https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Koelypsy/42007/Punahome%20kuriin%20pellolla :
Viljan hinnannousu muistuttaa kasvun rajoista
Viljojen hinnat lähtivät viime kesänä rajuun nousuun. Suomessakin on tänä syksynä maksettu 75-80 prosenttia korkeampaa tuottajahintaa kuin vuotta aiemmin, muualla maailmassa hinnannousu on ollut vielä jyrkempi.
Äkillisen hintapiikin syynä ovat poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamat heikot sadot ja sato-odotukset monilla tärkeillä viljantuotantoalueilla kuten Venäjällä, Ukrainassa, Argentiinassa ja Australiassa. Viljavarastot ovat huvenneet puoleen normaalista, varastoissa on vain noin 1,5 kuukauden tarpeet.
Nämä tekijät ovat aiheuttaneet viljamarkkinoille akuutin tarjontashokin.
- Reaktio huonoon satovuoteen on ollut voimakas. Hintakehitykseen liittyy paljon myös spekulaatioita. Esimerkiksi Chicagon viljafutuureista 40 prosenttia on rahastosijoittajien omistuksessa, sanoo professori Jyrki Niemi MTT:stä.
Lokakuun lopulla hinnat laskivat hieman korkeimmista huipuista, mutta muutaman vuoden takaisiin pohjahintoihin tuskin enää palataan.
Aasian ruokavalio muuttuu
Kulutustottumusten muutokset kehittyvissä talouksissa, erityisesti Aasian väkirikkaissa maissa, lisäävät viljan kulutusta. Väestön vaurastuessa ruokavalio vaihtuu kasvituotteista kotieläintuotteisiin, ja viljapohjaista karjan rehua tarvitaan enemmän kuin ennen.
- Tarjontaa suurempi kysyntä pitää viljan hinnan korkealla tasolla myös pitkällä aikavälillä. Tällä vuosikymmenellä vain vuonna 2004 maailman viljantuotanto on ylittänyt kysynnän, Niemi huomauttaa.
Pitkän ajan hintatrendistä ja sen syistä on samaa mieltä myös Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtaja Kaija Viljanen.
- Noussut hinta tosin lisännee viljan kylvöalaa ja tarjontaa maailmanmarkkinoilla, mikä tasapainottaa tilannetta lyhyellä aikavälillä, mutta näillä näkymin enää ei mennä interventiohintojen tasolle, Viljanen ennustaa.
Bioenergia ei ahmi viljaa
Viljan hintaa ja hintaodotuksia nostaa myös kysynnän kasvu bioenergian raaka-aineeksi. Niemi muistuttaa kuitenkin, että toistaiseksi biopolttoainetuotannon vaikutusta viljamarkkinoihin on yliarvioitu.
- Euroopassa yksi prosentti viljojen kokonaistuotannosta käytetään polttoaineeksi. Suomenkin merkittävämmät ohraetanolihankkeet ovat tällä hetkellä jäissä.
Yhdysvalloissa maissialaa on tosin siirtynyt merkittävästi energiantuotantoon: jopa viidennes maissisadosta menee tällä hetkellä etanolin valmistukseen.
- Viimeisimpien tietojen mukaan alan teollisuus on sielläkin alkanut tarkastella kriittisemmin viljanpolton kannattavuutta. Toki asialla on myös eettinen puoli, iso osa maapallon väestöstä on edelleen alira***** ja maailman väkiluku kasvaa kovaa vauhtia, Niemi toteaa.
Esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on huolissaan pellon siirtymisestä elintarviketuotannosta energiantuotantoon. Peltoenergian tuotanto lisääntyy myös Etelä-Amerikassa, mutta maapallon ilmaston kannalta tärkeät sademetsät eivät Niemen mukaan ole välittömän uhan alla bioetanolituotannon vuoksi.
- Potentiaalisimmalla alueella Brasiliassa riittää vielä maatalousmaata myös energiantuotantoon, vaikka voihan se ala toki sitten olla pois laiduntavalta karjalta, jolloin korvaavaa alaa tarvitaan tilalle, Niemi pohtii.
