Mitäs hyviä konsteja sitä tulee mieleen?  Konekaluston vaihtaminen halvempaan, henkilöauton vaihto alle 500€ hintaluokassa olevaan, karjantarkkailun lopettaminen, ei tehdä jalostus suunnitelmaa, ostetaan ittelle sonni seminologiksi, mahdollisuuksien mukaan tehdä omatekoosia työkoneita, teettää vähemmän urakkamiehillä eli lisätä omavaraisuutta...

Mitäs hyviä konsteja sitä tulee mieleen?  Konekaluston vaihtaminen halvempaan, henkilöauton vaihto alle 500€ hintaluokassa olevaan, karjantarkkailun lopettaminen, ei tehdä jalostus suunnitelmaa, ostetaan ittelle sonni seminologiksi, mahdollisuuksien mukaan tehdä omatekoosia työkoneita, teettää vähemmän urakkamiehillä eli lisätä omavaraisuutta...

Turha sitä on vaihtamaan mitään lähteä. Ainakaan jos koneet on jo maksettu. Mahdollisimman vähän vaihtamista, sillä se paranee kustannustehokkuus.
  -Tukien maksimoiminen ja oman työajan tehostaminen.
  -Pieni rippikouluikäinen dieselauto kulkupeliksi, hyvät kärryt ja tarkka ajopäiväkirja.
  -Karjantarkkailua ei kannata lopettaa, kannattaa ainakin puntaroida hyödyt ja kustannus ensin.
  -Seminologi voi olla vaihdon tarpeessa mutta ei sonniin
  -Maitotilalla pitäisi olla niin monta lehmää kun vaan sopii. Osta heti lehmä jos sille on paikka.
  -Työpanoksen kannattaa keskittää siihen  minkä osaa.

Maksimoi viljan käyttö.

Ai nii ja juu. Joskus maitotilan kannattaa laskea ns. hukkamaidon vaikutus tilan rahavirroissa.

Esimerkki: Jos lehmä hukkaa 500 litraa maitoa vuodessa -> 200€ tuloja jää tulematta. Lisäksi tämä 500 kilon tuottaminen maksaa noin 100€ (oletan että tämä kadonnut maito on niitä viimisiä, kalliilla tuotettuja) Lehmäkohtainen tappio - 300€/vuosi.  Tämä toteutuu jos hukkaprosentti on 5 (kymppitonnarilehmä) . Sopii laskea mitä homma maksaa jos prosentti onkin vaikka 10. Tai 20.

Hukkamaidon vaikutus on muuten suurempi kuin minkään normaalin rehukikkailun tuottama hyöty... Edes täysrehun vaihtaminen vilja-rypsiin ei vaikuta yhtä paljon. Siis tilanteessa jossa utareterveys on keskimääräistä pahempi.

Ehkä kumminkin pitäisi tarkastella asiaa enempi yrityspuolen menetelmin ja kysyä itseltä, onko ongelma oikeastaan enempi likviditeettiongelma kuin kannattavuusongelma.

Kannattavuusongelman ratkaiseminen tapahtuu esim. karjaa lisäämällä tai peltopinta-alaa kasvattamalla, jos sitä on mahdollista vaan vuokrata jostakin lisää, likviditeettiongelmaan taas soveltuu sellaiset ratkaisut, kuten yhteistyön ja aliurakoinnin lisääminen, rahankierron nopeuttaminen, oman kulutuksen vähentäminen jne....

Tuohon likviditeettiongelmaan voi myös vaikuttaa rahoitusrakenne, kannattavakin toiminta takkuaa jos lyhytaikaista lainaa on vieraan pääoman osuudesta paljon. Lainojen keskittäminen ja järkevä lyhennysohjelma antaa pelivaroja.

 Panostaminen kunnon eläinainekseen kanattaa ainakin aina. Näitä kertakäyttölehmiä kun navetat todella usein täynnä:( Jalostussuunnittelijan ei tarvitse olla asvalttiagroloogi....

Panostaminen kunnon eläinainekseen kanattaa ainakin aina. Näitä kertakäyttölehmiä kun navetat todella usein täynnä:( Jalostussuunnittelijan ei tarvitse olla asvalttiagroloogi....

Hyvä eläinaines maksaa, eikä kerralla voi tehdä ihmeitä. Joskus on siis aloitettava.  Monen laajentajan olen kuullut sanovan, että ostavat navetan täyteen halvimpia elukoita mitä markkinolta saa, jotta saa tuotannon käyntiin. Siinäkin tapauksessa -jos- se tuotannon ylösajo onnistuu hyvin, kannattanee mahdollisimman aikaisin puuttua eläinainekseen.

Näkisin näin että ne maitolitrat kannattaa likviditeetin suhteen ottaa vaikka heikommalla eläinaineksella, mutta pidemmän päälle kannattavuuden kannalta eläinaineksella on iso merkitys.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 16.03.10 - klo:08:35

Panostaminen kunnon eläinainekseen kanattaa ainakin aina. Näitä kertakäyttölehmiä kun navetat todella usein täynnä:( Jalostussuunnittelijan ei tarvitse olla asvalttiagroloogi....

Hyvä eläinaines maksaa, eikä kerralla voi tehdä ihmeitä. Joskus on siis aloitettava.  Monen laajentajan olen kuullut sanovan, että ostavat navetan täyteen halvimpia elukoita mitä markkinolta saa, jotta saa tuotannon käyntiin. Siinäkin tapauksessa -jos- se tuotannon ylösajo onnistuu hyvin, kannattanee mahdollisimman aikaisin puuttua eläinainekseen.

Näkisin näin että ne maitolitrat kannattaa likviditeetin suhteen ottaa vaikka heikommalla eläinaineksella, mutta pidemmän päälle kannattavuuden kannalta eläinaineksella on iso merkitys.

Ja tarttuvat sorkkasairaudet tähän soppaan mukaan, niin vot...

Kuinka niiltä muuten voi välttyä? Eläinten osto kesällä ja laidunnus varmasti helpottavat, mutta entäs muulloin. Sairaus on monessa karjassa piilevänä.