n. 1500 ha:n kokemuksella 650/65-38 Pirelli Kverneland variomatin kanssa (16" vannas) toimii pääpiirteittäin hyvin. Joillakin keleillä ja joillakin mailla eka viilu näyttää hieman erilaiselta, muttei häiritse kevätmuokkausta lainkaan. Luiston ollessa yli 20 % alkaa vako levetä turhan paljon, joten silloin voi tulla ongelmia, samoin hyvin kivisellä maalla, kun ei saa maata tarpeeksi irti vaon täytteeksi.

Osin keskityn siihen, että varaan rahaa ensi kesän urakointeja varten eli siirrän vastuun urakoitsijalle. Pyrin sitten valitsemaan sellaisen, jolla koneet on tähänkin asti toimineet hyvin.

Omien koneiden osalta olis ihannetilanne, että hyllyssä olisi ne osat, mitä voi mennä rikki ennakoinnistakin huolimatta. Kaikkea en vaan ole vielä oppinut, joten oppirahoja joutuu varmaan hautaan asti maksamaan. Tietysti voi joillekin koneille miettiä varasysteemiä, esim ruokintavaunu.

Osuuskunnan vesi vuodesta -96. Hinta on tosin noussut kuudessa vuodessa noin tuplaan eli euroon kuutiolta alveineen. Oman kaivon aikana oli kuivina vuosia riittävyysongelmia ja nykyiselle karjalle se ei olis riittäny alkuunkaan. Kulutus n. 2000 kuutiota vuodessa lähinnä emojen juomavetenä. Ei tosin tarttee pelätä että loppuisi.

Kai se totuus on lähellä 60 lehmää teuraaksi lomittajan virheen takia. Eli yhden robotillisen verran. Voi olla ikävä lomaltapaluufiilis isäntäväellä. Tai voihan virhe olla väärin tai epäselvästi merkatut aineet. Kuka silloin vahingon maksaakaan?

Onhan noissa pihvivasikoiden hinnoissa sen verran eroa, että kannattaa selvittää ja punnita vasikoita parhaan hinnan saamiseksi. Joskus on myyty osa saman kauden vasikoista eri ketjuille riippuen ryhmän painoista ja päiväkasvuista. Saarioisen hintaa en ole vuosiin kysynyt, mutta silloin kun kysyin, se oli jopa ison A:n hintoja huonompi. Atrian hinta suosii pieniä ja nopeakasvuisia vasikoita. Liikevaihto lehmää kohti jää pieneksi jos sellaisia möisi. HK:n hinta suosii paremmin keskiarvoltaan 300 kg sonnia. Snellman siitä välistä. Yli 300 kg vasikoita ei suosi kukaan, paitsi jos kasvatta itse teuraaksi.

Lehmävasikoissa Snellmanin hinta taitaa olla paras ja lisäksi tulee limpparin osalta mahdollinen ala carte jälkitili, tosin se tulee loppukavattajan kautta.

Syysvasikoilla tilanne on tietysti eri, kun A maksaa syyslisää.

Perusvaa'an tienaa helposti syksyssä, kun punnaa penikat ja myy ne sinne mistä saa eniten euroja. Työtä tietysti vaati ecxelin käyttö, mutta aika helposti lisäeurot irtoavat. Sanotaan vaikka 50 e per vasikka ja 10 vasikkaa (helppo laskea päässäkin), niin viissatanen tienattu. Lisäksi omassa vaa'assa on se hyvä puoli, että automiesten väärin punnitukset jäävät haavin ja eikä tule kusetetuksi. Eli parhaana syksynä on tienattu monta vaakaa.

300 kg Li-sonnivasikan hinta nupoutettuna ja e-merkillä suoramyyntinä yhteistyötilalle n. 1025 e alv0
vastaava lehmävasikka samoin speksein Snellmanille n. 685 e

Saattais olla tämänkin palstan seuraajien tauloudellista tulosta paremmin parantavaa kehittää yhteistyötä rodusta riippumatta laatulihan markkinoinnin ja myynnin edistämisen suhteen kuin kinata mikä rotu on "paras", jos sitä paremmuutta on edes järkevä määrittää. Kuluttajahan sen viime kädessä päättää, mikä omaan suuhun parhaalta maistuu tai kukkarolle soveltuu.

