UUTISET KOTIMAA
Auerin lapset harjoittelivat kertomuksiaan
Anneli Auerin lapset käyttivät muistilappuja sijaisvanhempien videoimissa haastatteluissa
11.9.2013 6:06 17
Toni Lehtinen
HELSINGIN SANOMAT
TÄSTÄ ON KYSE
Uuden todistelun kulmakivi
Korkein oikeus palautti surmatyön käsittelyn käräjäoikeuteen uuden aineiston takia viime vuonna.
Auerin kolmen nuorimman lapsen kertomukset ovat syyttäjän tärkein uusi todistusaineisto.
Auerin lapset kertoivat uusia tietoja lähes viisi vuotta surman jälkeen. Tapahtumahetkellä lapset olivat 2-, 4-, ja 7-vuotiaita.
Auerin vanhin lapsi kiistää nuorempien kertomukset ja sanoo, että surmaaja oli ulkopuolinen tunkeutuja.
HS:n haltuunsa saaman aineiston mukaan Auerin lasten sijaisvanhemmat tuskin vaikuttivat lasten kertomuksiin. Psykologien mukaan kertomuksissa on paljon epärealistisia piirteitä, mutta osa voi silti olla totta.
Anneli Auerin lasten uusia kertomuksia harjoiteltiin useaan otteeseen. Tämä käy ilmi HS:n haltuunsa saamasta aineistosta. Siinä on mukana kolmen nuorimman lapsen sijaisvanhempien tekemien videohaastatteluiden litterointeja.
Lapset paljastivat uudet tietonsa Jukka S. Lahden surmasta kesällä 2011, yli neljä vuotta surmatyön jälkeen. He olivat veneilemässä sijaisvanhempiensa kanssa, kun nuorin lapsi ilmoitti tietävänsä, että Auer tappoi Lahden. Tämän jälkeen kaksi vanhempaa lasta ryhtyi puhumaan surmateosta.
Sijaisvanhemmat videoivat lasten kertomuksia viikon ajan, ensin veneellään ja sitten kotonaan. Tämän jälkeen he ottivat yhteyttä syyttäjään.
Psykologian professori Pekka Santtilan ja psykologian tohtori Katarina Finnilän viimevuotisen lausunnon mukaan videoista huomaa, että kertomuksia on käyty läpi useita kertoja. Santtila ja Finnilä toimivat puolustuksen asiantuntijoina. Toisen asiantuntijalausunnon mukaan lapset ovat todennäköisesti puhuneet kertomuksista keskenään, sillä he käyttävät samanlaisia sanavalintoja.
Lapset käyttivät videokertomustensa tukena muistilappuja. Lapuille kirjattiin kertomusten pääkohdat. Sijaisvanhempien mukaan laput olivat lasten kirjoittamia.
Kaikki videoihin tutustuneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, etteivät sijaisvanhemmat vaikuttaneet tahallaan kertomuksiin. Santtila ja Finnilä toteavat lausunnossaan, että lapsen halu miellyttää ja tarve saada huomiota heikentävät kuitenkin kertomuksen luotettavuutta. Heidän mukaansa lasten kertomukset laajenevat ja yksityiskohtia tulee lisää jokaisella videointikerralla. Lopulta videoissa käydään läpi kaikki surmayön kannalta olennaiset tiedot.
Auer muutti lapsineen surman jälkeen Turkuun. Yksi lapsista kertoo videolla, miten Auer suunnitteli Turussa läheistensä surmaamista. Toinen lapsi taas sanoo videolla äitinsä harkinneen tuhopolttoa. Poliisi salakuunteli tuohon aikaan Turun asuntoa, eikä kuuntelussa käynyt ilmi mitään tällaisia suunnitelmia.
Lapset puhuvat myös Turun asunnossa tehdyistä saatananpalvontarituaaleista, joissa tapettiin kymmeniä hiiriä, useita lintuja ja kolme kissaa.
Poliisitutkinnassa selvisi, että lähistön eläinkaupoista ei ostettu 2007–2009 poikkeuksellisia määriä kyseisiä eläimiä.
Lasten lausuntoja analysoineet psykologit toteavat, että niissä on runsaasti epärealistisia piirteitä. Heidän mukaansa paikoittainen epärealistisuus ei merkitse sitä, että mitään osaa kertomuksesta ei voisi pitää luotettavana.
Satakunnan käräjäoikeus punnitsee lasten oikeuspsykologisten haastatteluiden luotettavuutta kuulemalla useita psykologeja. Sijaisvanhempien videoita käsitellään kahden viikon kuluttua.
http://www.hs.fi/videot/Oikeuspsykologi+Oikeus+lujilla+Auerin+lasten+kanssa/v1305716790853
