Natsit opetti juutalaiset töihin ,niin nyt net pärjää hyvin 
[/quote]

  Sanovat että ne polttivat ne työhön opplneet,,hengissä säästyneet jatkavat perinteistä hommaansa nyt koko euroalueella..

Tuntipalkka on sinänsä verraten yksioikoinen mittari, tuottavuus per tunti puolestaan huomattavasti vaikeampi mitata. Jokin meillä kuitenkin mättää. Äkkinäinen laskee meillä välillisiksi kustannuksiksi n. 35 %. Todellisuus saikkuineen ym. on lähempänä 80 % palkkasummasta.

Koko työmarkkinapakettia pyörittään vientiteollisuuden isojen poikein varassa. Maailma ei kuitenkaan ole enää niin yksioikoinen. meillä ollaan syvällä 1970-luvun vallihaudoissa, vaikka maailma ympärillä on muuttunut täysin.
Jotain tarttis tehdä: Viime vuoteen verrattuna työttömyysmenot ovat kasvaneet 12 %, ja asumistukimenot 10 %!

Olisikohan jousto mitään:

MT 4.5.2012
Saksalainen työaikapankki – alkuperäiseltä nimeltään työaikatili – on itse asiassa hyvin yksioikoinen malli. Työaikatilille kertyneet ylimääräiset työtunnit otetaan ulos niitä vastaavina vapaina.

Työaikatilin ylin saldo voi olla jopa 600 tuntia ja alin saldo jopa 170 tuntia miinuksella.

Tilin saldo tasoitetaan tavalla, joka voi vaihdella joko työsopimus-, yritys-, tai työntekijäkohtaisesti. Yhtä ainoaa sääntöä ylitöiden ja niitä vastaavien vapaiden vaihtosuhteesta ei ole. Pääperiaate on kuitenkin, että pitkän päälle työnantaja välttää ylityökorvaukset.

Työntekijät jäävät vaille ylityölisiä, mutta saavat vastineeksi turvallisen keskimääräisen palkkatason.

Toi on aika hyvä tiivistelmä systeemistä, mikä Saksassa vallitsee.

Suomessa perinteinen ongelma on se, että ennen kun tehtiin keskitettyjä ratkaisuja, niin se liitto joka avasi pelin ja teki ratkaisun ensimmäisenä, sai yleensä pienimmät korotukset, sillä jäljessä tulevat liitot pisti aina pikkasen paremmaksi kuin ne, jotka ensin tekivät sopimukset 

Ruotsissa liitot menevät niinpäin, että ensin tekee sopimukset vientialojen liitot ja muut liitot ei mene näistä sopimuksista yli, näin kansantalous aina on reaalitalouden tilassa, sillä todellinen kasvu ja palkanmaksukyky tulee vienttiteollisuuden mukana 

Suomen pitäisi ottaa mallia vähän kummastakin maasta 

Tarkemmin lukien tämä uutinenhan on aivan ANKKA!

Työn sivukulut ovat vertailun mukaan Suomessa keskivertoa pienemmät. Sadan euron bruttoansiosta suomalaistyönantaja pulittaa 28 euron kulut, kun EU-keskiarvo on 32 euroa ja euromaiden keskiverto 36 euroa. Saksalaistyönantaja maksaa 27 euroa.

Ruotsissa sivukulut ovat 51 euroa eli EU:n kalleimmat. Virossa työnantaja pulittaa sivukuluja 37 euroa.

Suomen osalta sivukulut on tässä "hutkimuksessa" vedetty aivan hatusta! Johan pelkästää eläke-työttömyys-sotu-tapaturmavakuutus-lomaraha ovat reilusti yli 40 euroa.

Tarkemmin lukien tämä uutinenhan on aivan ANKKA!

Työn sivukulut ovat vertailun mukaan Suomessa keskivertoa pienemmät. Sadan euron bruttoansiosta suomalaistyönantaja pulittaa 28 euron kulut, kun EU-keskiarvo on 32 euroa ja euromaiden keskiverto 36 euroa. Saksalaistyönantaja maksaa 27 euroa.

