Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Hiukan rotukin vaikuttaa tuohon vasikan hintaan. Lehmävasikasta pitäisi keskihinta olla seiskalla alkava ja sonneilla ykkösellä alkava, ilman alvia tietty.
Viime viikolla tuli kynnettyä omia nurmilohkoja ja yllättävän kuivaa oli. Pinta oli hiukan liukas sateen jäljiltä, mutta kyntökerros oli läpeensä kuiva. Hiesunsekainen maa murustui käsissä eikä liiskaantunut palloksi. Madonreikiin on ilmeisesti vähät sateet valuneet.
Taisi olla myös urakointia. Maatalous alkaa olla hauskaa hommaa. itse tila pyöritetään +-0 hommana ja itselle voitto ja palkka haalitaan urakoinnilla. Vähemmällä vois sen palkan saada kun omat pellot laittaisi kuuselle ja urakoinnilla leivän hakisi.
Näköjään joku muukin samaa mieltä. Sitten vielä, että viljelystä jos jotain jää niin se sijoitetaan ostamalla tai vuokraamalla peltoa lisää, pahimmassa tapauksessa lyödään vielä urakoinnista/palkkatyöstä/muusta sivubisneksestä euroja perään. Yritä siinä sitten tälläisenä joka saa kaiken toimeentulon viljelystä ja elukoiden pidosta pysyä mukana. Tämä on asia jota kukaan muu kuin se em. perusviljelijä halua korjata.
Oli oikein pakko lukea juttu uudestaan.
Eläinmäärähän nousi 90 laajennuksen jälkeen. Parsipaikkoja laajennuksessa 60, eli onko loput sitten hiehoja, sonneja jne. Nythän tässä on vaan puhuttu kokoajan 45 emosta? Eikö oikea olisi 60 emoa jolle tuo uusi rakennus on? Arvioikaa te sitten onko se edelleen kallis, mä en tiedä.
Jos navetassa on 60 emopaikkaa, niin laskennallisesti paikan hinta jaetaan tietysti tuolla luvulla. Mutta jos navetassa aiotaan pitää vain 45 emoa, niin nehän sen navetan joutuvat maksamaan. Ei ne uudistushiehot liikevaihtoa tuo, korkeintaan jotain tukea hiukan kerryttävät. Ite aikanaan tajusin saman, kun uuteen navettaan siirryttiin. Navetta oli olevinaan täynnä, mutta vasikoita tuli liian vähän. Seurauksena hiehot risumajaan ja kallis emonavetta täydemmäksi, siis lähelle maksimia.
Nyt tuntuu olevan suuntauksena kuivikkeiden käytön minimointi. Muinoin täälläkin tehtiin emoille ja lihakarjelle yleensä kestokuivike makuualue ja ruokintapaikka jonnekkin muualle, eläimet laidunsivat kesän pelloilla. Katselin vanhoja muistiinpanoja, niin emolle piti varata kuiviketta (kuivaa pehkua) noin 8-10kg/vrk sisäruokintakaudelle. Kuivikkeen haalimisessa oli aikamoinen homma. Kun tuotanto menee alueille missä olkien saatavuus on rajallinen joudutaan turvautumaan turpeeseen tai kuiviketta säästäviin ratkaisuihin. Itse suunnittelin joskus emohallia missä olisi voinut kasvattaa yhden erän kesäsikoja sillä aikaa, kun märehtijät olisivat olleet laitumella.
Sullahan on ollut ihan samat visiot kun mullakin. Joskus sitä funtsailin, että tuhat kesäsikaa kestopatjalle. Taisi tyssätä johonkin taloudellisiin reunaehtoihin ja ehkä ympäristölupaan.
Kyllä kai tuo hiekkakin jonkinlainen ksutannus on. Satatonnia hiekkaa lannan seassa on satatonnia levitettäessä ja kuljetettaessa. Urakkamies on mielissään hiekasta lannan seassa. Ja jostakin se on tuotava. Ei sillä hyvähän se on lehmälle.
