onnistuukohan hanhipaisti rosvopaistin tapaan valmistettuna, hallituksen energiapolitiikka on nyt sen suuntaista että eemelillä ei ole välttämättä 400 volttia käytettävissä hellaan

 Suomen kilpailuetuina hän pitää edullista uusiutuvaa energiaa, toimivia sähköverkkoja ja biopohjaisen hiilidioksidin saatavuutta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/9c0c47ef-50f1-429f-a9ca-6ab4322e234f

Millä tavalla tämä muka liittyy "oikeistohallitukseen" ?

Koko "uusiutuvan vetytalouden" ja "koko Suomi tuuliropelleja täyteen" - strategia oli nimenomaan Marinin hallituksen ja lähimenneisyyden Euroopan Unionin harhaisuuden tulos:

1. Vetytalouden tiekartta (2020)
Marinin hallitus oli ensimmäinen, joka nosti "vetytalouden" valtion strategiseksi prioriteetiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2020 vetytalouden tiekartan, joka muutti suhtautumisen: vety ei ollut enää vain ympäristöhöpötystä, vaan teollisen kasvun moottori. Tämä linjaus antoi yrityksille (kuten Ren-Gasille) poliittisen selkänojan ja viestin sijoittajille, että valtio on sitoutunut tukemaan alaa.

2. EU:n elpymisväline (RRF) ja yritystuet
Tämä on se konkreettinen rahamylly. Marinin hallitus ohjasi EU:n koronapandemian jälkeistä elpymisrahaa (Recovery and Resilience Facility, RRF) nimenomaan vihreän siirtymän hankkeisiin. Suuri osa nykyisistä PtG-hankkeiden (Power-to-Gas) esiselvityksistä ja pilottivaiheen rahoituksesta on saanut alkunsa mainitulla rahoituksella. Business Finlandin ja TESI:n kautta kanavoitu rahoitus on kriittistä siinä vaiheessa, kun yritykset olivat vielä paperilla tai alkuvaiheen kehityksessä.

3. Hiilineutraalius 2035 -tavoite
Vaikka hallitus vaihtui, "2035-tavoite" jäi elämään. Se loi investointiympäristön, jossa yritykset joutuvat veikkaamaan, että fossiilisten polttoaineiden aika olisi ohi. Tämä "ennustettavuus" (tai ainakin poliittinen tahtotila) on ollut se perusta, jonka päälle Ren-Gas on rakentanut liiketoimintamallinsa, jossa fossiilinen maakaasu korvataan synteettisellä e-metaanilla, ja alkaa elää sillä lisämarginaalilla, joka syntyy vetytaloushaihattelusta joka tapauksessa.

Vihreä politiikka EU:ssa on vieläkin  "ideologinen konsensus". Vaikka puhutaan "vihervasemmistolaisesta" vireestä, todellisuudessa Euroopan komissio (erityisesti von der Leyenin kaudella) on tehnyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) kaiken politiikan ankkurin.

Tämä alistaa keskustaoikeistolaisetkin ryhmät saman ideologian tukijoiksi. Kun "vihreydestä" on tehty moraalinen ja strateginen välttämättömyys, siitä on tullut politiikkaa, jota on lähes mahdotonta vastustaa leimautumatta "järjestelmän viholliseksi", "laitaoikeistolaiseksi" ja "ilmastodenialistiksi" . Suomi, pienenä jäsenmaana, on tässä aallokossa nimenomaan lastu lainehilla: meidän toteutettava utopistisiakin komission tavoitteita (esim. hiilineutraalius 2035, luonnon monimuotoisuus), halusimme tai emme.

-SS-

Millä tavalla tämä muka liittyy "oikeistohallitukseen" ?

Koko "uusiutuvan vetytalouden" ja "koko Suomi tuuliropelleja täyteen" - strategia oli nimenomaan Marinin hallituksen ja lähimenneisyyden Euroopan Unionin harhaisuuden tulos:

1. Vetytalouden tiekartta (2020)
Marinin hallitus oli ensimmäinen, joka nosti "vetytalouden" valtion strategiseksi prioriteetiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2020 vetytalouden tiekartan, joka muutti suhtautumisen: vety ei ollut enää vain ympäristöhöpötystä, vaan teollisen kasvun moottori. Tämä linjaus antoi yrityksille (kuten Ren-Gasille) poliittisen selkänojan ja viestin sijoittajille, että valtio on sitoutunut tukemaan alaa.

2. EU:n elpymisväline (RRF) ja yritystuet
Tämä on se konkreettinen rahamylly. Marinin hallitus ohjasi EU:n koronapandemian jälkeistä elpymisrahaa (Recovery and Resilience Facility, RRF) nimenomaan vihreän siirtymän hankkeisiin. Suuri osa nykyisistä PtG-hankkeiden (Power-to-Gas) esiselvityksistä ja pilottivaiheen rahoituksesta on saanut alkunsa mainitulla rahoituksella. Business Finlandin ja TESI:n kautta kanavoitu rahoitus on kriittistä siinä vaiheessa, kun yritykset olivat vielä paperilla tai alkuvaiheen kehityksessä.

