Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe kauraa ja ohraa  (Luettu 12824 kertaa)

realisti

  • Vieras
Vs: kauraa ja ohraa
homma on just kuten edellinen totesi, viime vuonna kuivurin vaakan mukaan päästiin tohon 5,5tn, mutta eihän se jokaisena vuonna tuota ole. Kuitenkin kun yrittää voi onnistuakin.

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: kauraa ja ohraa
Meillä jatketaan seosviljalla ja nyt olisi yhtenä vaihtoehtona Maaren ja Marika, onko niistä kokemuksia? Ainakin kasvuajat passaisi hyvin yhteen (kylvetään siis jo seoksena 50/50).
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: kauraa ja ohraa
Maalaispojalle: Meillä on sellaiset kokemukset sekaviljasta että ilmoitetuilla kasvuajoilla ei välttämättä ole yhtetyttä lopullisessa tuleentumisessa. Johtunee varmaan siitä että kaura varjostaa ohraa ja muistaakseni ohra yhtetyttää vihneillä loppuvaiheessa. Olosuhteetkin varmaan vaikuttaa myös seosviljan valmistumiseen. Mutta teillä varmaan menee murskeviljana appeen seassa, joten tuskin niin suurta merkitystä tuolla tuleentumisella ::)

Hyviä satoja on näköjään tullut eloperäisiltäkin mailta. Varmaankin pH:n hyvä luokka on yksi avaintekijöistä onnistumisessa, kun normaalisti nuo maalajit on aika happamia. Itellä on yksi mielenkiintoinen lohko jossa on puolet savista hietaa ja toinen puoli multamaata. Järkyttävä ero viljan valmistumisessa ja lakoutumisessa. Pitäisi olla ihan eri tavalla viagraa korteen tuolle eloperäiselle maalle. Jos eloperäiseltä maalta aikoo saada kunnon satoja niin korrenvahvistajaa pitää käyttää maksimimääriä.

Ohra lajikkeissa on merkittäviä eroja ränsistymisen kanssa. Keskon toinenkin lajike (edel) tuntuis olevan myös tosi pahasti ränsistyvä lajike. Onko ränsistymisestä olemassa jotain taulukkoa mistä voisi vertailla lajikkeita?
Vaikka mulle tuolla ei sinänsä ole tulevaisuudessa niin suurta merkitystä kun viljaa tulee vähemmän viljeltyä, mutta ihan muuten vaan kiinnostais.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5913
Vs: kauraa ja ohraa
Itellä on yksi mielenkiintoinen lohko jossa on puolet savista hietaa ja toinen puoli multamaata. Järkyttävä ero viljan valmistumisessa ja lakoutumisessa. Pitäisi olla ihan eri tavalla viagraa korteen tuolle eloperäiselle maalle. Jos eloperäiseltä maalta aikoo saada kunnon satoja niin korrenvahvistajaa pitää käyttää maksimimääriä.

Mä olen ratkaissut tuon ongelman pienentämällä lannoitusta reilusti multamaan puolella.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: kauraa ja ohraa
Samoin minäkin... Tai ainakin siis tehnyt siten että en aja lehmien tuotoksia ollenkaan eloperäiselle osalle kun sitä typpeä vapautuu muutenkin syksylle asti. Siitä huolimatta tahtoo olla ongelmia enemmän tai vähemmän...

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: kauraa ja ohraa
Maalaispojalle: Meillä on sellaiset kokemukset sekaviljasta että ilmoitetuilla kasvuajoilla ei välttämättä ole yhtetyttä lopullisessa tuleentumisessa. Johtunee varmaan siitä että kaura varjostaa ohraa ja muistaakseni ohra yhtetyttää vihneillä loppuvaiheessa. Olosuhteetkin varmaan vaikuttaa myös seosviljan valmistumiseen. Mutta teillä varmaan menee murskeviljana appeen seassa, joten tuskin niin suurta merkitystä tuolla tuleentumisella ::)

Meilläkin on 15 vuotta kylvetty pelkkää sekulia ja yleensä kauraa on saanut odottaa, kun ohra on ollut jo valmista. Tähän asti on kaikki kuivattu, mutta ensi syksynä on tarkoitus osa säilöä laakasiilossa murskeena. Saanaa on ollut tähän asti, mutta nyt voisi kokeilla jotain muuta ja uudempaa.
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

11223345

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 34
Vs: kauraa ja ohraa
Kokeile streif-ohr aa se on happamuuden kestävää, kuten saana mutta streifiä tulee n.1500kg enemmän hehtaarilta kun saanaa.

Viimeksi muokattu: 13.01.12 - klo:21:30 kirjoittanut 11223345

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: kauraa ja ohraa
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: kauraa ja ohraa
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.

On mulla tarjous tuosta Streifistäkin, reilu 40 euroa/tonni on kalliimpaa kuin Maaren. Nyt kylvettävät lohkot on aika savisia, mutta Streif ilmeisesti kävisi niillekin? Mikäs kaura sille kaveriksi?
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: kauraa ja ohraa
Minttu voisi olla kanssa ihan hyvä kaveri ohraksi. Onhan sitä mainostettu saanan korvaajaksikin. Marika kauraa tuli viljeltyä muutamana vuotena ja minusta oli ihan hyvä lajike. Omassa luokassaan ainakin tjp osalta... Tai oli ainakin. Enpä ole tutkinut uusimpia lajikkeita mutta täältähän noista löytyy tietoa. Itelle ainakin tuo tjp on ihan merkityksellinen asia. Kunnollisen kokoisessa jyvässä on sitä sisältöäkin hieman, eikä pelkästään kuorta. Sillä tuo minttukin on valittu ohraksi kunnollisille peltomaille. Olkeakin tuntuu tulevan ihan hyvin :)

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7109
Vs: kauraa ja ohraa
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.

On mulla tarjous tuosta Streifistäkin, reilu 40 euroa/tonni on kalliimpaa kuin Maaren. Nyt kylvettävät lohkot on aika savisia, mutta Streif ilmeisesti kävisi niillekin? Mikäs kaura sille kaveriksi?

Samalla lohkolla Scarlettiin verrattuna noin tonnin enemmän, kummankin satotaso ihan jotain muuta kuin keskisadot. Tämä kaverin kokeilemaa, tulevana kesänä Streif syrjäyttää Scarletin, joka ollut varma lajike satoisanakin.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: kauraa ja ohraa
Ens kesänä laitan aslakkia ja kunnaria sekuliin?? kunnari on vaan nätysti polovillaan ku kakan päällä kasvaa, mutta ku halavalla sai siemetä ;D

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: kauraa ja ohraa
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.

On mulla tarjous tuosta Streifistäkin, reilu 40 euroa/tonni on kalliimpaa kuin Maaren. Nyt kylvettävät lohkot on aika savisia, mutta Streif ilmeisesti kävisi niillekin? Mikäs kaura sille kaveriksi?

Kato tuolta: http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu13.pdf . Ehkä Fiia voisi olla sopiva kumppani? Ensivuodeksi kylvetään Belindaa, meillä siis ei sekakasvustoja.
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.