Varminta on vastustaa sellaista, mitä joku naapuriheimolainen kannattaa. Itse koetan suunnitella tekemiseni niin, että ajaisin mahdollisimman vähän. Se on ehkä ainoa, mikä ei herätä suuria intohimoja, kun ei vain kerro siitä julkisesti kenellekään hyvesignalointiyliherkälle.
Joku lähetti viestin, että
hyvesignalointi on englannin kielestä tehty typerä lainasana (virtue signaling), että parempi olisi "moraaliposeeraus". OK, se on aika hyvä ilmaisu. Tärkeää on itse huomata, jos moraaliposeeraa ja yrittää painaa muita ihmisiä alas moralisoimalla. Se ei auta asian tulemista tiettäväksi. Hyviä käytännön syitä löytyy sähköautoille, hyviä käytännön syitä löytyy jopa ilmastonmuutoksen vastustamiselle, hyviä käytännön syitä löytyy öljyriippuvuudesta irti pääsemiselle.
Ja todellakin, säästäminen on köyhälle maalle edullisimpia tapoja vähentää öljyriippuvuutta, koska tähän mennessä kymmenvuotiskaudella laajat vihreän siirtymän maailmanlaajuiset investoinnit (noin 10000 miljardia dollaria) ja jatkossa vuosittaiset 2000-5000 miljardia dollaria eivät ole saaneet merkittävään alenemaa maapallon ilmastopäästöihin - eikä nähtävästi myöskään öljyriippuvuuteen, maailmassa ilmastopäästöt nousevat 0,5-1% vuodessa edelleen, EU:ssa ovat laskeneet 2-3% (IEA). Merkittävä syy Euroopan Yhteisön onnistumiseen on ollut se, että talouden kasvu on ollut selvästi suuria päästölähteitä (USA, Kiina, Intia) heikompaa. Lama säästää ilmakehää. Eli taloudellisen toimeliaisuuden siirtyminen sellaiseen toimintaan, jonka yksinomainen tavoite
on olla tuottamatta jotakin ilmakehään, ei ehkäpä ole kasvattanut työllisyyttä ja kansantuotetta toivotulla tavalla.
Pandemian aika oli näyttö siitä, että kun maailmantaloutta pysäytetään, päästöt alenevat. Ne alenivat vuonna 2020 jopa 5-7%. Mutta säästämisessä ja kiivaassa vihreän siirtymän investointivauhdissa voi unohtua vaikutusten seuraaminen: Me voimme Suomessa esimerkiksi rakentaa jättimäisen hiilidioksidigeneraattorin, joka jätetään paikoilleen muovipussiin. Me saamme erittäin suuren matemaattisen vaikutuksen investoinnille, kun laskemme , kuinka paljon se laite voisi tuottaa hiilidioksidia. Nämähän ovat niitä "Scope 4 -säästöjä", eli vältettyä hiilidioksidin tuottoa. Siis kun emme tuota, saamme toiveikkaat ympäristövaikutukset aikaiseksi. Mutta arkijärjelläkin näemme, että saman vaikutuksen saisimme ilmankin rakentamista, heittämällä investointirahat jonnekin kaivoon.
Milloin uskallamme pysähtyä ja katsoa, mitä olemme saaneet aikaan niillä tuhansilla miljardeilla ? Jos vihreän siirtymän projekti olisi yritysinvestointi, jonka pääoman tuottoaste olisi näin heikko kymmenen vuoden jälkeen, jatkaisimmeko samalla strategialla vai vaihtaisimmeko johtoa ja suuntaa? Ne, jotka yrittävät kysyä tätä ja laskea auki aikaan saatuja vaikutuksia,. leimataan ilmastodenialisteiksi, laitaoikeistolaisiksi ja vaikka miksi, ja näissä leimakirveen heittelijöissä kuuluu se tarkoittamani moraaliposeerauksen ääni.
-SS-
