Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 148

Viestit - wolfheartscry

Kasvintuotanto / Vs: 2-tahoset ohrat
: 28.01.21 - klo:16:22
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mulla on tjp 50 alaraja kun valitsen lajiketta. Viimeiset muutama vuotta ollu Hankkijan Melius lajikkeena. Sato alkaa vitosella suojavilajanakin ja jyvät messevän kokoisia. On muutakin kuin kaksi kuorta vastakkain. Murskattuna menee tuubiin, niin ei kuivausajasta ole haittaa. Hyvin kestää ränsistymistä eli urakkapuimuri ei tarttee olla pellolla ihan just. Sopii hyvin myös koviljarehuksi.
Eihän yksikään tuotantoeläin syntyisi, jos sitä ei olisi tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön. Nautoja, sikoja, kanoja yms. olisi huomattavasti nykyistä vähemmän, jos ollenkaan, jos niitä käytettäisiin lemmikin asemassa. Syntynyt eläin/ihminen kuolee jossain vaiheessa. Onko se luonnollinen kuolema tavoiteltava asia vai onko teurastajan oikein tekemä lopetus se armeliaampi. Kun tuntuu se kuoleminenkin olevan kovin pitkä ja tuskallinen prosessi tässä "tehomaataloudessa". Sen mitä itse olen tehnyt viimeisiä palveluksia omille eläimilleni, niin nanosekunnissa on se viimeinen uni tullu. Maailma ei ole valmis, eikä taida valmiiksi tulla, mutta jokaisella on aina jotain parannettavaa ja uusi tieto johtaa uusiin käytäntöihin. Onhan kirkkokin sentään kehittynyt mooseksen ajoista lähtien. Nyt ei sentään kivitetä konkreettisesti, henkisesti korkeintaan.
Iso A oli vissiin syksyllä nostanut ternivasikan hintaa uudestaan, mutta hiukan niistänyt välityspalkkiota, jottei myyntihinta nousisi niin paljon. Lähenee perushinta kahtasataa ilman alvia. Pihvivasikan hinta on kyllä huono suhteessa tuohon.
Oikeassa tai ei, niin ei karjankasvattajat ole syypäitä tilanteeseen, niinkuin tuossa jutussa annettiin ymmärtää. Syyllinen on jokaisessa meissä asuva ahneus. Jokaisen pitää saada enemmän ja kaikki pitää saada halvemmalla. Siitähän tässä maailmassa on kaikkinensa kysymys. Olis kirjoittanut siitä näkökulmasta.
Ei ole pääpiispa tai muukaan vastaava, mutta kun katsoo, minkälaisessa julkaisussa kolumni on, niin sitä kautta sen painoarvo kasvaa. Lehti on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien julkaisu eli kohtuullisen iso lukijakunta ja lukijakunnan tietämys tästä alasta on keskimäärin varmaan aika rajallinen. Kaikki julkisuus, mikä vaan alentaa eläinkunnan tuotteiden kysyntää, on meille vahingollista. Ei Valionkaan tartteis ostojaan rajoittaa, jos kulutuskäyrät sojottaisivat ylöspäin.
On se kumma, että tämä ruuantuotanto on niin saatanasta olevaa hommaa. Olis nyt ens alkuu haukkunu vaikka lemmikkieläinbisneksen. Se on menny vielä pahemmin metikköön. Ruttukuono-Lennukin häipy vähin äänin julkisuudesta, kun emäntänsä tajusi, minkälaisen jalostuksen kukkasen on itelleen hommannu ja samalla muita tuominnu. Mutta ei. Eihän sitä voi. Saattaa loppua kohta ne vähätkin veronmaksajat. Tällä varmaan yritetään kalastella cityvihervasemmiston rahakasta porukkaa pysymään maksajien listoilla, kun sateenkaariporukkaa on solvattu kirkon toimesta.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 20.10.20 - klo:11:52
Ohrasadot ovat olleet suuriakin, riippuen siitä, onko saanut kylvöt ihmisten aikaan tehdyksi, tai sitten kylvänyt vasta juhannuksen alla. Räntäsateinen toukokuun puoliväli toi harvimmat oraat.