Silloin kun HK:n rahtiteurastus Kauhajoella loppui Atria kuvitteli. etti HK:lla ole muuta vaihtoehta kuin jatkaa ja hintapyyntö tuplaantui aikaisemmasta. Outokummulla ja Paimiolla kumminkiin pystyttiin jatkamaan ilman ryöstösopimusta.
Varmaan näin on. Yhteistyössä ahneus ei ole hyvä juttu. Olisi pitänyt varmasti ajatella atriankin omaa etua hiukan pienemmällä katteella. Kallis teurastamo ajelee puolivaloilla. Sellainen käsitys on tullut, että Kauhajoella voitaisiin helposti päästellä henki koko suomen nautateurastusvolyymistä.
Nurmoon tarvitaan rahhoo uuteen teurastamoon.Ei ole tainut sikakaan nousta hinta,vaikka maailmalla on ja on kova pula.Kannattaskohan näiden meijereiden teurastamojen miettiä ennen jättilaitosten rakentamista meitä tuottajiakin.Tällä systeemillä käykö Kauhajoella,iso terurastamo ei pysty käymään täydellä kapasiteetilla,ei ole elukoita.Hölmöläisten peitonjatkamista.
Nykäskylän teurastamo suljetaan varmasti jollain aikaa (vai pidetäänkö varalaitoksena, jos iso kone krakaa, ettei lehmät kuole rekkaan) ja hk:kin on pakko rahapulassa siirtää osa tai kaikki nautateurastus kauhan joelle. Saadaan jollain tapaa edes käyttöastetta nostettua. Senhän pitäisi pyöriä 24/7/365 huoltoseisakkeja lukuunottamatta.
Kai ne vasikat on tarkoitettu olemaan siinä parsien välissä olevassa "käytävässä". Hiehoja ei varmaan kannata pitää lehmämitoituksen parressa, koska kääntyilevät niissä ja sontivat sitten sinne, minne ei kuuluisi. Ainakin yksissä avoimissa ovissa -konseptinavetassa näytti tilanne siltä. Eikä tietenkään tuon hintaisissa parsissa.
Mutta aivan sama. En käsitä, miten 45 emoa voi maksaa yli neljänsadantuhannen rakennuksen. Vai onko investointituet "karanneet käsistä". Vai jäikö lehtijutussa taas jotain oleellista kertomatta? Paikan hinta tuolla kaavalla on lypsylehmäluokkaa ja nekin valittelee kriisistä.
Etelämpänä Euroopassa monen kansan elinajan odote on pitempi kuin suomalaisten. Miten ihmiset siellä pysyvät hengissä salmonellojen keskellä ? Jossain suomalaisessa virastossa taitaa pyöriä ikuinen kriisintorjunta. Myko on sitäpaitsi vaarallisempi kuin salmonella. Myko tykkää ainakin turpeesta.
Heikoimmat kuolee salmonellaan ja vahvimmat elää sitten tosi pitkään ja nostaa keskiarvoa. Jotenkin jäänyt mieleen sellainen luku, että salmonellaan kuolee Euroopassa muutama kymmentuhatta ihmistä vuodessa samoin kuin antibioottiresistentteihin bakteereihin. Tämä jälkimmäinen luku olisi nousemassa vinhaa tahtia lähivuosina. Salmonella tulee olemaan murheista pienimpiä. No siitä huolimatta en toivo kenenkään karjaan kyseistä tautia., enkä muutakaan.
Tuo TVT Nyykkäri perustuu Steyrin s-matik portaattomaan lootaan ja on oikeastaan Steyr kokonaisuudessaan. Kannattaa tarkistaa osien saatavuus ja hinnoittelu. En tiedä, onko saksankielisessä Euroopassa ollut kuinka suosittu yhdessä Casen vastaavan mallin kanssa. Tuo 190 MXM, mikäli oikein ymmärsin, niin on Nyykkärin TM 190 sisarmalli ja niihin kumpaankin osia löytyy ja kohtuu hinnalla. Valtrasta en tiedä.