Uusia kauppakanavia
Suomessa maksetaan viljasta edelleen selvästi alempaa hintaa kuin läntisissä EU-maissa tai maailmanmarkkinoilla. Kuluneen syksyn korkeimpien hintapiikkien aikaan viljatonnin tuottajahinnan ero on viljalajista riippuen ollut jopa 40-50 euroa.
Suomen alempaa hintatasoa on selitetty maan syrjäisen sijainnin ja pitkien etäisyyksien aiheuttamilla korkeilla rahtikustannuksilla, pienillä volyymeillä ja korkeammilla satamamaksuilla.
Hintaero on saanut viljanviljelijät seuraamaan entistä tarkemmin viljamarkkinoita ja miettimään hinnoittelua. Uusia kauppakanaviakin on haettu. Jotkut viljelijät ovat koonneet keskinäisillä yhteenliittymillä suurempia viljaeriä ja tehneet niillä suoraan ulkomaankauppaa.
Futuurit ja optiot tulossa?
Jyrki Niemi näkee uusia piirteitä viljamarkkinoilla, koska viime vuosia korkeammalle asettuvan hintatason lisäksi hintavaihtelut jyrkkenevät.
- Viljakaupassa toimivat joutunevat uusimaan toimintatapojaan. Hintariskien hallintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota pidempiaikaisten tuotantosopimusten tai muiden hintaa turvaavien työkalujen kautta. Esimerkiksi Chicagon viljapörssin kaltaisten futuuri- ja optiojärjestelmien käyttö voi yleistyä meilläkin, Niemi pohtii.
Todennäköisesti vientikauppaan tulee myös lisää uusia toimijoita.
Niemen mukaan viljamarkkinoiden läpinäkyvyys lisääntyy Euroopassa, kun EU:n politiikkaohjaus vähenee tukien irrotessa tuotantosidonnaisuudesta. Myös viljakaupan toimijoiden tulisi näyttää hinnat avoimemmin maailman viljapörssien tapaan.
Kaija Viljanen Avenasta pitää ihan luonnollisena, että tuottajat hakevat erilaisia kauppakanavia.
- Niin se on aina ollut, että vapaassa kilpailussa markkinat ja kaupankäynti elää kulloisenkin tilanteen mukaan. Viljelijöiden markkinatietoisuus ja yrittäjämäinen asenne on lisääntynyt, mikä sinänsä on hyvä asia, sanoo Viljanen.
Lievä vaikutus ruokakoriin
Jos markkinat toimivat tehokkaasti, ylilyöntejä ruoan hinnoittelussa ei pitäisi tulla. Hinnat eivät siis nousisi enempää kuin niiden raaka-aine- tai muiden kustannusten kasvu edellyttää.
Voi käydä myös niin, että alkutuotannosta tuleva hinnankorotus kertautuu elintarvikeketjun joka portaassa, ja kuluttajahinnan nousua selitetään siitä huolimatta vain raaka-aineen hinnan nousulla. Raaka-ainekustannusten lisäksi elintarvikeketjussa on paineita hintojen nostamiseen myös palkkojen, energian sekä muiden tuotantopanosten hinnankorotusten myötä.
Kuluttajan ruokakorin hinnasta raaka-aineen osuus on nykyisin vajaa viidennes, mutta esimerkiksi reikäleivästä viljan tuottajan osuus on noin neljä prosenttia.
- Viljan hinnannousu 50 prosentilla nostaisi leivän kuluttajahintaa pari prosenttia, Niemi laskeskelee.
Jos kaikkien maatalousraaka-aineiden hinnat nousisivat pysyvästi 50 prosenttia nykyisestä, ruokakori kallistuisi alle kymmenen prosenttia. Samalla ruuan osuus kotitalouksien kulutusmenoista kasvaisi vähän päälle prosenttiyksiköllä. Tämä ei muuttaisi suomalaisen keskivertoperheen taloutta vielä oleellisesti, koska elintarvikkeiden osuus suomalaisten yksityisistä kulutusmenoista on nykyisin noin 12 prosenttia.
Lisätietoja: jyrki.niemi@mtt.fi, puh. (09) 5608 6314.
teksti: Pertti Ruuska
kuva: Tarja Brola
Eipä ole vaikeata arvata, miltä kadulta tämmöisä epäuutisia syötetään:
http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id85067.html
