galluppia eli:

oletetaan seuraava kuvitteellinen tapaus:

maidon hinta laskisi 10 senttiä. miten hakisit kannattavuutta tuotantoon ja millaisilla muutoksilla?

vastaukseksi ei käy pankki, lopettaminen eikä metsä. 


niin toisaalta tuo kuvitelma on turha.. varmasti kaikille kelpaisi 10 snt litra lisätulos.

mutta kuvitelma auttaa tekemään järeämpiä muutoksia. 

No tuohon juuri varaudun tulevalla investoinnilla. Jos näin kävisi nyt, asialle ei voisi tehdä juuri laskelmien tarkistamista kummempaa. Pyörä pyörii jo. Myöhemmässä vaiheessa tuotantoa olisi kasvatettava, kun siivu ohenee...

Muitakin keinoja on. Jos maksuvalmius kestää, kannattaisi hetken seurata, miten tuotantopanosten hinnat reagoisivat hinnan pudotukseen....

No tuohon juuri varaudun tulevalla investoinnilla. Jos näin kävisi nyt, asialle ei voisi tehdä juuri laskelmien tarkistamista kummempaa. Pyörä pyörii jo. Myöhemmässä vaiheessa tuotantoa olisi kasvatettava, kun siivu ohenee...

Muitakin keinoja on. Jos maksuvalmius kestää, kannattaisi hetken seurata, miten tuotantopanosten hinnat reagoisivat hinnan pudotukseen....

Ei vaan taida olla keskimääräisen tilan ratkaisu tuo jälkimmäinen, jos maksuvalmius on valmiiksi jo heikonlainen. Mutta oikeita keinoja sinänsä. Tuotantopanoksethan siinä tosiaan kirosanaksi muodostuu, mutta olisiko niille tehtävissä jotain radikaalia tilakohtaisesti? Vaikkapa vilja- ja karjatilan yhteistyönä? Mitään patenttiratkaisua ei varmasti ole olemassa, ja markkinoiden vaikutus voi olla yllättävä. Mutta jollakin tavalla -juuri siitä syystä- pitäisi sitä pelivaraa pystyä jotenkin edukseen punomaan.

Ulkoistamalla rehukioskit ja siirtymällä Täys-appeeseen!
( saadaan lisää lehmäpaikkoja!)

Vähentämällä pellon vuokralaisia kylällä maksamalla parempia vuokria ja hankkimalla IP-tuotannolla laajaperäisesti tuottaen rehut halvalla!

Lisäämällä ruokinta tehokkuutta

ee kae siinä sitte auttas muu ku ostaa ventti, varijolla tae iliman

Kustannustehokkuuteen tulee kiinnittää koko ajan huomiota, riippumatta siitä nouseeko vai laskeeko maidonhinta. Meillä uusi navetta on viimein täynnä. Seuraava askel on ulkoistaa hiehonkasvatus. 70 vasikkaa ja hiehoa rahtikasvatukseen ja lehmämäärä nousee 80:stä 120:een ilman rakennusinvestointeja.

Sopimukset tehty, ensimmäiset eläimet lähteneet ja vakituisen työntekijän haku käynnissä. Tavoitteena parempi likviditeetti, lisää liksaa ja vähemmän työtunteja itselle.

Joka tapauksessa rahtikasvattaja pystyy kasvattamaan hiehot halvemmalla kuin minä, koska rakennukset ovat siellä halvemmat/vanhemmat. Tällä järjestelyllä saan hiehot halvemmalla kuin itse kasvattamalla, ja samalla voin oman katon alla keskittyä ydinliiketoimintaan eli MAIDONtuotantoon koko olemassaolevalla kapasiteetilla.

Selkeä, suoraviivainen liiketoimintamalli josta kaikki ylimääräiset rönsyt karsittu tai ulkoistettu.

Onkos kukaan karjatilallinen laskeskellut, mikä ero on suojaviljan puinnista + säilönnästä ja syöttämisestä syntyvä kustannus verrattuna esimerkiksi siihen, että tuon suojaviljan kietaisee vihantana pyöröpaaliin?

Meillä laskettiin silloin, kun viimeksi investoitiin (= robon hankkiminen) maidontuotantonnon kannattuvauus siten, että pystyssä pysytään vaikka maidon hinta laskisi kymmenen senttiä. Teimme laskelman kymmenen senttiä alhaisemmalla maidon hinnalla ja kun se näytti, että homma pyörii, niin lähdimme vasta sitten investoimaan. Nyt kun ollaan maidonhinnassa korkeammalla tasolla kun laskelmavaihessa, jemmataan sukanvarteen. Mutta jos mennään alle tuon kymmenen sentin, laitamme pillit pussiin. Silloin otamme käyttön heti nuo ketjun alussa mainitut. Eli myymme koneet, myymme eläimet teuraaksi, teemme metsään alasajoaukon ja istutamme pellot puuntaimia ristiin ja rastiin. Niin, ja kai me omaisuudenmyyntirahat joudumme pankkiin kantamaan mutta omillaan ollaan sen jälkeen.

Peurajussille; eiköhän se kokonaisuus ratkaise. Mitä tarvitset? Viljaa vai s-rehua, millaista kuitua eläimille, mikä on viljasi satotaso? Nämä on loppujen lopuksi helppoja laskea ihan perinteisellä talousvisullakin, jos käytössä on näppärä neuvoja. Tai sit itse taskulaskimella. Netistä saa imuroitua jotain konekustannuslaskelmia, vai olikohan ne jonkun lehtitilauksen kylkiäisiä? Omalla tilalla, viljan satotaso täytyy olla yli 4200 kg/ha, ennen kuin vilja on kannattanut puida. Meillä vihantana korjatun suojaviljan jälkeinen nurmi on lähtenyt kasvamaan paremmin kuin suojaviljan jälkeinen nurmi. Johtunee maalajeista ja myöhäisten viljalajikkeiden käytöstä. Mutta nämä ovat hyvin tilakohtaisia asioita. Täytyyy tietää hinnat, työmäärät, konepääomista aiheutuvat kustannukset yms.