Tuttu kaveri kävi telakoneella ruoppaamassa kaupungin sadevesiviemäristön laskuaukkoja auki.Kuulu olleen aikamoinen haju ja lieju,ja vedet suoraan vesistöön.Ei tälläisiä kuulu mittailla,nekin on maatalouden piikissä.Paljonkohan HESAN kadut työtää törkyä Suomenlahteen+muut ITÄMEREN METROPOLIT,kysyn vaan

Puhtaalta asfaltilta mitään törkyä tule....

Onkohan noita taajamista tulevia sadevesiäkään oikeasti tutkittu. Kaikenlaiset torialueet, grillit ym. jättävät ympärilleen elintarvikejätettä, jotka osin valuvat sadeveden mukana. Ja sitten ovat ne pulut, lokit, ym. piiperöt, joiden  uloste on väkevää fosforilannoitetta. Sekin pitäisi selvittää. Ihan tosissaan olen. Pulukanta lienee selvitettävissä ja muutettavissa eläinyksiköiksi. Siitä saadaan lannan määrä, josta esim. 75% menee kaupunkialueella aikanaan sadeveden mukana.

Tutkimuksen näkökulmasta keinot vesistöjen suojeluun on olleet olemassa jo kauan. Mutta edunvalvonnan ja "tasapuolisuuden" nimissä ympäristötukijärjestelmän mahdollinen ohjaava vaikutus on mennyt aivan reisille.

Tämän vuoksi samoilla ympäristötukiehdoilla viljellään peltoja keskellä tasaista korpea, ja viettävillä joenrantamailla. Täysin merkityksettömiä ehtoja noudatetaan pelloilla, joilla niillä ei ole ympäristölle mitään apua, ja toisaalta todellisilla kohteilla ne ovat riittämättömiä.

Jos todellisia tuloksia haluttaisiin, ympäristötuki pitäisi muuttaa siihen mihin se on tarkoitettu - todelliseksi korvaukseksi ympäristövaikutusten minimoinnista. Ensimmäiseksi pitäisi hyväksyä se, ettei kaikkien tarvitse sitä edes saada - tai ainakin ympäristönsuojelun kannalta tehokkaimpien erityistukien suhteellista osuutta olisi nostettava, jolloin esim. ongelmallisimpien vesistöalueiden rantaviljelylle voitaisiin osoittaa niin hyvä korvaus, että niiden hoidossa voitaisiin keskittyä oikeasti tutkimuksilla tehokkaiksi osoittautuneisiin keinoihin. Ja valvonta kunnollinen, että sille rahalle tulee myös oikeasti vastinetta.

Näitä keinoja on jo nykyisissäkin erityistuissa, mutta niiden kohdentamisessa ja valvonnassa on toivomisen varaa. Esimerkiksi suojavyöhykesopimukset olisivat tehokkaita, jos niitä hoidettaisiin ehtojen mukaisesti. Se vain tahtoo näemmä unohtua se kasvuston poiskeruuvelvoite, niitä vain niitellään ja sitä myötä kevätvesiin saadaan tehokkaasti liukoista fosforia, jonka rehevöittävä vaikutus on monikymmenkertainen kiintoaineksen fosforiin. Pahimmillaan tästä suojavyöhykkeestä on tullut pumppu, jolla muutetaan viereisen viljellyn pellon kiintoaineksen mukana sinne valunut sitoutunut fosfori liukoiseksi kasvuston kautta.

Viimeisin ympäristötukiohjelman lisäosasekoilu oli surullista katsottavaa, ja kertoo todella paljon myös EU-järjestelmän mielettömyydestä. Todella tärkeä avaus laajaan ympäristövaikutusten arviointiin olisi ollut ravinnetaselaskelmien käyttöönotto, mutta se vesitettiin aivan käsittämättömällä sekoilulla ehtojen muotoilussa - epäselvyys niiden vaikutuksesta ja ylipäätään laskennasta sai lähes kaikki perumaan ko. toimenpiteen, itseni mukaanlukien.

Ja tämä jos mikä olisi ollut viiden vuoden jakson jälkeen tärkeää perustietoa koko maan mittakaavassa ravinteiden hyötysuhteesta, jos tähän olisi liitetty tilan porttitaseen laskemiseksi tarvittavat sato- ja ravinteiden ostotietojen keruu keskitettyyn järjestelmään. Yhdistettynä ja ristiinajettuna tukijärjestelmän sisältämään laajaan pohjatietoaineistoon ko. tiloilta olisi saatu koko maan mittakaavassa tärkeää tietoa ympäristötoimenpiteiden vaikutuksista.