Yhteistyö voisi olla esim. ihan tilatason yhteistyötä jonkun markkinointitempauksen muodossa tai sitten teurastuksen/paloittelun/myynnin järjestelyissä. Pääasia että hyvä tavara löytäisi oikean kuluttajan rodusta riippumatta.

Makujahan on monia, joten eihän se että ostaa kerran limousin lihaa tarkoita, että aina ostaisi sitä. Toisella kertaa ottaa vaikka angusta jne. Kai agronettiläiset itsekin vaihtaa eri tuotemerkkien tai makujen välillä.

Ettei vain olis pilkkuvirhe. Kai simmental ja limppari enemmän kuin 10 grammaa paremmin kasvaa kuin ay, jos kerran hf:kin puristaa 65g.

Ritchien palloaltaita on meillä ollut käytössä neljä talvea. Ovat makuualueen ja tarhan rajapinnassa eli ulkosalla. Vesiputkissa on varalta lämmityskaapelit. Niitä käytetään myös hiukan ennakkoon kylmimmillä keleillä. Tuleva vesi lämpenee hiukan, joten kupit pelaa varmemmin (merkistä riippumatta). Varmuus ennen kaikkea tuon juomaveden suhteen.

Näissä kupeissa pallon muoto on poikkeava muihin vastaan tulleisiin kuppeihin verrattuna. Pallo onkin oikeastaan limppu, joten vasikoiden on helppo juoda. Kun painaa limpun reunasta, niin reuna on kevyt painaa alas ja limppu nousee osin pystyyn.

Lisäksi on useampia juomapaikkoja. Meillä on käytössä nelipaikkaiset altaat, jolloin yhdestä altaasta juo useampi eläin ja virtaukset ovat suurempia ja sekin edesauttaa sulana pysymistä. Lisäksi vähemmillä altailla saa täytettyä eläinsuojelumääräysten juomapaikkamäärän. Hyvin sopivat rouvat juomaan yhtäaikaa kaikista "palloista".

Huonoa on pieni tyhjennysproppu, josta ei kaikki moska mahdu tulemaan pihalle eli kansi on siivouksen ajaksi avattava.

Mielenkiintonen juttu. Hehtopainot suuria vaan ei kunnon satoa. Maat kapisia???

Niin liika märkyys vei rinnepellosta puolet lähes nollatulokseeen ja puolet oli viiden tonnin luokkaa, niin keskimäärin huono sato, mutta niistä mistä lähti kunnolla, niin laatukin oli hyvä.

Nyt sä tietty ihmettelet, että miten rinteessä voi kosteus vaivata. No se on nuo kalliot ja maalaivaihtelut, jotka ohjaavat pohjaveden virtausta ja tekevät salaojista huolimatta vesitaskuja. Plus, että jos on vähän maata, niin sehän kastuu nopeammin läpimäräksi kuin paksumultainen kohta.

160 kääntöpää on se jossa on kääntösylinteri etupuolella. Siinä oli kummallinen letkutus eli letkut ei menny kääntöakselin läpi, vaan jotenkin kummasti sivusta ja se aiheutti välillä ongelmia. En muista enää ihan tarkkaan. Toinen kummallisuus (ominaisuus) oli se, että kallistuksen säätömutteri vaikutti molempiin suuntiin, joten tarvittavat säädöt joutui pyörittelemään nostotagoista.

200 kääntöpää on näissä uudemmissa ES:ssä, sylinteri takana. Tämä on huomattavasti parempi. Lujempi ja erityisesti kätevämpi käyttää.

Lehtijousilaukaisulaite on hyvä siinä mielessä, että sen voima kevenee mitä ylemmäs siipi nousee. Toinen hyvä puoli siinä on se, että se toimii aina samalla nopeudella ilman lämpötilasta riippumatta.

Helpposäätöinen aura.

Itellä on ES 5-siipinen metallisiisvillä, esiauroilla +takasiivessä kiekko, kombitukipyörällä. vm07. Joitakin kohtia on parannettu/vahvennettu edelliseen samanlaiseen saati 90 luvun es 4:ään.