Samoihin olosuhteisin joutuneissa kasvinviljelyluomupelloissa  ei puitavaa välttämättä ole ollenkaan. Aina pitää verrata samaa tuotetta, eikä verrata massatuotettavaa viljaa eläinten aineenvaihduntamiseen.

"...myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.

Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla.
"

Niinpä, viljelijä, joka on ollut kummallakin puolella aitaa.

-SS-

Suurimmat huonon sadon kiroojat , oikeutetusti , löytyy teho puolelta . Keväällä ja alkukesästä näytti luomupellot kehnoilta . Vilja sekä rehunurmet . Loppukesästä paremmilta eikä rikkakasvit vaivanneet .

Luomu vaatii paljon työtä onnistuakseen .

Mulla päinvastoin. Keväällä ja alkukesästä näytti hyvältä sitten tuli sateet ja pilas sadon..

Eihän sieltä luomupellolta hyvänäkään vuonna mitään ihmeitä tule.
Ei pudotus huonona vuonna paljoo ole.
Niin kevätvehnää tänä vuonna ehkä tonni hehtaarilta. Viime vuonna 4 tonnia.. Eihän se ero tietysti paljoakaan ole..  ;D

Ei Kohorin koskaan. Joku valittaa runsaita sateita ja loput kuivuutta. Ens kesänä sitten taas tekemään uudet virheet ja ottamaan vastaan sään epäkohdat. Valitus jatkunee :)
Valitus on vakio. Oma kommentti nyt liittyi tuohon sorkkahoitajan kommenttiin et millo näytti huonolta ja milloin ei. Samoin kuin yllä oleva "tehoviljelijän" kommenttiin sadon määrästä.. Kai sitä kommentoida voi vai pitääkö tyyty siihen et kun yks sanoo että "keväällä luomuviljat näytti huonolta" ja toinen et "ei sieltä satoa kuitenkaan paljon tule" että nämä ovat ainuita totuuksia?

Tottakai saa olla mielipiteitä, jokaisella omansa.
Jos sit ensvuonna osuisi kelit paremmin kaikilla kohdilleen. Idästä niitä sateita tänne etelä länsi akselille enemmän.
Aika harvoin ne sateet mielestäni idästä tulee. Se kesäinen korkeapaine joka nostaa lämpötilan hellelukemiin tulee kyllä idästä tai kaakosta ehkä tarkemmin. Sateet tulee yleensä aina lounaasta kesäaikana.. Voin toki olla väärässäkin..

Olisihan sitä vettä saanut siinä kesäkuussa tulla enemmän ja hellekkin olisi voinut jäädä tulematta noin viljojen kannalta. Meidän seudulla nämä kuivat alkukesät ovat kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä tämä kesä edes sademäärällä mitattuna ollut edes kuivimpia kesäkuun osalta. Sen vuoksi viljat ehkä juhannuksen tienoilla näyttivätkin niin hyviltä. Enkä oikein allekirjoita sitäkään, että se parin viikon hellejakso mikä siihen juhannuksen ympärille sattui olisi vielä pahasti häirinnyt viljoja. Jopa härkäpapu joka on herkkä helteelle jatkoi edelleen kukkimista. Mutta sitten tuli heinäkuu ja loputtomat sateet.

Näihin kuiviin alkukesiin ainakin itse aiemmin on tullut reagoitua niin, että muokkaukset minimiin jotta kosteus säilyy paremmin ja mahdollisuuksien mukaan enemmän syysviljoja jotka pystyvät hyödyntämään kevään kosteuden paremmin. Luomussa nämä sitten hieman hankalampia toteuttaa..
Kaakosta kun tulee sadealue, niin usein se tulee rintaman pituussuuntaisesti ja sataa siksi paljon, mutta kapeammalle alueelle. Lännestä/lounaasta tulevat rintamat ylittävät leveyssuunnassa ja sademäärät ovat silloin vähempiä. Pahin on tietysti, jos sadealue jää paikoilleen.
Ei tämä energian ja muiden luonnovarojen säästäminen nyt luomun yksinoikeus ole. Ihan jokaisessa tuotantomuodossa on syytä miettiä, miten vähemmällä voisi saada enemmän. Sitä kai se bisnes ylipäätään on. Vähän joka kohdassa pitää vaan etsiä säästökohteita ja tehostamisia. Väärässä kohdassa ei tietenkään pidä säästää.
Nettipankista kun katsoo omaa työmotivaatiosaraketta, niin mukavasti on huvennut. Pankinjohtajakin alkaa olla jo hiukan huolissaan. Halvoilla marginaaleilla ja ilman negatiivisen viitekoron lausetta kokonaiskorot ovat niin halvat, ettei noita lainoja kannattaisi edes tällä hetkellä maksaa pois. Olen pankin kannalta asiakkaana huonoimmasta päästä. Hiekkaa en tosin kanna eteiseen, kun en käy konttorissa.

