät/nadat ole niin hätäisiä keväällä kasvuunlähtöön. Se on just timpan etuja, nopea kasvu keväällä. Muuta etua siinä ei oikein olekaan.

Niinpä. Siksipä menneen suven kakkonen oli ykkönen...

Kolmone =(1+2)+30%

Lainaus käyttäjältä: mah - 28.12.13 - klo:22:34

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 28.12.13 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: mah - 28.12.13 - klo:21:03

Viime talvi hävitti nurmista timottia melko ankaralla kädellä. Muut nurmikasvit säilyivät hyvin. Oliko muilla vastaavaa ilmiötä?

Niin teki. Ja ainahan ei apilat ja raiheinät/nadat ole niin hätäisiä keväällä kasvuunlähtöön. Se on just timpan etuja, nopea kasvu keväällä. Muuta etua siinä ei oikein olekaan.

Niinpä. Siksipä menneen suven kakkonen oli ykkönen...

Kolmone =(1+2)+30%

Olisi voinut olla, mutta korjattiin sen verran ajoissa, että oli määrä ensimmäisen sadon luokkaa. Oli edellissyksy mielessä, kun ei elokuun puolella tullut korjattua, sitten tuli pikkuisen sadetta ja kolmas sato jäi muistoksi tälle keväälle.  Tosin koskaan ei aiemmin ole kolmossadon kuiva-aine ollut 35 % huitteilla, kuten tänä armon vuonna -13. Ja lähellä oli, ettei neljättä joutunut keräämään....

Kyllä minä pidän timoteitä yhtenä maistuvimmista kasveista lehmälle, laitumellakin se maistuu parhaiten ja luultavasti syövät säilörehua minkä maku miellyttää paremmin. kunhan timpan lajike on vain oikea ja d-arvo täsmää muiden kasvien kanssa.

Joo. Ensimmäisen sadon laatu on sellainen, ettei muilla rehukasveilla ole siihen asiaa. Se vaan jää siihen. Huippulaatuista satoa 3-4 katonnia ja loppu.....Odelmasatojen sulavuutta on melkein mahdoton ennustaa (yleensä se on 65 ) ja luontaisesti sokeriköyhänä vielä vaikea säilöä.

Nevalla pyöreillä saroilla näyttää hyvältä, mutta muualla ei sitten niinkään. Taitaa tulla ensimmäinen kevät jolloin porukan underhaug joutuu tositöihin, oli jopa yhden välivuoden kokonaan käyttämättä.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 28.12.13 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: mah - 28.12.13 - klo:21:03

Viime talvi hävitti nurmista timottia melko ankaralla kädellä. Muut nurmikasvit säilyivät hyvin. Oliko muilla vastaavaa ilmiötä?

Niin teki. Ja ainahan ei apilat ja raiheinät/nadat ole niin hätäisiä keväällä kasvuunlähtöön. Se on just timpan etuja, nopea kasvu keväällä. Muuta etua siinä ei oikein olekaan.

Kyllä minä pidän timoteitä yhtenä maistuvimmista kasveista lehmälle, laitumellakin se maistuu parhaiten ja luultavasti syövät säilörehua minkä maku miellyttää paremmin. kunhan timpan lajike on vain oikea ja d-arvo täsmää muiden kasvien kanssa.

Onhan timotti ensimmäisessä sadossa ehdoton, mutta "siperia" on opettanut käyttämään nurmikasveja laajalla skaalalla. Etelän savilla kuiva kesä on melkoinen exodus timotein kasvulle. Apilat, mailanen etenkin, sekä nadat taas kasvavat kuivuudessakin. Perinteistä timotei 80/nurminata 20-seosta ei enää ole kuin yhdellä vuokralle tulleella tilalla. Sieltä saa toki hyvän, määrällisesti ja laadullisesti, ykkössadon, mutta seuraavan sadon korjaan suosiolla hiehoille.

Pari viikkoa sitten näytti aika pahalta, lammikoita ja jäätiköitä  oli joka paikassa. Onneksi kerkesi maa sulaa ja imaista vedet, nyt ei näyttäisi suurempa hätää olevan.