Ruotsissa sivukulut ovat 51 euroa eli EU:n kalleimmat. Virossa työnantaja pulittaa sivukuluja 37 euroa.

Suomen osalta sivukulut on tässä "hutkimuksessa" vedetty aivan hatusta! Johan pelkästää eläke-työttömyys-sotu-tapaturmavakuutus-lomaraha ovat reilusti yli 40 euroa.

Lomaraha ei ole sivukulu, vaan bruttopalkkaan kuuluva erä. Muuten tuo on ihan hatusta, koska työnantajan on maksettava palkkaa joka sairaspäivältä, nyt myös loman aikana, eikä mitään omavastuukarenssia ole. (kuten ruotsissa) Keskimäärin 10 pvn saikutus sopivasti järjesteltynä krapula-aamuille nostaa palkkakustannuksia 3-4%. Pitäisi verrata sitä, paljonko satasta vastaan saa työpanosta eri maissa. Siinä tulisi eroja....

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 07.04.13 - klo:12:29

Tarkemmin lukien tämä uutinenhan on aivan ANKKA!

Työn sivukulut ovat vertailun mukaan Suomessa keskivertoa pienemmät. Sadan euron bruttoansiosta suomalaistyönantaja pulittaa 28 euron kulut, kun EU-keskiarvo on 32 euroa ja euromaiden keskiverto 36 euroa. Saksalaistyönantaja maksaa 27 euroa.

Ruotsissa sivukulut ovat 51 euroa eli EU:n kalleimmat. Virossa työnantaja pulittaa sivukuluja 37 euroa.

Suomen osalta sivukulut on tässä "hutkimuksessa" vedetty aivan hatusta! Johan pelkästää eläke-työttömyys-sotu-tapaturmavakuutus-lomaraha ovat reilusti yli 40 euroa.

Lomaraha ei ole sivukulu, vaan bruttopalkkaan kuuluva erä.

Myönnän, heitin lomarahan sivukuluihin pienenä provona. 

Samalla kuitenkin esitän epäilyni, ettei lomarahaa ole laskettu tässä vertailussa mukaan mihinkään: Ei tuntipalkkaan, eikä myöskään sivukuluihin. Palkkasummasta 12,5 % tai yli vuoden työsuhteessa 15,5 % lomaraha on kuitenkin merkittävä kustannus...

Muuten tuo on ihan hatusta, koska työnantajan on maksettava palkkaa joka sairaspäivältä, nyt myös loman aikana, eikä mitään omavastuukarenssia ole. (kuten ruotsissa) Keskimäärin 10 pvn saikutus sopivasti järjesteltynä krapula-aamuille nostaa palkkakustannuksia 3-4%. Pitäisi verrata sitä, paljonko satasta vastaan saa työpanosta eri maissa. Siinä tulisi eroja....

Samalla tavalla mm. sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat kustannukset "katoavat" helposti näitä vertailuja tehdessä. Käytännössä työnantaja maksaa täyttä palkkaa vanhemman jäädessä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Isoilla monialaisilla työnantajilla tuo tasoittuneen, mutta pienelle työnantajalle jostain korvatulehduskierteestä voi tulla raju kustannuspiikki. Lapset tulee hoitaa, mutta kenelle kustannus viimekädessä kuuluisi??

Käytännössä työnantajaa kehoitetaan käyttämään alasta riippuen budjetoinnissa palkasta 1,7 - 2 kerrointa todellisten työvoimakustannusten huomioimiseksi. Tällä matematiikalla tutkimuksen 31,1 euron palkkakustannus Suomessa olisikin haarukassa 38,1 - 44,8 euroa, jolla päästään kärkipaikan Ruotsin 41,9 € rinnalle.

 Keskimäärin 10 pvn saikutus sopivasti järjesteltynä krapula-aamuille nostaa palkkakustannuksia 3-4%. Pitäisi verrata sitä, paljonko satasta vastaan saa työpanosta eri maissa. Siinä tulisi eroja....
[/quote]

***** Ja mihin perustat tietosi kymmenen päivän krapulasaikuista?