Fiilikset on ihan ok. Suurin osa vasikoista lähti loppukasvattajalle. Pitää vielä vähän analysoida tuloksia, mutta ihan siedettävältä näyttää. Siitossonniehdokkaat odottelevat vielä kyytiä jonkun aikaa. Hinta on tietysti pihvivasikan osalta liian matala. Yksi syyspoikiva on vielä poikimatta.

Ajelin tässä syksyllä eräällä koeajotraktorilla. Mukavahan tuo oli uudella koneella ajaa. Hinta vaan on jotenkin käsittämätön. Vajaassa parissa kymmenessä vuodessa hinta on lähes tuplaantunut saman kokoluokan koneella. Ei ole tulopuoli oikein pysynyt perässä. Paljon on pitänyt tehostaa ja vielä pitäisi. Tuntuu jotenkin jo liian vaikealta saada hirivittäviä säästöjä tai tulonlisäyksiä aikaiseksi. Toki aina jotain pientä. Tälleen keski-ikäisenä miettii, että jaksaako tätä eläkkeelle asti vai tekisikö jotain muuta. Navetta ja karja ovat sen verran hyvät, että kannattaisi vielä jatkaa ainakin kymmenen vuotta, mutta sitten ei saata enää päästä "oikeisiin" töihin.

Kyyti on kokonaisuutena kylmää maataloudelle, mutta kai tässä joku vielä pärjää. Isolla velkavivulla toimivilla pitää kyllä olla hyvät hermot. Tai tietysti jos on riittävän iso velka, niin ei kai sitten ole enää niin väliä. Pankki tai teurastamo ei hevin laske kaatumaan. Oma päätösvalta vaan voi olla rajallisempi silloin.
En ymmärrä maidontuotannosta juuri mitään, mutta eikös hinta ole kuitenkin eu:n parhaimmistoa. Ei se tietysti kokonaan Valion ansiota ole, mutta ei kyseinen firma ihan merkityksetönkään liene.
Jätetäänköhän joidenkin tuottajien navetta vaan kylmästi tyhjäksi, vai yritetäänkö pula jakaa jotenkin tasapuolisesti. Okohan etulinjan kansikuva pojat tässä jakamassa kurjuutta?

Eturivin kansikuvapoika tuossa naapurikylällä laittaa uutta kasvattamoa pystyyn, eppäillä soppii ettei ole kurjuuden kanssa niin tasapuolinen kuin takarivin kollegansa.

Ei voi olla ! Minkä värinen teurastamon viiri katolla on, vai peräti rantaruotsalaisten?

Punainen.  :-X
Olisko jopa valta-aseman väärinkäyttöä tai jotain siihen viittaavaa mahdollista havaita.

Mutta asiaan. Juttelin tuossa joku aika sitten jalostuneuvojan kanssa just tästä emojen kanssa puljaamisesta. Tuumasin, että ei moni loppuasvattaja halua sotkea käsiään poi'itushommissa, saati keskeyttää yöunensa moisen takia. Nujuta hiukan pöljien vasikoiden kanssa opettamalla vasikka utareelle tai lypsämällä käsin pulloon ternimaitoa ja juottaa sitten vasikalle. Liian työlästä. Jalostuneuvoja sanoi, että oli jollekin loppukasvattajelle sanonut, että ota emoja. Tyyppi oli tarttunut neuvoon ja todennut myöhemmin, että ei ollu ihan niin helppoa ja vasikatkaan ei olleet niin hyviä kuin oli ajatellut.