Kynnän paljon kivisiä maita, joten aurat ovat kovilla. Jotakin menee silloin tällöin rikki tai kuluu nopeammin kuin paremmilla mailla. En osaa verrata muiden merkkien kestävyyteen, kun ei ole kokemusta muista.

Kvernelandin erikoispiirre on se, että joissakin erissä kulutusosia on karkaisu epäonnistunut ja sitä sekundaerää sitten kaupataan niin kauan kuin sitä riittää. Agrimarketin aikaan oli helppoa kun vaan jaksoi kantaa rikkoontuneet osat kauppaan sai uudet tilalle. Takuu muutenkin pelasi aina hyvin. Nyt on pitänyt sitten opetella paikallisen Agritekin jälleenmyyjän kanssa tämä sama homma.

Saana. Käy hyvin kokoviljasäilörehulle suojakasvina, kun pysyy pystyssä ilman korrensäädettäkin. Puituna antoi tänä vuonna hlp 71. Sato oli tosin vaatimaton liian sateen takia.

Mieti tilasi strategia  valmiiksi kirjoituspöydän ääressä ja osta sitten sen rotuiset eläimet ja määrät kun sopivalta tuntuu. Lehmät syövät kyllä sen tuen mitä niistä saa, joten vasikoilla se tili sitten tehdään tavalla tai toisella.  Lehmät täytyy myös poi'ittaa, mikäli meinaa tukia saada.

Suoramyynti teettää työtä eri tavalla kuin esim pihvivasikoiden tai teuraiden myynti. Rodun valitset sitten sen mukaan. Suoramyyntiin käy kaikki rodut, kun löydät vaan kohderyhmän tai yhteistyökumppanin. Vasikan myynnissä teurastamoiden eläinvälityksen kautta vasikan elopainon lisäksi isärotu ratkaisee hinnan. Esim. angus tai hereford sonnin sonnijälkeläisestä saa 100-150 euroa (riipuen firmasta)vähemmän kuin limousin, simmental tai charolais sonnin sonnijälkeläisestä riipumatta emorodusta (en tiedä ylämaan-risteytyksestä). Teuraskasvatuksessa ratkaisee tietysti ruhopaino, luokitus ja rasvaisuus, joten sielläkin isommat rodut antavat paremman tilin. Niiden ruokinnassa voit käyttää tilasi viljan.

Eläinsuojelulaista löytynee maininta karjasuojasta minimi pinta-alavaatimuksella. Ihan taivasalla ei kai ylämaalaisiakaan voi pitää koko vuotta. Muutenkaan kuravellissä rypeminen ei ole kovin motivoivaa ja aiheuttaa helposti myös ylimääräisiä terveysongelmia. Vastasyntynyt vasikka kuralammikkoon hukkuneena ei ole paras työmotivaattori. Kohtuulliset tila kannattaisi olla heti alkuun.

Jos taajama-alueella meinaat aurata ja varsinkin ihmisten nukkumisaikaan, niin kannattaa kiinnittää huomiota myös traktorin käyntiääneen. Silloin kannattaa unohtaa A-Valtrat, varsinkin nämä uudet kolmoskoneelliset. Pikkukuutonen jakajapumpulla tai commonraililla kehrää pehmeästi ja matalalta, joten herkkäunisetkaan ei valita. Lisäksi riittävä hydrauliikan tuotto, jottei tarvii paljoa kierroksia käyttää. Oma ajotyyli vaikuttaa sit loput.

Taitaa moottoripyörissä ohjausliikkeiden nurinkurisuus johtua pyörien hyrrävoimista jostain tietystä nopeudesta alkaen.

Vaati pikkuisen harjoittelua. Me merkataan vasikat alle 1 vrk ikäisinä, joten sen takia homma onnistui. Jos homma venähtää, niin eihän noita penikoita kiinni enää saa muuten kuin nukkumasta yllättämällä. Ja kyllähän emotkin riehaantuvat jos laitumella vasikoita jahtais moottoritienopeuksilla. Nykyisin  lehmät poikivat navetassa, joten nämä hommat on jääneet unholaan.  Metsälaitumilla se ei tosin toimi, eikä muuallakaan hankalassa maastossa. Mutta oli tuossa videon katiskassa mietitty yksityiskohtia ihan huolella.