Viljelijä hinnoittelee VYR viljakauppaohjeen mukaisesti itselleen "tavoitehinnan" (joka ei ole lainkaan sama kuin ennen EU:ta ollut tavoitehinta), joka muodostuu seuraavasti: Lasketaan tilan viljan tuotantokustannus €/tonni. Sitten käyttäen tavoitesatoa, lasketaan tuet €/tonni. Tavoitehinta on [tuotantokustannus - tonnikohtaiset tuet] €/tonni. Tämä kuulemma olisi tilan vähimmäishinta sadolle, joka siis on vähemmän kuin tuotantokustannukset tonnilta. JOS satotason saa nousemaan lasketusta, laskee vähimmäishinta tarvittaessa; jos satotaso jää pienemmäksi kuin suunniteltu, maksaa viljelijä kustannuserotuksen ajamalla taksia ylimääräisiä vuoroja.
Tällöin kaikki ovat tyytyväisiä, koska viljelijä saa itse määrätä myymänsä viljan hinnan, tarvitsematta turvautua mihinkään kauppojen julkaisemiin ennusteisiin. Viljelijällä ja kaupalla on VYR ohjeesta päätellen sama hintatavoite, eli vähin mahdollinen hinta, johon viljelijän tuet vielä riittävät, siksi viljakauppa toimiikin niin sulavasti ja helposti muuhun elinkeinotoimintaan verrattuna.
Tai jotain.
-SS-