Mun piti lukea tuo juttu pari kertaa ja siltikään en tajunnut koko hommaa. Oma maja maksoi reilu kymmenen vuotta sitten saman kuin tuo jutun navetta sisältäen navetan, takakäytävän, lantalat, pihat, tilan sähköliittymän/taulun muutokset, jaloittelutarhan (betonia) ja lämpimän hoitohuoneen plus pienen toimiston, koko pöydän mitalle lukkoaidan ja käsittelyhäkin. Navetta on kestokuivike karsinoilla. Ruokinta paikkoja isoille eläimille on 126. Pidin silloin navettaa melko tyyriinä, tosin sattui rakennussuhdanteen kalleimpaan aikaan tuo rakentaminen ja tietysti varustelutaso on kohtuullisen hyvä. Tuohon jutun navettaan verrattuna oma navetta tuntuukin halvalta, vaikka helvetin kova työ sen maksamisessa on ollut ja vielä olis joku vuosi navettaan pankista haettua työmotivaatiota jäljellä.
En oikeasti käsitä, miten tuo systeemi voi nykyhinnoilla maksaa itsensä takaisin. Noissa jutuissa olisi kyllä kiva, jos oikeasti avattaisiin niitä laskelmia ja tilan taustatietoja. Paljonko oli esim. perämettää? Työvoima jäi hiukan epäselväksi eli oliko isännän parempi puolikas ollenkaan töissä tilalla. Jos ei niin silloin ymmärtää paremmin työntekijän palkkaamisen, kun ilmeisesti koneurakointi (toivottavasti hyvin kannattavaa) oli merkittävää.
Vielä jäi mietityttämään se, että navetassa oli 60 paikkaa, mutta emomäärä kuitenkin nousi 45:stä 90:een eli 45 lehmällä. Onko noin kalliissa navetassa loppupaikoilla pelkkiä paskantuottajia? Siitossonnit vie tietty muutaman paikan, mutta silti. Pitäis kattoa ison A:n sivuilta, onko tänä syksynä pihvivasikan hinta tuplaantunut...
Nyt tuntuu ilmasto keskustelu ottavan lihan ja maidon ympärillä kierroksia. Eurooppalainen Ihminen kulutti ruokaan 1300 -luvulla noin 8- 10GJ vuodessa , kokonaisenergian kulutuksen ollessa noin 50GJ. Vuonna 2000 amerikkalainen ihminen kulutti ruokaan noin 12-13GJ , samalla hänen kokonaisenergian kulutus oli 300GJ/vuosi.
Nyt kiistellään 4% sisällä olevasta energian kulutuksesta, ts syödäänkö vihanneksia vai elänkunnatuotteita, kun leijonaosa kulutuksesta ovat palvelut, tuotanto, kuljetus ja kotitalouksien muu kulutus pl elintarpeet.
Kaupungistuminenkin perustuu viimekädessä halpaan energiaan. Helsinkiin tulee ilmastopakolaisia kahdesta suunnasta; etelän aavikoilta ja Kainuun salomailta. Kyse on kolikon molemmista puolista.
Moni toimittaja on sanonut Triplan olevan yksi mittaamattoman suuri ilmastontuhoaja.Syödä on pakko,mutta onko pakko kuluttaa nykyiseen malliin.
