Olis vähän vielä kehittämisen varaa toimitustavoissa. Kaverilla on tuttu moommalandiassa kuka kasvattaa villisikoja. Sovittiin sitten kasvattajan kanssa että tullaan hakemaan yksi joulupöytään jne. Ajettiin liki 200 km. Saavuttiin perille ja mentiin aitauksen viereen nojaileen ja valkattiin sopivan kokoinen mikä viedään.
Kasvattaja sanoi notta ottakaa se. Me siinä nappaskengät jalassa ihmeteltiin että miten se noin vaan otetaan. Kasvattaja totesi että ampukaa se ja pistäkää auton perään. Eihän meillä mitään pyssyä matkassa ollut. Eikä ollut kasvattajallakaan. Soittelin ne muutamat melkein tutut ketä alueelta tiesin että olisi saanut kivääriä lainaan. Kaikki oli jossain muualla menossa.
Sitten kyselin olisiko pulttipyssyä, ei kuulemma ole mutta on harkinnut ostamista, jaaha, sehän lämmittää paljon.
Hetken tuumailun jälkeen kysyin kompuraa ja runkonaulainta. Kompura kuulemma on mutta ei runkonaulainta, siltä ne rakennukset kyllä näyttikin eli ei tullut yllätyksenä.
Hetken mietinnän jälkeen kysyin pajavasaraa ja puukkoa lainaksi. Pajavasaralla reilu isku ottaluuhun ja puukko pistokuoppaan niin se olisi ollut siinä. Kasvattaja ei antanut.
Joimme siinä sitten kupposet kahvia ja lähdimme kotimatkalle. Mietittiin siinä matkalla että miksi ei ajettu kotoa parinkymmen kilometrin päähän missä on myös villisikoja. Ne voi ostaa siellä pystykaupoilla, eli rahat lyödään käteen ja kuitti tulee kun sika on narussa kiinni ja hengissä. Sitten myyjä napsauttaa pulttipyssyllä otsaan ja ostaja laskee veret ja vie raadon pois.