Joku talvi sanoin erässä tilaisuudessa erään ison teurastamon johtajalle, että vasikoita saisi euroilla helpoiten eikä noilla kaikenmaailman hankkeilla. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jos tuotanto ei ole oikeasti kannattavaa, niin ei se millään hankkeilla nouse. Teurastamoilla on vaan intressi saada uusia tuottajia velkanaruun ja sillä tavoin sitouttaa tiukemmin.

Toisessa tilaisuudessa toisen ison edustaja kehui, kuinka paljon on tullut uusia kasvattajia ja kasvatuspaikkoja. Kysyin, että paljonko on nettolisäys eli moniko lopettaa tuotannon. Joutui myöntämään, että todellinen lisäys ei ollu kummoinen. Totesin siihen vielä, että osa siitäkin lisäyksestä tulee niiltä lopettavilta lypsytiloilta, jotka pitävät emoja pienen siirtymäkauden ennen eläköitymistä, joten pitkäaikaista riemua ei ole niistäkään. Eipä kiistänyt sitäkään väitettä.

En ole vielä saanut selvyyttä, nouseeko pihvivasikan hinta tälle syksylle, mutta tuskin mitään dramaattista nousua on luvassa tilanteen vakavuuteen nähden. Se ei lehmämäärä nouse kummoisesti, jos ei tule selvää signaalia selvästi paremmasta hinnasta. Ja ennen kuin kasvaneen lehmämäärän vasikat ovat loppukasvattajilla, niin paljon on ehtinyt olla navetoita vajaatäytöllä. En osaa sanoa, onko vähävelkainen vai ylivelkaantunut tila pahimmassa tilanteessa. Annetaanko velkaisten kaatua vai velattomien lopettaa?
Eikös tuo ole ihan normaalia liiketoimintaa, että haetaan uusia yhteistyökumppaneita, jos entisen kanssa ei suju. Sekin on sitä muutosherkkyyttä.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 30.09.20 - klo:13:52
Ei nyt ihan kuulu tän otsikon alle, mutta vastaan silti. Laitumen merkitys on omalla tilalla hyvin paljon suurempi kuin viljasadon. Kesäkuu oli kuuma ja kuiva. Sato vanheni nopeasti ja normaalia isompi osa laitumista ajettiin rehuksi. Kuivuus kuitenkin hidasti sekä paalattujen että laidunnettujen lohkojen kasvuunlähtöä, joten seuraava satokin myöhästyi ja laidunkierto meni sekaisin. Lisäksi piti turvautua parille porukalle lisäruokintaan. Nuoremmat hiehot ovat olleet koko kesän samalla lohkolla ja lisäksi syötetty paalirehua. Säilörehu nyt onneksi riittää, mutta ylimääräistä työtä tullut melkoisesti lisää ja toisaalta laitumien satotaso jäi normaalista. Loppukesä onneksi paikkasi hiukan, mutta nurmenkasvu tietysti hidastuu loppukesää kohti. Tänäki kesänä on ollut se noin kaks ja puol sataa eläintä laitumella seitsemässä eri porukassa, niin oma hommansa tulee noista muutoksista. Pyöritän siten tilaa, että itseni lisäksi eläkeläisapu (lähinnä peltotöissä ja vastaavissa) ja yksi apumies kesäaikaan (n. 100-150 h vuodessa). Lisäksi ostan maksullista konetyötä kohtuullisella summalla.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 28.09.20 - klo:23:08
Pari sampoa kävi viime tiistaina kiskaisemassa mun Melius-ohrat kärryyn ja keskiviikkoaamuna tubettaja tuli murskaamaan jyvät. Ei siinä pientilallisen sadonkorjuussa kauaa mennyt. valistunut arvaus kuivaksi muutetulle sadolle on 5300 kg/ha. Puintikosteus 21-23 % livahti jo hiukan liian kuivaksi murskesäilöntää ajatellen, mutta kun ei ole omaa kalustoa ja peltoakin piti vähän kuivatella monsuunien jäljiltä, niin joutuu sit hiukan tinkimään. Ihmeen hyvin sai lopulta puitua ja heinäkin jäi suht ehjäksi. Kuivuus/kuumuus rokotti hl-painoa ja jyvälukua tähkässä, mutta pitää olla tyytyväinen tähänkin. Isompi harmi tuli tän kesän laidunnuksessa.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 148