Tuo 15 kg fosforia ylensä kuluu kasveille vuosittain, eli se on viljavuutta säilyttävää.
Niin mutta yleinen tavoite suomessa on hyvä ja siitä korkeanpien P-lukemien laskeminen. Pahimmat tulkinnat ymp.ministeriöstä ovat sitä mieltä että osa pelloista tulisi ottaa pois viljelystä,metsittää .tms.
mm Lehtomäki avasi ministeripestinsä juuri tällä väittämällä
Eihän mitään ongelmaa olisikaan jos tavoite olisi säilyttää viljavuusluokka tai maltillinen laskeminen olosuhteet huomioiden.
Mutta viljelysuunnitelu ohjelmakin laskee fosforin tarpeen nollaan jos viljavuusluokka on korkea.Hyvässä se on muutama kilo. Levitä siinä kuivalantaa ellet käytä P-poikkeusta.
Nurmi säilörehuksi korjattuna vie fosforia 19-23 kiloa hehtaarilta vuodessa, kokoviljaksi korjattu herneviljaseos 35-40. Ravinnetaselaskelmien on arveltu tulevan pakollisiksi seuraavalla ymppikaudella. Olis syytä varmistaa, että näiden laskelmien perusteella saisi myös lannoittaa siten, että korkeissa luokissa ei fosforilannoitustasoa lasketa nollaan..
Reippaan ongelma fosforista on kotikutoinen ja tuttu mulle ajalta, jolloin lehmiä oli 35 ja hehtaareita 70. Muutama korkean fosforin lohko myös löytyy. Ongelma on se, että rehuntuotanto on laajaperäistä ja lannoitus voimaperäistä. Nurmialaa riittää puoli hehtaaria lehmää kohti (väkirehuja 40-50% dieetistä). Omaa viljaa varten se toinen puolikas ja loput pelloista on sitten oltava myyntikasvituotannossa. Muuten ravinnekierto on sellainen, että tavaraa tulee enemmän kuin menee ja se mistä vuotaa on tietysti pelto. Ja tästähän tällä ympäristönsuojelulla pyritään pääsemään eroon.
Korkeaa fosforitasoa voi laskea kohtuullisen tehokkaasti muutamassa vuodessa suurilla nurmisadoilla. Vanha sokerijuurikasmaa oli luokassa arveluttavan korkea, mutta 5 vuotta ja yhteensä 45 kuiva-ainetonnia hehtaarilta apilanurmea laski luokan hyvään. Fosforia lähti laskennallisesti 99 kiloa hehtaarilta. Tämän vuoden perusteella vielä tehokkaampaa olisi tuo herneviljaseos, saman tulokseen pääsisi jo kolmessa vuodessa. Ko. aikana fosforia ei lannoitettu.
Lehmien kohdalla on muuten sellainen juttu, että mikäli fosforia tulee lehmää kohti yli 7 kiloa vuodessa, pitää ruokintastrategiaa muuttaa fosforia vähemmän tuottavaksi. Kivennäisten lisäksi fosforia tulee tilalle helposti valkuaisrehuissa.