3. Hiilineutraalius 2035 -tavoite
Vaikka hallitus vaihtui, "2035-tavoite" jäi elämään. Se loi investointiympäristön, jossa yritykset joutuvat veikkaamaan, että fossiilisten polttoaineiden aika olisi ohi. Tämä "ennustettavuus" (tai ainakin poliittinen tahtotila) on ollut se perusta, jonka päälle Ren-Gas on rakentanut liiketoimintamallinsa, jossa fossiilinen maakaasu korvataan synteettisellä e-metaanilla, ja alkaa elää sillä lisämarginaalilla, joka syntyy vetytaloushaihattelusta joka tapauksessa.

Vihreä politiikka EU:ssa on vieläkin  "ideologinen konsensus". Vaikka puhutaan "vihervasemmistolaisesta" vireestä, todellisuudessa Euroopan komissio (erityisesti von der Leyenin kaudella) on tehnyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) kaiken politiikan ankkurin.

Tämä alistaa keskustaoikeistolaisetkin ryhmät saman ideologian tukijoiksi. Kun "vihreydestä" on tehty moraalinen ja strateginen välttämättömyys, siitä on tullut politiikkaa, jota on lähes mahdotonta vastustaa leimautumatta "järjestelmän viholliseksi", "laitaoikeistolaiseksi" ja "ilmastodenialistiksi" . Suomi, pienenä jäsenmaana, on tässä aallokossa nimenomaan lastu lainehilla: meidän toteutettava utopistisiakin komission tavoitteita (esim. hiilineutraalius 2035, luonnon monimuotoisuus), halusimme tai emme.

-SS-

Muuten ok juttu, mutta huomautan että "hiilineurtaalisuus 2035" oli Marinin hallituksen asettama tavoite Suomelle, haluttiin olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa. EU:n tavoite oli kauempana, olikos se jotain 2050 tietämillä.

Millä tavalla tämä muka liittyy "oikeistohallitukseen" ?

Koko "uusiutuvan vetytalouden" ja "koko Suomi tuuliropelleja täyteen" - strategia oli nimenomaan Marinin hallituksen ja lähimenneisyyden Euroopan Unionin harhaisuuden tulos:

1. Vetytalouden tiekartta (2020)
Marinin hallitus oli ensimmäinen, joka nosti "vetytalouden" valtion strategiseksi prioriteetiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2020 vetytalouden tiekartan, joka muutti suhtautumisen: vety ei ollut enää vain ympäristöhöpötystä, vaan teollisen kasvun moottori. Tämä linjaus antoi yrityksille (kuten Ren-Gasille) poliittisen selkänojan ja viestin sijoittajille, että valtio on sitoutunut tukemaan alaa.

2. EU:n elpymisväline (RRF) ja yritystuet
Tämä on se konkreettinen rahamylly. Marinin hallitus ohjasi EU:n koronapandemian jälkeistä elpymisrahaa (Recovery and Resilience Facility, RRF) nimenomaan vihreän siirtymän hankkeisiin. Suuri osa nykyisistä PtG-hankkeiden (Power-to-Gas) esiselvityksistä ja pilottivaiheen rahoituksesta on saanut alkunsa mainitulla rahoituksella. Business Finlandin ja TESI:n kautta kanavoitu rahoitus on kriittistä siinä vaiheessa, kun yritykset olivat vielä paperilla tai alkuvaiheen kehityksessä.

3. Hiilineutraalius 2035 -tavoite
Vaikka hallitus vaihtui, "2035-tavoite" jäi elämään. Se loi investointiympäristön, jossa yritykset joutuvat veikkaamaan, että fossiilisten polttoaineiden aika olisi ohi. Tämä "ennustettavuus" (tai ainakin poliittinen tahtotila) on ollut se perusta, jonka päälle Ren-Gas on rakentanut liiketoimintamallinsa, jossa fossiilinen maakaasu korvataan synteettisellä e-metaanilla, ja alkaa elää sillä lisämarginaalilla, joka syntyy vetytaloushaihattelusta joka tapauksessa.

Vihreä politiikka EU:ssa on vieläkin  "ideologinen konsensus". Vaikka puhutaan "vihervasemmistolaisesta" vireestä, todellisuudessa Euroopan komissio (erityisesti von der Leyenin kaudella) on tehnyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) kaiken politiikan ankkurin.

Tämä alistaa keskustaoikeistolaisetkin ryhmät saman ideologian tukijoiksi. Kun "vihreydestä" on tehty moraalinen ja strateginen välttämättömyys, siitä on tullut politiikkaa, jota on lähes mahdotonta vastustaa leimautumatta "järjestelmän viholliseksi", "laitaoikeistolaiseksi" ja "ilmastodenialistiksi" . Suomi, pienenä jäsenmaana, on tässä aallokossa nimenomaan lastu lainehilla: meidän toteutettava utopistisiakin komission tavoitteita (esim. hiilineutraalius 2035, luonnon monimuotoisuus), halusimme tai emme.

-SS-

sanoutuiko kokoomus ja persuvetoinen hallitus sitten ykselitteisesti irti edellisen *****  hallituksen ympöristötavoitteista vaiko peräti kirkasti kantaansa edellisen hallituksen linjalle

https://yle.fi/a/74-20038965