Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.13 - klo:08:19

Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?

Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan Pitää vain olla koko pelto samanlaista.

Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha

Jaa........

Kun ollaan siellä 7000kilon ylityksessä, ollaan tässä vaiheessa:



Kun on paikkoja joista tulee 8000kg, se on sitten tän näköstä:



Tällä saa reilun 5000kg:

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 20.08.13 - klo:11:02

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.13 - klo:08:19

Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?

Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan Pitää vain olla koko pelto samanlaista.

Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha

Jaa........

Kun ollaan siellä 7000kilon ylityksessä, ollaan tässä vaiheessa:



Kun on paikkoja joista tulee 8000kg, se on sitten tän näköstä:



Tällä saa reilun 5000kg:

Täytyy myöntää et on komeen näköstä.Jonain päivänä haluaisin olla yhtä hyvä nisun viljeliä,kun SKN

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.13 - klo:08:19

Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?

Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan Pitää vain olla koko pelto samanlaista.

Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha

Eiku juuu....

Kyllä minä olen samaa mieltä Ijasja2 kanssa. Kunhan jyvissä on painoa ja tähkissä paljon jyviä, satoa tulee paljon vaikkei tähkät toisiinsa kasvustossa kiinni ottaisikaan. Jyväkoko on jonkin verran myös lajikeominaisuus, joten siihen on hankala vaikuttaa muutoin kuin estämällä jyvien surkastumista. Kasvuolosuhteet ja maanrakenteen kun saisi sellaiseksi, että jyvämäärä lisääntyisi niin satokin paranisi paljon. Peltosen Jari kirjoitti joku vuosi sitten Pellervossa juttusarjan satofysiologiasta. Pitäisi kaivaa talvella ne jutut uudelleen esille ja lukea.

Täytyy myöntää et on komeen näköstä.Jonain päivänä haluaisin olla yhtä hyvä nisun viljeliä,kun SKN

Jos nyt vaikkapa ensi keväänä aloitat laskemalla kylvömäärän haluamasi kasvutiehyden mukaan ja laitat lannoitetta reilummin, niin siinä olisi jo hyvä alku...

Lainaus käyttäjältä: ask - 20.08.13 - klo:18:25

Täytyy myöntää et on komeen näköstä.Jonain päivänä haluaisin olla yhtä hyvä nisun viljeliä,kun SKN

Jos nyt vaikkapa ensi keväänä aloitat laskemalla kylvömäärän haluamasi kasvutiehyden mukaan ja laitat lannoitetta reilummin, niin siinä olisi jo hyvä alku...

Eläinten pidosta onkin jo aikaa.Sillon tuli kyl vehnääkin altaan ympäriltä.Milläs sitä satotasoa voi nostaa.Pitikös kaks vuotta olla samaa viljaa samalla lohkolla,ja laskea keskisato

Kuva ei kerro kaikkea, komeaa on skännän nisu kuvissa... Tänään puin ohraa jossa silmämääräisesti samannäköisestä kasvustosta tuli tonneja useita enemmän kuin vastaavasta samalla pellolla, eroa ei nähnyt kuin satomittarista. Se härveli sparraa kummasti korjaamaan tilannetta peltolohkon sisällä

Ei savikkoa ja kukkamultaa voi verrata keskenään. Olen ison siemenmäärän kannalla. Jos siementä vähän, jää paljon versomisesta kiinni. Satoa ei vaan tule. Tiheä oras, tulee sentään jotain. Huono puoli se, että täytyy pelata kasvunsääteiden kanssa ja ne olosuhteet muuttuu monesti kesän aikana...

Olen odotellut, milloin kasvuohjelmissa kevätvehnän kylvötiheys nousee yli 800 kpl m2, syysvehnilläkin alkaa tuo 600 menemään rikki.

Onko siemenjalostaja sekä kasvunsäädetehtailija tämän takana, viljelijän siis tärkeintä laittaa raha sertisiemeneen ja kolmeen kasvunsääderuiskutukseen ja saada sama ylitiheästä heinästä takaisin.

-SS-

En sitten ottanu Arktikaa. Aattelin kauhulla sitä lakomahdollisuutta. Nyt on alustettu tukevasti luonnon lannoitteella syysvehnämaita.

Tilasin pari säkkiä TOSSin jatkeeks taas vaihteeks paljon parjattua Skagenia.



Lopullinen hinta oli 585euroo tonni alvin kanssa, rahtia kerty parille säkille 50euroa.

En sitten ottanu Arktikaa. Aattelin kauhulla sitä lakomahdollisuutta. Nyt on alustettu tukevasti luonnon lannoitteella syysvehnämaita.

Vinkiksi satokilpailulohkolle:
Käytä 60 kg typpeä / ha syksyllä, 20 kg fosforia. Vaikuttaa todella paljon, tämä jo 1990-luvulla Gårskullan kokeissa huomattiin
Foliar Extra 4 l/ha 1. kasvitautiruiskutuksen yhteydessä
Kasvitautiruiskutus syksyllä pensastumisvaiheessa, strobiluriini plus puolikas annos triatsoleja, lumihomeeseen sitten ennen pakkasia Proline, pitkinä syksyinä kaksi ruiskutusta selvästi parempi.
Keväällä pitää lannoittaa ensimmäinen 100 kg N jo routaiselle maalle. Viime talven koealat rukiilla, myöhästytin 3 vrk lannoitusta toiselle puolikkaalle, erittäin suuri ero kasvussa ! Eli se sulamisvaiheen veden kihoaminen pintaan kestää päivän-kaksi. Sitten onkin jo kuivaa ollut. Näihin päiviin asti.
Toukokuussa toinen lannoitus 70 kg N ja kastelu 2000-4000 m3/ha
Sitten normaali kemikaalipaketti kesän mittaan, ja pari nestetyppikierrosta rikkilisäyksineen

Jos et Skagenilla pääse noihin oheisiin Olivinin lukuihin, niin sitten puuttui jokin panos.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2005/07/05/olivin-voitti-kmn-satokilpailun

-SS-

Satokilpailut on turhia. Pääasia että itsellä on hyvä mieli ja saa viedä kauppaankin jotai.

Toi sun kasvuohjelma on vähän utopistinen, jos meinaa leivän päälle saada muutakin kun ylähuulen.

Satokilpailut on turhia. Pääasia että itsellä on hyvä mieli ja saa viedä kauppaankin jotai.

Toi sun kasvuohjelma on vähän utopistinen, jos meinaa leivän päälle saada muutakin kun ylähuulen.

Mut se on se libido joka on ruokittava ekaks. Eli silloin kun syysvehnän sato alkaa ysillä, voi hankkia Claassiin erikoisvalmisteisen penkin, jossa on semmoinen kunnon kuoppa kulkusten kohdalla, ei ole sitten epämukava istua niiden turvokkaiden päällä kun kattelee kahisevaa ysitonnaria sieltä pukilta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.13 - klo:06:34

Satokilpailut on turhia. Pääasia että itsellä on hyvä mieli ja saa viedä kauppaankin jotai.

Toi sun kasvuohjelma on vähän utopistinen, jos meinaa leivän päälle saada muutakin kun ylähuulen.

Mut se on se libido joka on ruokittava ekaks. Eli silloin kun syysvehnän sato alkaa ysillä, voi hankkia Claassiin erikoisvalmisteisen penkin, jossa on semmoinen kunnon kuoppa kulkusten kohdalla, ei ole sitten epämukava istua niiden turvokkaiden päällä kun kattelee kahisevaa ysitonnaria sieltä pukilta.

-SS-

Pullakädet avaruusohjaamossa....