Vieläe Heinon ohtaan nousoo
hikikarpaloeta
kun muistan kuinka nuoruuvvessa
tyhyjennettiin lantaloeta

kätteen talikko ja tunkijon luo kärry,
jossa ei ees ollu kippie
oltiin velipoejjan kanssa iltamaessa
melekolaella sippie

Vaen sitten keksi joku pohojammaalla?
vae liekkö heppu ulukolaenen
heitä paskataekko järveen, osta kuormaaja
ja peräkärry itepurkavaenen

vaekka rässihousissa ja ravatissa,
sonnanajo sillälaella onnaa
pikku aukkohakkuu mehtäpalstaan,
maksaapi vaen kolomekyta tonnaa

Oe paskakärry itepurkava,
hyvin sonnanajossa me ollaan voetu
kun vaen parinvujen vällein sinuva on
takapeästä laakeroetu

Sinnuo pehtoori y-seitenkymppistä
ei Heino ihan turhaan kehu
monen monta vuotta lavallasi kuluki
myöskin kuulun varsta-kelasilippurin tekemä aa-ii-vee-rehu

Oi niitä aikoja 
16 vuotias poikanen ,Esa 5 , 565 Valmet ja Normet takakuormain.
 

Kärrini nuori, kevään ensi hurman

Minä kanssas koin vaan syksy kaiken vei.

Ei enää loista lamppus tähtein lailla

Vaan lantas tuo, se tuskia mulle suo

En ketjuni, sua tiennyt eewartiksi, en tiennyt että valoja sä runnoit vain.

Pettävän tie, on tuskainen, käy ketjut pyörältään harhaan. Vei kuorma sun työhaluni ainaiseks.

Vaan en sua soimaa. Tuskaas itse kannan. Olen kohtalosi orja.

 Kärryjen kärry, valkovenäläinen. 

 Piertamella romottaa ylö että jiiäffä, berkulle en sinne vielä tilaa raivaa, mutta jostain tarvii ohjekirja esiin kaivaa, mikä on tämä öljysuihku ja vilkkuvalo, pikkuvuodosta melkein tulipalo...miksi lannassa on talon seinä, eihän siinä kasva heinä, kuulen äänen kullan armaan, kyselevän perään käytön solun harmaan, täytyy säätää reunarajain, kuitenkin taitaa itse kuski olla vajain...

hyvin on sonta lentäny, kun oon kärrylle tuota ootie lausunu melekeen joka kuormalle. Paska lentää naamakirjassa