No, mutta koko lisäosajärjestelmän tarkoitushan ei tainnut ollakaan ympäristöasioihin vaikuttaminen, vaan tukirahan jakaminen.

No, ehkä se sitten on niin, että tärkeämpää meidän on keskittyä maistelemaan salaojavesiä ja laskemaan pulunpaskoja kaupungin kaduilta.

No, ehkä se sitten on niin, että tärkeämpää meidän on keskittyä maistelemaan salaojavesiä ja laskemaan pulunpaskoja kaupungin kaduilta.

Kun julkisuudessa kaikki "hajakuormitus" lykätään maatalouden kontolle sen kummemmin perustelematta, pitää tasapuolisuuden vuoksi myös laskea ne pulunpaskat - edes kerran vaikka jossakin opinnäytetyössä, että saadaan senkin asian suuruusluokka selvitettyä. Ei pelloilta tulevaa kuormitusta vesiin pidä millään tavalla aliarvioida, vaan se pitää tutkia luotettavasti. Käsittääkseni olemassa olevat tutkimukset eivät vielä riitä edustamaan koko maatalouden kuormitusta. Pahin ongelma tässäkin on se, että ei ole yhtä totuutta eikä kaikkia ekosysteemin vaikutussuhteita tunneta vielä alkuunkaan.

Odotinkin, että  tulee kuittailua salaojavesien maistelemisesta, on se silti varmasti terveellisempää kuin mikään alkoholi, mutta en nyt sentään joka päivä salaojavesiä juo 

Mitä tulee ympäristötukeen, niin erityisehdoissa on myös sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä, kuten perinnebiotoopit, joka on aivan turha juttu, muuten olen sitä mieltä että ympäristötuki pitäisi räätälöidä enemmän tilakohtaiseksi.

Ja lannan syyslevityskiellon voisi hyvinkin toteuttaa,  lukuun ottamatta tietysti perustettavia kasvustoja, eli käytännössä syysviljojen lannoittaminen eläinlannalla tulisi sallia.

Onhan jo laissakin vaatimus, että jokaisella kotieläintilalla tulisi olla lantavarastot mitoitettu  12 kk:n lantamäärälle, joten ei pitäisi tulla lantavarastot kenelläkään täyteen ennen aikojaan, jos tulee, niin sitten ei lain vaatimukset täyty.

Mitä tulee ympäristötukeen, niin erityisehdoissa on myös sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä, kuten perinnebiotoopit, joka on aivan turha juttu, muuten olen sitä mieltä että ympäristötuki pitäisi räätälöidä enemmän tilakohtaiseksi.

Onhan jo laissakin vaatimus, että jokaisella kotieläintilalla tulisi olla lantavarastot mitoitettu  12 kk:n lantamäärälle, joten ei pitäisi tulla lantavarastot kenelläkään täyteen ennen aikojaan, jos tulee, niin sitten ei lain vaatimukset täyty.

Ympäristö on muutakin kuin ravinnekuormitusta; kasvihuoneilmiötä, biodiversiteettiä, maaseutumaiseman estetiikkaa. Vesistökuormitus on tärkeä, vaan ei ainoa osa maatalouden ympäristövaikutuksia.

Wejjon kirjoituksille täysi tuki; ei viljelijöiden pitäisi provosoitua heti kun vähän provosoidaan. Ympäristötutkimuksen mittauksiin pitäisi kyllä kaikkien täysipäisten uskoa. Ongelmat tulevat vastaan kun tuloksien tulkinnan jälkeen ruvetaan tekemään parannusehdotuksia. Eli sitä osaa tutkimuksen jälkihoidosta, joka on yleistajuinen ja jolla on vaikutuksia päätöksentekoon.

Nyt ongelmana on, että ympäristötutkijoilla on usein heikot tiedot  maatalouden harjoittamisesta. Harva meistä on kaikkien alojen erityisasiantuntijoita.  Ja maatalouden "edunvalvojilla" perusepäilys tutkijoiden intresseistä, jolloin ei antauduta luottamuksellisiin keskusteluihin.

Kärsivällisyyttä, perehtymistä (myös alkuperäisaineistoihin), avointa mieltä.

Petri

ympäristöopinnoista aloittanut, maatalouteen päätynyt