Eihän se sovi vapaavuorelaiseen cityajatteluun, että kulutusta tai triploja vähennettäisiin. Miten käy meidän eläkkeidenkin, jos kulutus (jatkuva talouskasvu) vähenesivät. Optimisti kiteytti hyvin tuossa tämän homman ytimen lukujen muodossa. Se on vaan tuo mielipidevaikuttaminen kohdistanut syyn naudan niskaan. Pelkkää ihmisten viheromatunnon puhdistamista tämä nautakohu, mutta nautasektorille hyvinkin vahingollista. Niin enkä sano sitä, etteikö syömisilläkin ole merkitystä, mutta jos aloitettaisiin ensin siitä ruokahävikistä ja yleisesti ruuan kokonaiskulutuksesta. Kesällä näkyi hyvin tämänkin kansakunnan kuntoluokka.
Itellä unohtui vajaa kymmenen vuotta sitten hiehoja poistamatta, kun myytiin toiselle tilalle ne eloon. Ilmoitin varmaan kuukauden myöhässä. Ei tullut siitä mitään havaittuja seuraamuksia. Eläintukia kun on vaikeampi viljelijän itse tarkistaa, niin en sitten tiedä.
Aiemmin oli merkitystä unohtuiko vuoden ekat vai vikat vasikat ilmoittaa, koska tuo prosenttisanktio laskettiin ilmeisesti kalenterivuodelle. Nyt en tiedä, miten menee. Eli 5 ekaa vasikka on 100% ja 5 vikaa vaikka sadasta on 5%.
Ei tuo syntymä ole ongelma, ellei se ole jo kuukausia sitten syntynyt. Kuten paalipoika kirjoitti, niin merkkaat vaan sopivan syntymäpäivän. Hallintokin tietää tämän asian ja ovat harmissaan, kun rekisteri ei todellisuudessa pidä ihan paikkaansa, koska ihmiset joutuvat ilmoittamaan mitä sattuu syntymäpäiviä sanktioiden välttämiseksi.
Hyvin alkaa verorahoitteisen puna-viher -koneen mielipidevaikuttaminen purra. Tuolta yliopistoruokalasta se leviää pikkuhiljaa kiihtyvällä tahdilla muuallekin. On teurastamot ja mtk aika takamatkalla infoamisen suhteen. Kuka sammuttaa viimeisen nautakasvattamon valot? Ja milloin?
Ei vähään aikaan .
Olis aika mielenkiitoista vaatia opiskelijoita pyöräilemään töihin tai opiskelupaikkaan .
Ilmastolakon aikana , joita kouluissa pidettiin teki mieli opettajilta kysyä vaihdatteko autonne ilmasto ystävällisiin pyöriin . 
Niin mikä on vähään aikaan. Virikehäkkimunilta sulaa markkina alta seuraavan viiden vuoden kuluessa, kun isot kauppaliikkeet Lidlin pelossa lopettavat häkkimunien oston olikos se 2025 lopussa tjsp.
Nyt jos rakennat nautapalatsin, niin kymmen vuoden päästä se on aikaisntaan maksettu takaisin. Onko silloin markkinaa ritilälihalle tai naudanlihalle ylipäänsä missä mittakaavassa. En minä tiedä. Maailma muuttuu vaan niin pirun nopeasti näinä päivinä, että kymmenen vuoden takaisinmaksuaika kuulostaa liian pitkältä. Voihan se olla, että maailma kellahtaa ihan toiselle kantille vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tai saadaan markkina viennistä. Mutta mikään ei tule ilmaiseksi ja jonkun olisi tehtävä työ sen eteen.
Voihan se olla, että tässä hiilikiimassa kevennetään rakennus- ja lantalavaatimuksia. Ei tartteisikaan sikakalliita hiilipäästöbetonibunkkereita mulleille ja paskalle rakentaa. Hiilisorkanjälki pienenisi.
Hyvin alkaa verorahoitteisen puna-viher -koneen mielipidevaikuttaminen purra. Tuolta yliopistoruokalasta se leviää pikkuhiljaa kiihtyvällä tahdilla muuallekin. On teurastamot ja mtk aika takamatkalla infoamisen suhteen. Kuka sammuttaa viimeisen nautakasvattamon valot? Ja milloin?
