No niin, siilo avattu ja sitä syötelty pian kaksi viikkoa ja analyysi näyttäis tältä. Aivan samasta rehusta otettu kun aloitusviestissäkin..tiedä mikä sitten on menny vikaan.




Analyysi   Tulos   Yksikkö   Tavoite/normaali

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   4,11      alle 4,22 (ka 276 g/kg)
Ammoniakkityppi >   41   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   51   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   22   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   452   g/kg N   alle 500
Sokeri >   26   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   276   g/kg   
Raakavalkuainen >   153   g/kg ka   130 - 160
Kuitu (NDF) >   579   g/kg ka   500 - 600
D-arvo >   684   g/kg ka   680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   10,9   MJ/kg ka   
OIV >   83   g/kg ka   71 - 88
PVT >   30   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   105      90 - 120
ME-indeksi >   105      85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >   8   

pitäs joskus viittiä tehä artturi-testi:
kahteen pussiin samasta rehusta näytteet (sekottaa kunnolla jotta varmasti ovat lähtiessä samanlaiset), toiseen saatteeseen hapolla säilötty ja toiseen ei..
näkis poikkeaako tulokset toisistaan kuinka paljon..

pitäs joskus viittiä tehä artturi-testi:
kahteen pussiin samasta rehusta näytteet (sekottaa kunnolla jotta varmasti ovat lähtiessä samanlaiset), toiseen saatteeseen hapolla säilötty ja toiseen ei..
näkis poikkeaako tulokset toisistaan kuinka paljon..

Ei mitään järkeä. Tulokset eroaa varmasti, koska nir-spektrille on oma tulkinta-aineisto kummallekin tavalle ja väärät lähtötiedot antaa väärän vastauksen. Ei siinä mitään happosalaliittoa ole.

8-9 kaikki rehut paitsi ne mitkä oli niin kuivia jottei pystynä numeroa antamaan... no ttietääpä mitä syötetään pakkasella

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 12.12.12 - klo:23:33

pitäs joskus viittiä tehä artturi-testi:
kahteen pussiin samasta rehusta näytteet (sekottaa kunnolla jotta varmasti ovat lähtiessä samanlaiset), toiseen saatteeseen hapolla säilötty ja toiseen ei..
näkis poikkeaako tulokset toisistaan kuinka paljon..

Ei mitään järkeä. Tulokset eroaa varmasti, koska nir-spektrille on oma tulkinta-aineisto kummallekin tavalle ja väärät lähtötiedot antaa väärän vastauksen. Ei siinä mitään happosalaliittoa ole.

Samapa tua millä ent lähetät ko ei samam suuntaastakaa analyysiä samoolla pohojatiaroolla saa.
Pareet ko läettää Eurofinnille tai Irlantii, nin saa tulokset tosin iliman lässytystä HAPON käytöstä!

Toiseksee EI VALIOlaisten kannattaa lähettää analysointii vasta Artturi -kisan loputtua nin tuloo ees pikkuusen sinnepäin olevia tuloksia mitä muut laitokset saa!

Aika mielenkiintoiset oli itselläkin nuo D-arvot. Ensin korjattu kevätsato D-arvo 655 ja viisi päivää myöhemmin korjattu 668. Pysyy emot hyvässä kuntoluokassa tällä jälkimmäisellä rehulla, sänkiheinälle on käyttöä jarrueväänä. Tosin syyspoikivat lypsää sitten kai vastaavasti paremmin. Luulen, että tuo ruokonata on osasyyllinen tuohon ekaan D-arvoon, sillä auma oli tehty 4. vuoden nurmesta. Kannattaa muuten huomioida myös eri timotei-lajikkeiden aivan erityyppinen käyttäytyminen D-arvon suhteen. Itse otin kokeeksi ensikesälle hiukan Grindstadia laitumeen kylvettäväksi, niissä on useampi kuin kaksi syöttöä vuodessa. Säilörehun/heinän teen yhden tai kahden niiton taktiikalla.

Aina kun vanhat lehmät oireilee ja nuoret ei,on kyse kalkista ja sen imeytymisestä.

Nostetaanpas asiaa vielä. Miten parantaa kalkin imeytymistä paitsi vähentämällä kalia ja lisäämällä magnesiumia...? Luulen, että meillä voi olla hieman tuota vikaa

Millaisen appeen muuten tekisitte näistä, murskesäilöttyä kauraa ja vehnää ja rypsirouhetta lötyy.


Hapolla säilötty 3. sadon grinstad-nurmi (muistaakseni joku Keskon sekoite) kairattu lyhyellä kairalla eturintamuksesta eli viimeisenä tehtyä edustaa lähinnä näyte.:


Analyysi   Tulos   Yksikkö   Tavoite/normaali

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   4,13      alle 4,49 (ka 343 g/kg)
Ammoniakkityppi >   23   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   52   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   14   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   305   g/kg N   alle 500
Sokeri >   90   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   343   g/kg   
Raakavalkuainen >   136   g/kg ka   130 - 160
Kuitu (NDF) >   499   g/kg ka   500 - 600
D-arvo >   711   g/kg ka   680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   11,4   MJ/kg ka   
OIV >   84   g/kg ka   71 - 88
PVT >   11   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   116      90 - 120
ME-indeksi >   119      85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >   9      


Hapolla tehty 1.sadon apilapitoinen (2. sato pääsi vielä vanhemmaksi ja sitä kautta hiehoille)

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   4,33      alle 4,63 (ka 377 g/kg)
Ammoniakkityppi >   13   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   63   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   24   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   349   g/kg N   alle 500
Sokeri >   59   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   377   g/kg   
Raakavalkuainen >   160   g/kg ka   130 - 160
Kuitu (NDF) >   465   g/kg ka   500 - 600
D-arvo >   676   g/kg ka   680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   10,8   MJ/kg ka   
OIV >   83   g/kg ka   71 - 88
PVT >   37   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   109      90 - 120
ME-indeksi >   105      85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >   9      

Ja sitten puitua ruokonataa , voisikohan tätä käyttää oljen tilalla ruokinnassa?

Kuiva-aine >   414   g/kg   
Raakavalkuainen >   59   g/kg ka   110 - 130
Kuitu (NDF) >   655   g/kg ka   500 - 650
Sokeri >   32   g/kg ka   
D-arvo >   568   g/kg ka   yli 600
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   8,5   MJ/kg ka   
OIV >   64   g/kg ka   
PVT >   -37   g/kg ka